Lehtiä voi lainata myös kotiin, ja niillä on sama yleinen laina-aika kuin useimmilla kirjoillakin, eli 28 vuorokautta. Ainoastaan lehden uusin kirjastoon saapunut numero ei ole lainattavissa, vaan luettavissa vain paikan päällä.
Esimerkiksi saatavilla olevat Kunto plus -lehdet löydät Helmet-hausta.
Laura –nimi on peräisin latinan kielestä, kotoisin Italiasta, Alexandra Kreikasta. Lisätietoja löydät esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta, jossa näihin on vastattu jo aiemmin: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Etunimistä kertovia kirjoja löytyy kirjastojen valikoimista myös useita.
Netistä tietoa löytyy esim. www.etunimet.net -sivuilta.
Meillä on vanhempia Ylioppilastutkintolautakunnan A-tason ylioppilaskuuntelukokeita vuosilta 1990-1992, mitkä ovat kasettimuotoisina. Uudempia kursseja kuullunymmärtämisen harjoituksineen löytyy muun muassa Riitta Silkin Abi englanti (ylin taso) vuodelta 2007 sekä Stephanie Sinclairin Yo-englannin valmennusopas (ylin/A-taso) (2002, 2004 ja 2008 painokset). Näissä 2000-luvun kursseissa on kirjan tai kysymysvihkosen lisäksi cd-levyt liitteenä.
Löydätte nämä myös tietokannastamme hakemalla käyttäen kahta asiasanaa: englannin kieli ja kuullun ymmärtäminen.
Esimerkiksi alla mainituista kirjoista löydät reseptejä ja ideoita erilaisten voileipien tekemiseen:
- Veikeät voileivät vaihe vaiheelta / teksti ja ruokastailaus: Irina Stepanova ja Sergei Kabachenko
- Haluaisitko voileivän? : ruokakirja / Margit Heikkilä
- Teehetkien herkut / Pirjo Suvilehto
- Afternoon tea - iltapäivän teehetki : skonsseja, muffinseja, sandwichejä, sitruunakakkua, kotitekoista marmeladia ja maailman parasta teetä / [Ingela] Holm .. [et al.]
- 50 herkkuvoileipää / Carole Handslip
Kirjat saat lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Hain runoa nuoruutta käsittelevistä antologioista, Tulenkantajien kokoelmista (mm. Uuno Kaila, Katri Vala, Kaarlo Sarkia, Elina Vaara) ja koulujen lukukirjoista 30-, 40-luvuilta. Laitan runon valtakunnalliseen hakuun, ja jos saan vastauksen, laitan tulemaan sinulle.
Valitettavasti en onnistunut löytämään täsmälleen kysymyksessä kuvaillun kaltaista runoa. Vastaani tulleista teksteistä lähimmäs menee evankelis-luterilaisen virsikirjan virsi 147, 'Sukupolvet ennen meitä', jonka on kirjoittanut Otto Laitinen.
http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/30a7d6618ce6ab81c2256ca80040e996/1aa09d429e33838ec2256d5700358169?OpenDocument
Tiktak-yhtyeestä löytyy suomeksi Laura Haapalan kirjoittama kirja "Tiktak". Bändillä on myön englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.tikntak.com/
Philip C. McGrawlta ei ole toistaiseksi suomennettu muita kirjoja kuin mainitsemasi. Hänen kirjoittamiaan teoksia löytyy kyllä pääkaupunkiseudulta ruotsin kielellä. Kaukolainaamalla teoksia oman lähikirjaston kautta esim. Ruotsista on mahdollista lainata vielä useampi ruotsinkielinen teos. Tällä hetkellä kirjastoon ei ole tulossa häneltä muita suomenkielisiä teoksia. WSOY:n kirjakaupassa tiedettiin kertoa, että WSOY ei ole suomentamassa lisää hänen teoksiaan tänä keväänä. Ensi syksyn käännöksistä tiedetään WSOY:llä maaliskuun lopulla.
Brigitta Janssonin lyhytanimaatiosta Ur en kos dagbok suomenkielinen versio Lehmän päiväkirjasta, jonka kertojana oli Elina Salo.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston KAVIN ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan elokuvasta tehtiin videotallenne (Lehmän päiväkirjasta/Kulkukissa ja yksinäinen susi), mutta tallennetta ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei myöskään näytä olevan vuokrattavissa mistään.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_105741
Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tiivistelmä Tojkanderin urasta: "Milly Tojkander (1866-1939) palveli Valtionrautateitä kaikkiaan 48 vuotta. Hän aloitti uransa harjoittelijana, eteni sähköttäjäksi, sitten kirjuriksi ja lopulta asemapäälliköksi. Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä, hän oli mm. naisasianainen ja naisten aseman parantaja." Sama sivu kertoo, että Tojkander toimi urallaan asemapäällikkönä ainakin Muurolassa, Kellon asemalla, Kauppilanmäellä sekä Talin asemalla Viipurissa. Vakinaisen asemapäällikön viran myöntämiseen tarvittiin senaatilta erivapaus.
