Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyy ruotsinkielistä kirjallisuutta poikien seksuaalikasvatuksesta seuraavasti:
- Forssberg, Manne: Kukbruk: en bok om kärlek, känslor och kön för unga killar och andra undrande, 2004
- Höjer, Dan: Lilla snoppboken, 2002
- Vad en ung man bör veta : fråga Darling de lux, 1999
- Nordahl, Bertill: Pojkkön: Sex- och samlevnadsundervisning på mellanstadiet, 1996
Yleisesti nuoretn seksuaalikasvatusta koskevia kirjoja ruotsiksi löytyy Helmet-tietokannasta seuraavasti:
- Hamberg, Emma: Kärlek & 6: från pirr till petting, 2003
- Janouch, Katerine: Sexsvar, 2002
- Ungdomspsykologi: utveckling och livsvillkor, 2001
- Edvall, Lilian: Kärleksboken, 2000
- Fagerström, Grethe:...
Kyseinen kävelykierros on Helsingin turistioppaiden järjestämä, joten kysyimme heiltä, mistä kulttuurin määritelmästä kierroksella puhuttiin. Saimme vastauksen, että kävelyllä siteerattiin Eino Leinon runoa Kyltyyri. Runo on alun perin ilmestynyt Eino Leinon runokokoelmassa Tähtitarha (1912). Kolmisäkeistöinen runo löytyy netistäkin kirjoittamalla hakukenttään kyltyyri.
Opintosuunnitelmaan kuuluva kirjallisuus vaihtelee oppilaitoksittain, joten saat täsmälliset tiedot koulutuksessasi vaadittavista kirjoista ja muusta materiaalista koulutuksen järjestäjältä.
Voit etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esimerkiksi Vaski-kirjastojen verkkosivuilta tarkennetun haun kautta:
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Kirjoita hakukenttään asiasanaksi varhaiskasvatus ja valitse rivin vierestä alasvetovalikosta aihe. Voit rajata saamiasi hakutuloksia oikealla puolella olevasta listasta esimerkiksi kielen, julkaisuvuoden ja aineistotyypin mukaan. Jos haluat hakea erityisesti varhaiskasvatukseen liittyviä oppikirjoja, kirjoita yhteen hakukenttään aiheeksi varhaiskasvatus ja toiseen oppikirjat....
Voisiko kyse olla amerikkalaisen feministin Charlotte Perkins-Gilmanin kirjasta Herland. Kirjan alkuteos ilmestyi jo vuonna 1915. Suomeksi se ilmestyi Savukeitaan kustantamana vasta vuonna 2009. Kirja kertoo utopistisesta yhteiskunnasta, jossa asuu vain naisia. Yhteiskunta ei tosin tosin ei ole omalla saarellaan vaan vuorten kätkössä, Amazonilla.
Naisten yhteisö elää omaa elämäänsä ja sen olemassaolosta kerrotaan maailmalla vain epämääräistä huhua. Kolmen tiedemiehen ryhmä lähtee selvittämään, onko salaperäinen yhteiskunta olemassa. Matkaan he lähtevät yhden ryhmään kuuluvan tiedemiehen rakentamalla lentokoneella.
https://kiiltomato.net/charlotte-perkins-gilman-herland/
Pasilan kirjasto säilyttää Apu-lehden pysyvästi. Lehden numerot alkuvuodelta 2019 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
Sähköisenä vanhoja Apu-lehden vuosikertoja ei ole luettavissa. eMagzissa on numerot menneen vuoden ajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Varmasti monetkin seikat, mutta yksi lienee se, että Suomen koulujen erot ovat pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Antero Malinin kasvatustieteen väitöskirjan (School Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland) mukaan oppilaiden lukutaidolla mitaten Suomen koulujen erot ovat pienet. Vain 8 % kouluista on keskitason alapuolella ja yhtä harva selvästi sen yläpuolella. Lisätietoja väitöskirjasta löytyy Opetusministeriön verkkolehdestä:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2909/vaitostutkimus.html
Opetusministeriön sivuilta löytyy paljon tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Kysytty artikkeli löytyy teoksesta Finskt museum XL, 1933, ss. 74-78.
Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta.
Pasilan kirjasto
Kellosilta 9
puh. 31085001
Tämän laulun suomennos on julkaistu seuraavissa kokoelmissa, joista ainakin toivelaulukirjassa on perinteisesti helpohko pianonuotinnos:
1. Suuri pop-toivelaulukirja 1 (1)
2. Suomipopin helmiä 10 (tässä on vain melodianuotinnos)
3. Hitit : Rautainen 1970-luku (tässä on vain melodianuotinnos)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kiitos palautteesta.
Ongelma on tiedossa ja siihen on kirjastojärjestelmän yhdysvaltalainen toimittaja luvannut korjauksen seuraavassa ohjelmaversiossa.
Pahoittelen harhaanjohtavasta tekstistä aiheutuvaa haittaa.
Kyseistä tv-sarjaa ei tosiaan ole Helmet-kirjastoissa kuin kaudet 1 - 3. Näyttää siltä, ettei myöhempiä kausia ole ainakaan toistaiseksi hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Voit jättää Helmet.fi-sivustolla hankintaehdotuksen. Valitettavasti kaikkia hankintaehdotuksia ei voida toteuttaa.
Saimme lukijaltamme tällaisen ehdotuksen: Esa Pakarisen laulu Kuti kuti kut. Löytyy esim. Youtubesta Sanat ovat Matti Jurvan (1898-1943), https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4388383?sid=4784638748
Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimääsi VHS-kasettia pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston haulla, joten näyttää siltä että sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen valikoimissa. VHS-kasetteja muutenkin löytyy kokoelmasta enää melko vähän.
J.K. Rowlingista löytyy tietoa myös lyhyesti. Kirjastopalvelu on julkaissut kirjat Koski, Mervi:Ulkomaisia nuortenkertojia 1
(2001) ja Ulkomaisia fantasiakirjailijoita (2003), joista saat perustietoa kirjoista ja kirjailijasta. Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolta löytyy lehtileikekokoelma Rowlingista. Kysy lastenosaston neuvonnasta. Voit myös vilkaista kirjojen suomalaisen kustantajan Tammen nettisivuja: http:www.harrypotter.fi/asp/empty.asp?
Kirjaston säännöissä sanotaan, että kadonneista kirjoista peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva niteen hinta, kuitenkin vähintään 17 e aikuisten aineistosta ja 9 e lasten aineistosta.
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale. Tällä hetkellä kirjasta on neljä varausta ja kirja on Odottaa noutoa - tilassa. Tämä tarkoittaa, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut henkilö noutaa sen. Saat ilmoituksen, kun kirja odottaa noutoa sinulle.
Merkintä Ei saatavilla tarkoittaa vain, ettei yksikään kirjan kappale ole Hyllyssä-tilassa eli vapaasti lainattavissa. Kun kirja palautuu eikä siitä ole enää varauksia, tämä kohta kertoo, missä kirjastossa kirja on Saatavilla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2373713?lang=fin
Hei,
Juonikuvaus osuu lähes täysin yksiin australialaisen minisarjan Bangkok Hilton kanssa (1989, pääosissa mm. Nicole Kidman & Denholm Elliot. Kolmiosainen sarja esitettiin Suomessa muistaakseni aika tuoreeltaan 1990-luvun alussa.
