Kengurut, kuten muutkin pussieläimet syntyvät ennenaikaisesti pussieläinten epätäydellisen istukan takia. Poikanen kiipeää synnyttyään emonsa pussiin ja tarttuu tiukasti emon nisään, ja saa ravintonsa sitä kautta. Tietoa pussieläimistä mm. tästä Tieteen kuvalehden artikkelista:
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=195&a=1219&id=7036_1
Tarkistin sähköpostiosoitteenne, se on oikein asiakastiedoissamme kuten muutkin tiedot. Näin ollen sähköposti-ilmoitusten olisi pitänyt toimia. Ilmoitan eteenpäin ongelmasta ja pahoittelen toimimattomuutta. Toistaiseksi emme ole saaneet toisilta asiakkailta ilmoituksia s-posti-ilmoitusten toimimattomuudesta, mutta sitä on kyllä esiintynyt joskus tilapäisesti, silloin kylläkin kaikkia asiakkaita koskien. Pyydän palaamaan aiheeseen mikäli ongelma jatkuu vielä. Kirjautumalla omiin tietoihin saatte ajanmukaiset tiedot varauksista ja erääntyvistä lainoista niin kauan kun ongelma jatkuu.
Lisäyksenä edelliseen: Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut O m i s s a t i e d o i s s a s i ilmoitustavaksi...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole...
Näyttäisi siltä, että Tabermannin runoa Sielun värit ei löydy internetistä. Syynä voi olla tekijänoikeudelliset kysymykset eli runoa ei saa julkaista ilman lupaa.
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia...
Ratsastushousujen kaavat löytvät Suuresta Käsityölehdestä 2004: 8 (s. 16, 60-61)Lehti löytyy Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.636071?sid=5345952102
Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen (sisältäen mm. kirjojen käsittelyn) kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen löytyy osoitteesta:
http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/Do…
Turun kaupungin ympäristötoimialan ympäristöterveydenhuolto on myös julkaissut internetissä ohjeen irtaimiston käsittelystä homevaurioiden korjauksen yhteydessä. Ohjeesta löytyy neuvoja myös kirjojen käsittelyyn.
Irtaimiston käsittely homevaurioiden korjauksen yhteydessä:
http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//irtaimiston_kasitt…
Kannattaa kuitenkin olla yhteydessä vielä johonkin asiantuntijatahoon ja tiedustella tarkemmin irtaimiston tutkimisesta.
Helsingin kaupungin asumisterveysneuvonta...
Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
Voit etsiä lähdekirjallisuutta kirjastojen luetteloista. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi ) ei löydy kovinkaan hyviä teoksia aiheestasi. Kirjastoissa on käytettävissä yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokannat Arto ja Aleksi, joista voit hakea esimerkiksi sanoilla hotellit, matkailu, matkailuala, ympäristönsuojelu, ympäristövaikutukset, ympäristöjohtaminen. Näin löytyy paljon hyviä teoksia ja artikkeleita, esimerkiksi:
- Matkailuyrityksen ympäristöopas: Ympäristöä säästävän matkailun käsi- ja oppikirja (1997)
- Environmental management for hotels (1997)
- Hotelli ja ympäristö (Kotitalous-lehti 4/1996)
- Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa (1991)
Voit myös hakea Haaga...
Kysymys on varmaankin kirjasta Leigh, Norman: Kolmetoista kasinoa vastaan; suom. Matti Kannosto. Helsinki: Weilin + Göös, 1976.
Alkuteoksen nimi: 13 against the bank.
Kyseessä lienee Torbjörn Holmqvistin teos "Konalan seudun historiikki : muistiinpanoja Konalasta ja sen ympäristöstä menneinä aikoina". Tämä Holmqvist on Helsingin sanomien mukaan arkkitehti Selim Arvid Lindqvistin tyttärenpoika.
Kirja löytyy kaupunginkirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1299759~S9*fin
Ko. teosta ei ole Hämeenlinnan kirjastoissa, mutta joissakin muissa yleisissä kirjastoissa sitä on saatavilla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kaukolainatilauslomakkeella, joka löytyy kirjaston etusivun alalaidasta otsikon Palaute ja lomakkeet alta. Kaukolainatilauslomakkeen täyttämällä ja lähettämällä tilaus menee suoraan kaukopalvelua hoitavalle kirjastonhoitajalle. Kaukopalvelun hinta on 6 €.
Ainakin yksi vuosimallin 1973 kattava Suzuki GT 750 -korjausopas löytyy kotimaisten kirjastojen kokoelmista - mahtaisiko tästä olla apua? Se on tilattavissa kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/vaari.1363887
Kansanedustajan tehtävä on luottamustehtävä. Kansanedustajat eivät saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit halutessasi seurata poissaolotilastoja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…
Ystävällisin terveisin,
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
Kerrot etsiväsi FAO:n raporttia maailman ravintotilanteesta ja että et löytänyt sitä FAO:n sivuilta.
Kuulostaa kuitenkin kovin siltä, kuin kyseessä olisi FAO:n vuotuinen raportti "The State of Food and Agriculture", lyhennettynä SOFA. FAO:n kotisivun (www.fao.org) keskivaiheilla on linkki
"SOFA 2000: 50 years of agricultural wisdom". Tämän linkin kautta pääset lukemaan uusinta raporttia.
Pekka Tarkan teos ”Suomalaisia nykykirjailijoita” (Tammi, 2000; 6. uud. laitos) antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen tähän, vaikka se ei olekaan enää aivan tuore. Toisaalta asia riippuu myös siitä, keneltä kysyy: Tarkan mielestä merkittävät kirjailijat saattavat olla jokseenkin erilaisia kuin vaikkapa fantasiakirjallisuutta tuntevan asiantuntijan. Siksi kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi.
Dekkarikirjailijoita Tarkka ei ole kelpuuttanut mukaan kuin pari, mutta esimerkiksi Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon saaneiden listaa tutkimalla saa jonkinlaista käsitystä, keitä dekkaristeja on arvostettu. Lista löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/jl_jlangat.html.
Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa Suomen...
