Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja...
Elonet-tietokannassa elokuvan kuvailutiedoissa kappaleen nimeksi on merkitty "Tango". Se alkaa: "Yö tummin siivin lyö akkunalle, kuu kultahangelle hohteensa luo". Sen on säveltänyt Toivo Lampén ja sanoittanut Turo Kartto.Elonet-tietokanta:https://elonet.finna.fiElokuvan Täysosuma kuvailutiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_120372
Tyrgils Knutssons statyn invigdes den 4.10.1908. Det finns dåligt om information på svenska både om själva invigningen och om statyn. Från Brages urklippsverk går det möjligen att få pressklipp rörande invigningen. Brage har dock systematiskt samlat pressklipp först från år 1910. E-post adressen är pressarkivet@bragehelsingfors.fi
I Helsingors stadsbibliotek finns Hufvudstadsbladet på mikrofilm, går att fjärrlåna som kopia eller själva rullen. Information om första gipsutkastet och striden finns i boken Vallgren: Abc bok med bilder. Går att fjärrlåna.
Knappt om information om statyn finns i Gardberg: Wiborg. På finska finns
berättat om statyn i böckerna Viipurin kaupungin historia del IV och i Hämäläinen: Lyhyt matka Viipuriin. Alla...
Kari Loimun teoksessa Yhdistytoiminnan käsikirja (2.uud.p. 2002) käsitellään yhdistyksen kokouksen valmistelua, toimihenkilöitä (kuten puheenjohtaja), kokouksen yleistä kulkua ja paljon muutakin yhdistystoimintaan liittyvää.
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Voisikohan kyseessä olla Juha Tapion laulu "Mullonikäväsua" albumilta Kaunis ihminen (Warner 2006)? Sen alkusanat ovat "Kaunis tyttö käytävällä kirjaston"?
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Trilogioita voi hakea Ellibskirjastosta hakusanalla "trilogia". Tuosta hakutuloksesta jää kylläkin osa pois, koska kaikkien kuvauksesta ei viittausta trilogiaan löydy. Yksi tällaisista on Kotkansilmä -kartanoromaanitrilogia, joka löytyy hakusanalla Kotkansilmä. Myöskään Enni Mustosen Paimentyttö - Lapsenpiika - Emännöitsijä trilogia ei löydy trilogia hakusanalla, mutta on mukavaa kesäluettavaa.
Epävirallinen matkustajaluettelo löytyy täältä: http://www.airfrance447.com/06/02/unofficial-air-france-447-passenger-l…
Etsimäni perusteella virallista matkustajaluetteloa ei ole julkaistu kuin matkustajien ja henkilökunnan kansallisuuksien mukaan. Air Francen julkaisema luettelo löytyy heidän lehdistötiedotteistaan numero 5: http://alphasite.airfrance.com/en/s01/press-releases
Eteläafrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta Suomessa tunnetaan lähinnä valkoisia kirjailijoita: Breyten Breytenbach, André Brink, J.M.Coetzee ja Nadine Gordimer ovat kaikki julkaisseet myös 1990 -luvulla. Em. kirjailijoiden teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista mm. sekä suomen että englannin kielillä.
Edellisten lisäksi olen valinnut listaani sellaisia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia myös löytyy kirjastomme kokoelmista (katso PLUSSA -tietokanta! http://www.libplussa.fi). Kaikki suositellut kirjailijat eivät enää asu Etelä-Afrikassa, mutta ammentavat aiheensa edelleen kotimaastaan.
Damon Galgut, Etienne van Heerden, Ellen Kuzwayo, Dalene Matthee, Lewis Nkosi, Mongane Serote, Miriam Tlali ja Karel Schoeman...
Elonet-tietokannan mukaan Ahti Kuoppala on näytellyt 32:ssa kotimaisessa elokuvassa, mutta ainakaan tietokannassa mainittujen roolihahmojen joukossa ei ole yhtään, jonka voisi hyvin perustein olettaa olevan papin rooli. Jotkut roolit on kirjattu vain roolihahmon nimellä, mutta näistäkään mikään ei vaikuttaisi olevan pappi.