Lisää biografisia ynnä muita tietoja löytyy vanhoista lehdistä. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista "Milly Tojkander" -...
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Tiekkökirjastojen aineistotietokannassa http://www.tiekko.fi/ on mm. seuraavat teokset:
- Cederberg, Aki: Pyhiinvaellus : matkalla Intiassa ja Nepalissa, 2013
- Ujala, Heimo: Nepal, uljas vuoristomaa, 2009
- Tähtinen, Tero: Katmandun unet, 2011
Suomen suurlähetystön sivusto Nepalista http://www.finland.org.np/public/default.aspx?nodeid=35110&contentlan=1…
Englanninkielistä tietoa https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/np.html .
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -lista osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings kertoo, että joulukuussa 2016 myydyimpiä suomalaisia lastenkirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen ”Tatu ja Patu etsivinä” ja ”Tatun ja Patun ihmeellinen joulu”, Sinikka Nopola ja Tiina Nopolan ”Risto Räppääjä ja pullistelija”, Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkarainen harhateillä”, Timo Parvelan ”Ella ja kaverit rakentavat ihmekoneen”, sekä Mauri Kunnaksen ja Tarja Kunnaksen ”Joulutarinat”. Pari niistä on toisiaan joulukirjoja ja ollut luultavasti erityisen suosittuja joulukuussa.
Muilta kuukausilta löytyy myös seuraavia lastenkirjoja: Tiina Nopolan ”Siiri ja Heppa Huoleton”, Mauri Kunnaksen ”Kesä Koiramäessä” (kesäkuukausien suosikki), Timo...
Markku Aron levyttämät kappaleet löydät Suomen äänitearkiston sivuilta (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/) valikoimalla sivukehyksestä Kevyen musiikin kappaleet ja kohdasta esittäjät A-kirjaimen, jolloin löydät Markku Aron. Listasta ei löydy kappaletta, jonka nimessä esiintyisi sana suru, mutta vastaavia kylläkin. Ehkä tunnistat etsimäsi, kun selaat kappaleita. Voit myös samassa osoitteessa käydä läpi kappaleita, joiden nimessä sana suru esiintyy.
Kaikki kysymyksessä mainitut termit ovat kulttuurisesti sovittuja nimityksiä toisistaan hiukan poikkeaville kaunokirjallisen ilmaisun muodoille. Historian eri vaiheissa kirjailijat ovat kokeilleet erilaisia tapoja käyttää kieltä ja jotkin ratkaisut ovat jääneet enemmän tai vähemmän väljinä malleina, joille on sitten pyritty antamaan kuvaileva nimi, jotta asiasta voidaan puhua. Kirjoittaja pyrkii valitsemaan ilmaisutavan, joka soveltuu haluttuun tarkoitukseen tai jonka kirjoittaja arvelee siihen parhaiten soveltuvan. Voidaan puhua myös muotivirtauksista siinä mielessä, että aina silloin tällöin jokin tietty erikoinen tapa kirjoittaa on suosiossa.
Kirjallisen ilmaisun tyyppien nimityksiä on paljon, mutta niitten täsmällinen määrittely on...
Tämän artikkelin mukaan englanninkielinen nimi on peräisin siemenkatalogista vuodelta 1869. Pihvitomaatti on suuri ja lihaisa ja siinä on vähän siemeniä. Katalogi kuvaili lajiketta "kiinteäksi ja lihaisaksi kuin pihvi". Tästä tuli nimitys beefsteak tomato tai Isossa-Britanniassa pelkkä beef tomato. Suomalainen nimi lienee suora käännös.
Oikeusministeriö tiedotti kesäkuussa ehdokkaiden kannattamisesta: Jos hakemusasiakirjoja tarkastettaessa huomataan, että sama henkilö on kannattajana kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, Helsingin vaalipiirilautakunta poistaa hänen nimensä kaikista valitsijayhdistyksistä.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen totesi Helsingin sanomien jutussa samaan tapaan: Jos Helsingin vaalipiirilautakunta huomaa asiakirjoja läpi käydessään saman nimen useamman valitsijayhdistyksen joukossa, niin nimi vedetään yli molemmista. Tietenkin moni pystyy keräämään yli 20 000 nimeä taakseen, eli siinä mielessä sillä ei välttämättä ole isoa käytännön merkitystä. Mutta periaatteessa tällaisillakin poistoilla voi olla merkitystä, jos kannatus on hilkulla.
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
varmaa tietoa tähän ei löydy. Monessa artikkelissa missä suomennoksesta puhutaan, mainitaan Martti Korpilahti mahdollisena tekijänä. Myös esimerkiksi Soundcloudista ja Youtubesta löytyvien versioiden yhteyteen on laitettu kappaleen suomentajaksi Martti Korpilahti.
Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- "
