Kirja voisi olla Helga Nuorpuun kirjoittama ja Arnold Tilgmannin kuvittama Kaksi pientä peikkoa, 2.p. 1980. Kansikuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901936 .
Saunalahden kirjastossa on asiakkaiden käytössä useita kannettavia tietokoneita. Tietokoneita voi lainata kirjastokortilla käytettäväksi kirjaston tiloissa. Lisäksi kirjastossa on yksi nopeaan asiointiin tarkoitettu pistäytymiskone.
Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita. Yksipuoliset tulosteet maksavat 0,40 €/kpl, kaksipuoliset 0,80 €/kpl.
Saunalahden kirjaston aukioloajat ja muuta lisätietoa löydät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/P…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi löydät useita äänitteitä Monty Python -ryhmältä, mm. cd-levyt Monty Python's Life of Brian, Monty Python's Contractual Obligation Album, The Monty Python instant record collection ja Monty Python and the Holy Grail. Haussa voit rajata aineistoksi pelkät äänitteet. Palvelusta selviävät myös saatavuustiedot.
Kirjastot on määrätty toistaiseksi suljetuiksi, eivätkä kirjastot lainaa aineistoa tänä aikana.
Sairaalan minikirjastoa ei täydennetä kirjastojen ollessa suljettuna, joten tuo automaattisesti toimiva kirjakaappi lienee jo tyhjillään.
Lisää ohjeita on kirjaston sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä vielä linkki e-kirjojen käyttöön https://www.helmet.fi/ekirjasto
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle.
Hei
En löytänyt fyysistä kauppaa, mutta löysin kaksi täysin suomalaista verkkokauppaa.
https://www.sateenkaarikauppa.fi/category/19/binderit
https://ompelimoharakanpesa.wordpress.com/binder/
Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen.
Lähde:
Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden
Runo- ja kirjoituskilpailuista on kysytty usein aiemminkin. Nämä vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) hakusanalla kirjoituskilpailut.
Tee Google-haku, hakusanoiksi runokilpailu OR runokilpailut. Saat paljon linkkerunokilpailuihin, joista osa on valitettavasti jo päättynyt (esim. Suuri runokilpailu http://www.suurirunokilpailu.fi/index.asp ), mutta järjestäjätahoilta voit kysellä, onko heillä aikomus järjestää uusia kilpailuja. Voit myös tehdä haun hakulauseella kirjoituskilpailu OR kirjoituskilpailut.
Kirjoituskilpailuja on kerätty sivuille:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f...
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalvelusita http://www.kirjastot.fi/ pääset mm. Tieteellisten kirjastojen kotisivulle, osoite http://hul.helsinki.fi/tilke/ Sieltä löydät Helsingin kauppakorkeakoulun ja Ammattikorkeakoulujen kokoelmatietokannat.
Esimerkiksi osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto/ hakusanoilla mainon* AND suunn* löytyy mainonnansuunnittelua käsitteleviä kirjoja, mm. Iltanen, Kaarina:
Mainonnan suunnittelu ja opinnäytetyö Tanskanen, Mika: Pienyrityksen suoramainoskampanjan suunnittelu ja toteutus uuden tuotteen lanseerausprosessissa. Kirjoja voit tilata kaukopalveluna lähimmästä kirjastosta.
Suomen Yleisten Kirjastojen verkkopalveluista löydät myös yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat, joista voit etsiä aineistoa.
Southern black bream (Acanthopagrus butcheri)kuuluu ilmeisesti niiden kalojen joukkoon, joitten nimeä ei vielä ole suomennettu. Kala kuuluu heimoon Sparidae = Hammasahvenet. Englanninkielinen wikipedia sisältää hyvän artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Southern_black_bream
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat...
Nino Runeberg on kääntänyt Oskar Merikannon käyttämiä laulutekstejä kymmenittäin (hän oli kustantajien luottokääntäjä) ja ne on myös julkaistu. Kattavan haun voi tehdä Viola-tietokannassa tekemällä sanahaun "oskar merikanto nino runeberg" ja rajaamalla haun nuottijulkaisuihin. Viitteitä tulee 121, mutta osa viittaa samoihin, suosittuihin lauluihin.
Käytännössä kaikki nämä laulut löytyvät Fazerin kokoelmista "Kauneimmat yksinlaulut" I-III ja Bellsin julkaisemasta sarjasta "Kootut yksinlaulut" 1-3 ja "Kootut duetot". En pysty tällä hetkellä varmistamaan, onko kaikissa näitten laulujen julkaisuissa myös Runebergin käännökset mukana, mutta asia selviää esimerkiksi soittamalla esimerkiksi Sellon kirjastoon, josta kokoelmat löytyvät.
Heikki...
Kaukopalvelusta kerrottiin, että lainojesi uusimiskerrat ovat täynnä. Aineiston lähettänyt kirjasto määrittää, kuinka monta kertaa sen lainoja voi uusia. Palauta siis kaukolainasi johonkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kaukopalvelu palauttaa kirjat. Jos haluat uudelleen samat kirjat lainaan, tee uusi kaukopalvelutilaus. Aineisto saadaan tilattua sinulle sitten joko samasta kirjastosta kuin ne tulivat nyt tai toisaalta.
Kyseessä on Ilmari Kiannon nimeämätön runo. Sen toinen säkeistö alkaa näin:
"Riika, Riika, riemun ranta,
Kielten kilske kolmikanta..."
Runo löytyy Kiannon teoksesta Poika maailman kylillä : muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (Suomen kirja, 1946). Kirja kuulu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Saatavuustiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
Hämeenlinnan pappeja olivat O. Heilimo , A.J. Mikkola ja U.H. Rihkanen, ja Vanajan S. Tolonen. Tiedot löytyvät Kirkon kalentereista vuosilta 1973 ja 1977 sekä matrikkeleista Suomen teologit ja kirkkomuusikot (1974) ja Suomen teologit 1982.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Suomenkielistä eponyymisanakirjaa ei näytä ilmestyneen. Englannin- ja ruotsinkielisiä yleisteoksia sen sijaan on olemassa. Niitä ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta kotimaisesta kirjastosta niitä löytyy.Eponyymisanakirjojen saatavuustilanteen kotimaisissa kirjastoissa voi tarkistaa Finna.fi-palvelusta. Jos teosta ei löydy pääkaupunkiseudulta, sen voi kaukolainata omaan lähikirjastoon. Lisätietoja Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voi lukea Helmet-sivustolta täältä.Haulla "eponyymit sanakirjat" Finna.fi-palvelusta löytyvät teokset voi tarkistaa täältä. Kokeilin myös hakea ruotsiksi "eponymordbok" ja englanniksi "Dictionary of Eponyms", jolloin paljastui, että Finnan asiasanoitus on hieman...