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy melko runsaasti kivirakentamiseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjat ovat enimmäkseen englanninkielisiä, mutta sisältävät varmasti innostavaa kuvitusta.
Tässä esimerkkejä:
Qvist Leif. Pihan ja puutarhan kiveykset. WSOY 2004
Bridgewater Alan. Paths, steps & patios for the garden: including 16 easy-to-build-projects. New Holland 2003
Reed David. The art & craft of stonework: drystacking, mortaring, paving, carving, gardenscaping. Lark Books 2002
Haun voi tehdä osoitteessa
http://www.helmet.fi/
Valitse aihehaku ja käytä hakusanaa kivityöt
Tarkistin kirjan saatavuutta ja maksutietoja Ruotsin kirjastoista. Se näkyy olevan kolmessa Tukholman kirjastossa, mutta en löytänyt mitään tietoa kaukolainamaksusta.
Uumajan kaupunginkirjastossa se on myös saatavana ja sieltä löytyi myös tieto kaukolainamaksusta. Pohjoismaihin lähetettävästä kaukolainasta Uumajassa pyydetään 25 kr. Euroina 2,32 €.
Kouvolan kaupunginkirjasto perii lisäksi kaukopalvelumaksun 2 €.
Olet oikeassa: lainausoikeuden menettää, jos lainat ovat myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän. Lainausoikeuden saa takaisin palauttamalla lainat ja maksamalla maksut. Myöhästymismaksut kirjautuvat vasta kun lainat on palautettu, joten niitä ei voi maksaa etukäteen. Maksut ovat enintään 6 euroa / laina.
Lainat kannattaa joka tapauksessa palauttaa ennen kuin eräpäivästä on kulunut 60 vuorokautta, ettei niitä siirretä perintätoimiston perittäviksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila
Lohduttavaa kirjallisuutta on kysytty aiemmin tällä palstalla. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/ystavani-on-eroamassa-ja-haluaisin . Ehdotetuista teoksista voisi suositella:
- Richard Bach: Kohoa siivillesi ja Lokki Joonatan
- Forster: Hotelli Firenzessä ja Bates:Oi Ihana toukokuu.
- Myös De Mellon Havahtuminen -kirjaa on paljon luettu. Tämä on luokassa elämänfilosofia, elämäntaito.
Samoin terapeuttisia kirjoja on kysytty palvelussamme. Tässä vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-terapeuttisia-kirjoja-ryhman-kaytto…
Muita mahdollisia:
Suru, myötätunto, esimerkiksi:
- Hosseini: Leijapoika https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10330
- Lee: Kuin surmaisi satakielen, https://www.kirjasampo.fi...
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
Teatterikorkeakoulu on julkaissut verkossa hyvän esityksen Eurooppalaisen teatterin historiasta. Sen luvussa 1.2. analysoidaan teatterin alkuperää, kerrotaan varhaisten ihmisten kalliopiirrosten esittämistä ihmishahmoista ja nidien esittämisestä liikeessä. Jo näitä voitaisiin pitää esittämistaiteen kuvauksina. Joka tapauksessa luvussa todetaan, että varmaa, yksiselitteistä tietoa esittävien muotojen alkuperästä ei ole eikä täyttä varmuutta voida koskaan saadakaan. Ensimmäisten esitysten tulkinta liittyy yhteisöjen elämään, rituaaleihin, vuotuiskiertoon sekä tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi myyttien kertominen (tai laulaminen) oli selkeästi jo esittämistä ja sitä tuo teos pitääkin ratkaisevana askelena kohti teatteria....
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin Lilian Kallion teosta Ugudibuu. Kirja on julkaistu jo vuonna 1975. Voisikohan olla tämä? Vai osaisiko joku palvelumme seuraajista ehdottaa jotakin muuta teosta?Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco...
