Valitettavasti ePress-lukuoikeus koskee vain palvelussa olevaa näköislehteä. Kuluttaja-lehti julkaisee osan testeistä vain omilla verkkosivuillaan, eikä näihin artikkeleihin ole Helmet-kirjastokorttiin liitettyä lukuoikeutta.
https://kuluttaja.fi/fi/kapeat-astianpesukoneet
Näet kirjan saatavuuden parhaiten Finna-tietokannasta. Suora linkki: Koti ja kasarmi : muistikuvia elämästäni | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi Muut kirjastot -pudotusvalikosta näet muiden kirjastojen tilanteen. Julkaisijatiedot: Säkylä: I. Hemberg, 2000.
Ongelmanratkaisutehtäviä, psykologisia pelejä ja testejä löytyy mm. De Carlon Psykologiset pelit ja leikit. Kirjaston kokoelmista löytyy myös erilaisia päättely- ja numerotehtäviä Mensa-älyjumppa -kirjoista.
Virpi Slotten yms. kirjoittamassa artikkelissa Kasvatuslehdessä (2002 nro 3) pyritään vastaamaan, mitä ja miten hoitoalan opiskelijoiksi pyrkiviä testataan.
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosasto myy lehtien vanhoja numeroita todella harvoin. Meillä on yleensä musiikkilehdistä n. 3 vuoden numerot tallessa ja vanhemmat lähetetään Kuopion Varastokirjastoon. Kitaralehtiä säilytetään muita lehtiä kauemmin niiden kovan kysynnän takia.
Sekä Bukowskilla että Hagelstamilla on ilmainen taideteosten arviointipalvelu. Voit lähettää kuvan ja tiedot maalauksesta oheisilla lomakkeilla ja saat arviot teoksesta sähköpostiisi.
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam: http://www.hagelstam.fi/myy
Valitettavasti en ole onnistunut köytämään kuunnelmaa Laiva Toivosta, mutta Joni Skiftesvik on kirjoittanut Laiva Toivo Oulu-näytelmän, jota on mm. esitetty ensimmäisessä Meri Oulu Festivaali-tapahtumassa Toppilansalmen rannalla heinäkuussa 2001. Esityksen ohjasi Kari Hakala. Näytelmää on aikaisemminkin esitetty Oulun kaupunginteatterilla.
https://naytelmat.fi/p/laiva-toivo-oulu
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/skiftesvik-dramatisoi…
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Vuonna 2001 on julkaistu aiheesta tutkielma: Mareena Paldan: Verkkopalvelujen käyttö kuntien matkailumarkkinoinnissa. Tutkielmaa lukemalla selvinnee parhaiten, mitä kautta kuntien internet-sivustojen avulla tapahtuvaa matkailumarkkinointia on aikaisemmin selvitetty, ja miten tietojen päivittäminen olisi kätevintä. Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat teokset:
-Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
-Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi mm. artikkeli:
-Paavilainen, Jyrki: "Virtuaalimatkakeskus" Itä-Suomen kaupungeille, Kuntatekniikka 2003 (58);1;29-30
Lisäksi on laadittu matkailustrategioita eri puolilta Suomea, esim:
-Huovinen, Ulla: Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2001-2006
-...
ePress on sähköinen palvelu, jonka kautta voi lukea useiden kymmenien kotimaisten sanomalehtien näköisversioita. ePressin sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston työasemilta. Vaski-kirjastoissa ePress-palvelua voi käyttää Kaarinan, Laitilan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Taivassalon, Turun ja Uudenkaupungin kirjastoissa.
Oheisessa linkissä näkyvät ne tietokannat, joita voi käyttää etänä https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/tietokannat
Brandeja käsittelevistä kirjoista voit löytää listan suoraan esim. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?
Asiasanat, joilla hakemasi aineisto löytyy ovat:
tuotteet-- mielikuvat (voit yhdistää ja sanalla); tavaramerkit ; merkkitavara;( brandit, joka ei ole virallinen asiasana)
Voit rajata haun englanninkieliseen aineistoon valitsemalla kielivalikosta englannin kielen. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vain yksi englanninkielinen teos tästä aiheesta, joten kannattaa katsoa myös Lahden korkeakoulukirjaston Salpaus-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/salpaus/riimi.dll?
