Tällaista teesiä emme onnistuneet löytämään, eikä löytynyt myöskään tilastotietoa kokkiohjelmien suosion kasvusta. Urheilutähtiä televisio on esitellyt varmaankin koko olemassaolonsa ajan, ja tv-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen laittoivat ruokaa televisiossa jo 1970-luvun alusta alkaen.
Yleisradio esittelee Elävä arkisto -palvelussaan 1960-luvun alun Piilokameran suomalaisena tosi-tv-ohjelmana:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Piilokamera/ki…
Erityyppiset tosi-tv-ohjelmat ovat silti varmasti lisänneet ohjelma-aikaansa. Mikko Hautakangas kirjoittaa artikkelissa Vertaismelodraamaa taviksista taviksille kirjassa Television viisi vuosikymmentä: suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan (...
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Olisiko kyseessä Ulf Sindtin "Kummitukset ja vampyyrit" (Schildt 1998):
https://outi.finna.fi/Record/outi.379822
Sindt on julkaissut myös merirosvokirjan. Täältä löytyy kirjan kansikuva:
https://www.antikvaari.fi/teos/kummitukset-ja-vampyyrit/62a3c155eaa1ec1…
Sami Karjalainen kertoo teoksessaan Suomen hyppyhämähäkit (2022, s. 178), että viholaishypykkejä on löytynyt monenlaisista paikoista, mm. sisätiloista. Lisäksi se näyttää yleistyneen viime vuosikymmeninä. Mikäli kylpyhuoneesta löytynyt hämähäkki tosiaan on viholaishypykki, kysymys voi olla yksinkertaisesti tällaisesta uusille elinpaikoille levittäytymisestä.Jos haluat lisää tietoa, Facebookin ryhmässä "Suomen hämähäkit ja muut hämähäkkieläimet" on useita hyppyhämähäkkiasiantuntijoita.
Kirja on jo ollut ennakkovarauslistalla ja useimmat pääkaupunkiseudun kirjastot ovat tilanneet sen valikoimiinsa. Kustantajan - Sanoma Magazinesin - mukaan kirja kuitenkin ilmestyy vasta toukokuussa, joten sitä joutuu odottamaan kevääseen.
Päivien museot -niminen novelli löytyy Leena Krohnin vuonna 2000 julkaistusta kokoelmasta Mitä puut tekevät elokuussa : seitsemän kertomusta keskenkasvuisille.
Makupalat.fi:n on koottu vapaasti luettavissa olevia lasten kuvakirjoja ja satukirjoja. Myös Sivupiirin täkyjen joukossa on e-kirjoina saatavilla olevia satukirjoja.
Makupalat.fi Sadut ja kuvakirjat
Kirjasammon Sivupiirin täkyjä
Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä:
- Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna
- Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011
- Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011
- Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009
Tiedepolitiikka ja yliopistot:
- Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna
- Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009
Yliopistojen...
Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville....
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa tiedonlähteille.
Tekijanoikeus.fi –sivustolla on tietoa tekijänoikeudesta ja linkkejä tekijänoikeusjärjestöjen sivuille
https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm
Valitettavasti en varmaa vastausta pysty antamaan, mutta kirja voisi olla joku seuraavista:Kolme pientä kissanpoikaa (1935) https://finna.fi/Record/fikka.3677660?sid=4782432749Emmi Karttunen: Satu viidestä kissanpojasta (1923) https://finna.fi/Record/jykdok.671805?sid=4782433853Adi-setä: Kaksi pientä kissaa (1945) https://finna.fi/Record/fikka.3662712?sid=4782467249Antero: Yhdeksän kissan seikkailut (1940) https://finna.fi/Record/fikka.3684107?sid=4782476777Algot von Troil: Kissanpoika sekä kaksi muuta satua (1940) https://finna.fi/Record/outi.1968815?sid=4782477548
Niilo Rauhalan runo Rakkauden virta löytyy kokoelmasta Ruoko ja liekki saavat elää (1983).Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45402
Valitettavasti en löytänyt mitään Matti K. Asplundin nimellä. Voisiko kyseessä olla Keijo Asplund?Hänestä löytyy nettihaulla joitakin mainintoja esim. Linkki Valtion palokoulu muuttuu Valtion palo-opistoksi ja Kotkan ja Haminan säiliövuotojen jälkimainingit: uusia ympäristövirkoja tulee varmemmin? Linkki Finna.fiLisätietoa voisi kysellä Kotkan kirjastosta tai kaupunginarkistosta. Heillä saattaa olla tiedossa paikallisia historiikkeja.
Autojen historiasta löytyy aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmasta http://www.libplussa.fi/ kirjoittamalla asiasanakenttään hakusanat: autot historia.
Hakutuloksesta löytyy esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Auton vuosisata
Kangasala, Mobilia, 1999
The encyclopedia of cars
Volume 1,2,3,4,5,6
Philadelphia, Chelsea House; cop. 1998
Glenning, Christer
Vuosisatamme autot
Buckley, Martin:
The world encyclopedia of cars the definitive guide to classic and contemporary cars from 1945 to the present day
Ineternetistä löytyi Googlen haulla http://www.google.com/ kirjoittamalla hakusanakenttään. cars history seuraavia linkkejä: http://www.ipl.org/exhibit/sloan/
http://www.classiccars.net/history.htm
http://www.yahooligans.com/...
Iso-Britanniassa erillinen rekisteröityminen pitää tehdä, jotta tulee merkityksi vaalirekisteriin (electoral register)
Rekisteröitymislomakkeella kysytään mm. henkilön asuinpaikka, kansallisuus, osoite, syntymäaika, koko nimi ja National Insurance number, aikooko äänestää äänestyspaikalla vai postitse. Rekisteröitymisellä estetään ainakin se, ettei voi äänestää montaa kertaa samoissa vaaleissa ja varmistetaan myös, että ylipäätään on äänioikeutettu ja voi äänestää.
Electoral management design – teoksen mukaan rekisteröitymistä vaaditaan myös mm. Columbiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Alankomaissa.
Iso-Britannian osalta ks.
https://www.gov.uk/browse/citizenship/voting
https://www.gov.uk/elections-in-the-uk
http://www.legislation.gov.uk/en/...
Tarkoitat varmaankin simpukankuoria etkä syötäväksi tarkoitettuja simpukoita. Lainsäädäntö ja muut säännöt vaihtelevat maittain, ja tuntematta Omanin lainsäädäntöä asiaan on vaikea vastata. Useissa maissa luonnonsuojelualueilta ja kansallispuistoista ei saa kerätä mitään materiaalia luonnosta, vaikka se muualla olisikin sallittua. Yksityiselta maa-alueelta ei yleensä myöskään saa kerätä mitään. Useimmiten muutaman elottoman esineen kerääminen ja kotimaahan vieminen on sallittua.
Nämä tiedot ovat peräisin MTV:n Studio55.fi-sivustolta, johon oli haastateltu WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosta:
https://www.studio55.fi/matkailu/article/matkamuistoksi-kivia-simpukoita-koralleja-tai-kasveja-mieti-ensin-luontoa/4840054
...
