Kyllä kaukolainaus muista kirjastoista on mahdollista.
Musiikkiaineiston kaukolainatilauksen voi tehdä verkossa http://lastukirjastot.fi/kaukolainapyynto
tai Lahden pääkirjaston musiikkiosastolla. Tällä hetkellä musiikin palvelupiste on osaston remontin takia lehtisalissa.
Kotimainen kaukolaina maksaa Lahden kaupunginkirjastossa viisi euroa.
Kukaan ei ole toistaiseksi tunnistanut satua. Lähetän kysymyksesi vielä kirjastolaisten tietolistalle, jos vaikka vastaus löytyisi sitä kautta. Vai muistaako joku lukijoista tämän sadun?
Runo Hänkö veteraani sisältyy Väinö Kokkosen teokseen Veteraanin iltapäivä : runoja, novelleja, pakinoita (1993). Teosta ei näytä olevan oman kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte halutessanne tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
Eeva Liuksen säveltämää ja sanoittamaa laulua Kerropa mitä näit metsässä eilen ei ole julkaisut nuottina. Laulun sanat löytyvät Lopen Lapsikuoron äänitallenteen Kukkuluuruu! (2006) tekstiliitteestä. Voit tilata äänitteen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Viola https://finna.fi
https://finna.fi/
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
E-aineisto voi olla ladattuna usealla omalle laitteelle samaan aikaan. Keskeistä on, että laitteet, joilla lukee tai kuuntelee, on valtuutettu samalla Adobe ID:llä.
Yritämme parantaa myös e-aineistovalikoimaamme jatkuvasti. Hankintaehdotuksia voit tehdä seuraavassa osoitteessa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Kirjastokorttia ei valitettavasti voi hankkia etänä, vaan uuden kortin teko vaatii käyntiä kirjastossa.
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Seitsemän veljestä on käännetty englanniksi kolmesti. Kääntäjät ovat Alex Matson (1929), Richard Impola (1991) ja Robinson Douglas (2017). Richard Impolan käännöksessä visakalloiset sonnit on käännetty "you block-headed bulls". Kahta muuta käännöstä en päässyt tarkastelemaan.LähteetSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset / Seitsemän veljestä: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINSeven brothers (2005): https://finna.fi/Record/eepos.1951879?sid=4714043744
Internetistä löytyy kyllä runsaasti Waltaria käsitteleviä linkkejä, joista tarkoitukseen sopiva lienee esimerkiksi http://waltari.lasipalatsi.fi/envall.html.
Lisää linkkejä löydät kirjoittamalla esim. Alta Vistaan hakutermiksi "Waltari Mika" tai Fastiin Waltari Mika. Linkkien taso vaihtelee, mutta jyvät erottuvat akanoista suhteellisen helposti.
Kirjastoissa on paljon hevosen hoitoa ja koulutusta käsitteleviä kirjoja. Niitä löytyy sekä lasten- että aikuistenosastoilta. Esimerkiksi Soini Talaskiven Suomalaisessa hevoskirjassa kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon, jos/kun aikoo hankkia hevosen. Siinä käsitellään laajasti hevosen ylläpitoon, hoitoon ja koulutukseen liittyviä asioita.
Laukan opettamista entiselle ravurille neuvotaan esimerkiksi kirjassa Hevosen käytös ja käyttäytyminen (toimittanut Virpi Nieminen). Sieltä löytyy luku Ravurista ratsuksi.
Valitettavasti Suomen kirjastojen eri tietokantojen kautta ei löytynyt yhtään venäläisten kirjoittamia suomeksi käännettyjä teoksia tai artikkeleita USA:n lend-and-lease - toiminnasta. Aiheesta on kirjoitettu venäläisten toimesta venäjäksi, jonkun verran venäläisten toimesta englanniksi ja melko paljon esim. amerikkalaisten ja brittien toimesta englanniksi. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tutki aihetta tätä vastausta varten.
Löysin ennakkotiedon Fennicasta:
Sailola, Sakari, ennakkotieto Teoksen nimi: Kunnaita kulkien Julkaistu: Kaarina : S. Sailola, 19990228 (Paino-Kaarina) Huomautus: ENNAKKOTIETO CIP/BO Aineisto: kirja ISBN: 952-91-0755-2 (sid.)
- Teos näyttää olevan omakustanne, en pystynyt paikantamaan sitä mistään kirjastosta.
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
Suomessa oli 842 kaupungin/kunnan kirjastoa vuonna 2010. Näistä pääkirjastoja oli 312, sivukirjastoja 486 ja laitoskirjastoja 44.
Tiedot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista. Vuosi 2010 on uusin tilastoitu vuosi. Tilasto löytyy alla olevan linkin kautta:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
