Puhutaan Lagrangen pisteistä, jotka ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden toisiaan kiertävän massapisteen vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että kolmas, pieni massa voi pysytellä niissä paikoillaan suhteessa kahteen muuhun kappaleeseen.Voit lukea Lagrangen pisteistä ja niiden etäisyyksien laskemisesta esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:Lagrangen piste – WikipediaESA - What are Lagrange points?What are Lagrange Points? - NASA Science
Lauluun löytyy kolmaskin säkeistö ainakin nuottijulkaisuista Hengellisiä lauluja ja Ylistäkää Herraa : kotimaisia hartaita lauluja. Voit tarkastaa näiden nuottien saatavuuden omasta kirjastostasi.
Kävin läpi kaikki Liisa Laukkarisen runokokoelmat, mutta kysymääsi runoa ei osunut niistä silmiin. On mahdollista, että runo olisi ilmestynyt jossakin runoantologiassa, lehdessä tai muussa julkaisussa tai että runo ei olisikaan Laukkarisen vaan jonkun toisen.
Laitan kysymyksesi kirjastojen tietopalvelun postituslistalle, jos joku siellä oleva tunnistaisi runon. Ilmoittelen sinulle, jos saan selvyyttä asiaan.
Lisäys: Runo löytyy kokoelmasta "Lapsen matka maailmaan" (1979) sivultya 82 sekä antologiasta "Parantava runo" (1985). Runo oli jotenkin jäänyt minulta huomaamatta kokoelmaa selaillessani.
Kirjassa Suomen kirjailijat 1945-1980 on seuraavat tiedot Unto Parvilahdesta:
syntynyt 28.9.1907 Turku - kuollut 27.10.1970 Malaga, Espanja. Liikealalla.
Valokuvaaja. Ilmavoimat 1933-1941. Vapaaehtoisessa palveluksessa Saksan
SS-pataljoonassa, yhdysupseerina Berliinissä. Vankina Neuvostoliitossa
1945-1954. Asunut Espanjassa.
Unto Parvilahti on kirjoittanut kaksi kirjaa:
Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliiton vuosilta 1945-1954.
H:ki 1957 Otava.
Terekille ja takaisin. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla
1941-43. Keuruu 1958 Otava.
Valitettavast syytä Unto Parvilahden Suomesta poistumiseen ei ole löytynyt.
Tällä hetkellä Olivier Dahanin elokuvaa Pariisin varpunen – Edith Piaf (2007) ei ole nähtävissä missään pääkaupunkiseudun elokuvateatterissa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Voit tarkistaa tallenteen saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Hei!
Ilmeisesti kyseessä on Henry Theelin esittämä kappale, joka alkaa sanoilla: "Kaukana kätköissä metsäisen maan...", sanat Kullervo.
Intensiivisenkään haun jälkeen en löytänyt mistään sanoitusta, mutta CD-levyltä kappale "Kuunvirran sillalla" löytyy kyllä.
Henry Theel: Unohtumattomat 2, Fazer 4509-98327-2
Tuon CD-levyn voi varata Turun pääkirjastosta.
Asiakashan on itse vastuussa siitä, että uusii tai palauttaa lainansa ajoissa. Olette kirjastokortin ottaessanne hyväksyneet kirjaston käyttösäännöt, joissa lukee näin: Eräpäivän jälkeen palautetusta tai uusitusta aineistosta peritään myöhästymismaksu ja palautuskehotuksista sekä perintätoimenpiteistä aiheutuvat kulut. Myöhästymismaksu peritään myös siinä tapauksessa, että lainojen uusiminen ei ole onnistunut verkkokirjastossa tai eräpäivämuistutus ei ole mennyt perille käyttökatkoksen tai muun teknisen häiriön takia. Halutessanne saatte eräpäivämuistuksen sähköpostiinne.
Green Building lehteä ei näytä olevan saatavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei löydy yleisten eikä yliopistokirjastojen yhteistietokannoista eikä myöskään elektronisena Nelli-portaalista. Yhteistietokannat ja Nelli-portaali ovat käytetttävissä kirjastoissa. Tietoa niistä on Kansaliskirjaston sivuilla http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html sekä http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/nelli.html .
Aiheeltaan lähin Nellin kautta löytyvä elektroninen lehti on Building and environment, joka on luettavissa yliopistokirjastoissa.
Tietoa lehdestä saa julkaisijan sivuilta www.elsevier.com .
Yliopistokirjastojen Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/yliopistokirjastot/ .
Verkkosivustoja, joilla listataan eri vuosien historiallisia tapahtumia on useitakin, mutta enemmän muilla kielillä kuin suomeksi.
Suomen historiaverkko Agricola sisältää hyvän hakemiston Suomen historian tapahtumista vuosittain ja ajanjaksoittain:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/
Suomenkielisistä koko maailmanhistorian tapahtumat kattavista vuosi-, vuosikymmen- ja vuosisatahakemistoista Wikipedian palvelu, jossa on myös joka vuodelle oma sivunsa, lienee kyllä kattavimpia nykyään: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vuosikymmenist%C3%A4
Jos englannin kieli sujuu, Wikipediastakin voi kyllä löytyä vuosikohtaisilta sivuilta enemmän tietoa, jos kokeilee suomenkielisen sivun sijasta vastaavaa englanninkielistä sivua.
Muita...
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyyviireistä, mutta oletan, että tässä viitataan viirin muotoon. Nykysuomen sanakirjan mukaan "hilse" voi tarkoittaa jääneulasta ja hilettä, kun taas "hilke" tarkoittaa helähtelyä, helinää ja hilinää. Hilseen hilke on siis runollinen kuvaus kuun valossa tanssivista jääkiteistä.
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...
Tämä on kansanlaulu nimeltään Tontun puuhat.
"Tonttupa öin alla lattian kultakenkiä naulaa. Kuuletko iskuja vasaran, kun hän lyö sekä laulaa? Tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam tam taa, kun hän lyö sekä laulaa."
Laulun sanat löytyvät mm. Suuri toivelaulukirjasta nro 19.
"Mondragonoidinen" David Foster Wallacen Päättymättömässä riemussa viittaa Incandenzan perheen äitiin Avriliin, jonka tyttönimi on Mondragon. Halin "mondragonoidinen nenä" (s. 31) on siis sellainen, jossa on nähtävissä hänen äitinsä puoleiselle suvulle ominaisia piirteitä.