Siinä toimivat samat asiasanat (paitsi brandit)
Jos haluat vielä laajemman haun, niin silloin voisit hakea...
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Turun kaupunginkirjaston Luonto ja harrasteet- aiheryhmässä on Terveyskokoelman käsikirjastovalikoimassa useampia englanninkielisiä lääketieteellisiä sanakirjoja, joita joutuu käyttämään paikan päällä. Joitakin on myös mahdollista lainata kotiin. Aiheesta löytyy myös netistä tietoa esim Wikipedian sivuilta
http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Lactase_supplementation
Suomeksi aiheesta löytyy kirjallisuutta luokasta 59.533 pääkirjaston Terveysosastolta.
KAROLIINA
Latinan Carolina merkitsee 'Carolukselle (Karlille) kuuluva'. Saksan Caroline on selitetty edelleenjohdokseksi latinan Carolus-nimeä vastaavsta naisennimestä Carola. Kansanomaiset Karoliinan muunnokset ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karo, Karliina, -> Liina ja Liinu (Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EMILIE
Emilia muunnoksineen on naispuolinen vastine miehen nimelle Emil, joka taas tulee latinan innokasta tarkoittavasta sanasta. Virsirunouden alalla innokkaita Kristuksen todistajia ovat olleet saksalaisen pienen Schwarzburg-Rudolsatdtin ruhtinaskunnan hallitsijan tyttäret Ämiliana eli EMILIE (k. 1706) ja Ludämilie (k. 1672). Ämilianan virsia ei suomalaisessa virsikirjassa ole, mutta Ludämilieltä on yksi.
Katolisessa kirkossa...
Molemmissa lukutavoissa kirja on sinulla lainassa koko laina-ajan, vaikka suljet kirjan välillä. Kirja myös jatkuu aina kohdasta, johon jäit viime kerralla. Kirjat palautuvat automaattisesti eikä niitä tarvitse erikseen palauttaa lopuksi.
Jos luet kirjaa selaimessa, sinun ei tarvitse ladata erillistä lukuohjelmaa tai luoda Adobe ID-tunnusta kirjan lukemiseksi. Kirjan lukeminen selaimessa tarvitsee toisaalta lähes jatkuvasti verkkoyhteyttä, sillä kirja latautuu selaimeen vain kolme kappaletta kerrallaan.
Jos lataat kirjan laitteellesi, se on luettavissa myös ilman verkkoyhteyttä. Ladatun kirjan avaamiseen tarvitset erillisen lukusovelluksen ja Adobe ID-tunnuksen. Katso tarkemmat ohjeet oman kuntasi kirjaston sivuilta
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olemme kysyneet sitä myös koko maan kattavalta keskustelupalstalta, mutta vastauksia ei ole tullut. Otamme yhteyttä jos vastaus löytyy.
Tapion ukko on Zacharias Topeliuksen runomittaan kirjoitettu satunäytelmä. Se sisältyy Topeliuksen kertomusten kokoelmaan Lukemisia lapsille. Satu löytyy kaksiosaisen laitoksen toisesta osasta tai kahdeksanosaisen laitoksen kahdeksannesta osasta.
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Zacharias Topelius: Lukemisia lapsille. Toinen osa. (1982)
Runoa pikkuisesta oravanpojasta on kysytty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Hilja Haahden runo Oravasatu. Runo sisältyy mm. kokoelmiin Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1994), Rudolf Koivun runokirja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, useita painoksia) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-kukaan-runoa-oravanpojasta-olisikohan
Emelie Scheppin teos Jaakko kulta (Broder Jakob, viides osa Jana Berzelius-sarjassa) ilmestyy kustantajan antaman tiedon mukaan toukokuussa 2020.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414752__Sschepp%20Jaakko%20kulta__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5414041
Hei,
valitettavasti en löytänyt signeeraukseen sopivaa maalaria.
Kuvataiteilijamatrikkelissa ei ollut alkukirjaimilla W.H. tai W.M. olevia taiteilijoita, joiden signeeraus olisi kuvan kaltainen. En löytänyt myöskään Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli -teoksesta vastaavaa signeerausta.
Onko sinulla tietoa, onko signeeraus kotimaisen taiteilijan? Tai onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Tällöin voisi asiaa tiedustella ko. paikkakunnan/alueen taidemuseosta.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli
