Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se
merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä".
Lähteet:
Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974
Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Tarkoitat varmaankin tätä teosta:
Mattila, Lauri: Oriveden Onnistaipaleen Mattilan sukua [Orivesi]: [L. Mattila], 1980 (Oriveden sanomalehti)
39 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Kirjaa näyttää olevan lainakappaleena tai käsikirjastokappaleena muutamassa kirjastossa:
Åbo Akademis bibliotek
Kansalliskirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Ota yhteyttä yhteyttä paikkakuntasi antikvariaattiin tai verkkoantikvariaatteihin: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Ehkäpä sitä kautta löydät myynnissä olevan kappaleen.
BBC:n tuottaman televisiosarjan Merilinja (The Onedin Line) ensimmäinen jakso esitettiin Suomen televisiossa 6.9.1972. Sarjaa esitettiin Ylen TV-1:ssä lauantain alkuillasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004062129.html
https://www.imdb.com/title/tt0074035/
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
Meiltä on kysytty samantyyppisiä asioita ennenkin. Laitan aluksi linkkejä vanhoihin kysymyksiin ja vastauksiin:
Löytyykö kaunokirjallisuudesta (joko prosaa tai lyriikkaa) kuvauksia siitä, millaiselta psykoottisesta ihmisestä tuntuu tai millaisessa maailmassa psykoosissa?
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-kaunokirjallisuudesta-joko-prosaa-tai
Etsin kirjoja, joissa olisi kuvattu psykiatrisesti sairaiden kokemuksia, esim. vaikeasti masentuneita, maanis-depressiivisiä tai skitsofreenisia ihmisiä. Ei siis mitään oppikirjaa, vaan tyyliin "En luvannut sinulle ruusutarha
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-kirjoja-joissa-olisi-kuvattu
Koti- ja ulkomaista lyriikkaa aiheista skitsofrenia, mielenterveys, mielisairaus, mielisairaala...
Siman valmistusohjeissa tosiaankin poikkeuksetta puhutaan pullottamisesta. Mitään ehdotonta estettä pullojen korvaamiselle vastaaville tiiviisti suljettavissa oleville astioille en kuitenkaan onnistunut kirjallisuudesta löytämään. Jos kuitenkin huomioidaan, että sima yleensä suositellaan tarjottavaksi mahdollisimman viileänä, pienet pullot ovat suuria tynnyreitä käytännöllisempiä astioita.
Siman jäähdyttämisenkin voi toki jättää väliin, mutta se ei ole välttämättä suositeltavaa: lämpimässä käyminen voi tapahtua liian nopeasti eikä simasta tule yhtä hyvänmakuista kuin viileässä tapahtuvan hiljaisen jälkikäymisen tuloksena saadusta simasta. Jos sima saa käydä liian pitkän ajan lämpimässä, pääsee liian suuri osa käytetystä sokerista hajoamaan...
"Armas, jos meri vie mun ja näät sä illoin / Valkean kyyhkyn lentävän luokses silloin / Avaja kuistis pois älä tuota häädä / Sielu lie mun se luokses mi tahtois jäädä..."
Kyseessä on laulu nimeltä La Paloma (suom. Kyyhkynen) jonka on säveltänyt Sebastian de Iradier (1809-1865). Tunnetuin suomenkielinen sanoitus sävelmään on Raili Kahilaisen.. Sen ensimmäinen levyttäjä on Erkki Junkkarinen vuonna 1955. Myöhemmin laulun on levyttänyt mm. Olavi Virta, Kalevi Korpi, Matti Esko, Laila Kinnunen, Arja Saijonmaa ja lukuisat muut... Laulu tunnetaan joko nimellä La Paloma tai Kyyhkynen. Kari Tapio levytti laulun uusin sanoin 1980-luvulla nimellä Valkokyyhkynen.
Youtubesta löytyvät pikaisesti etsien...
Vieska-sanan alkuperää on selvitetty varsin perusteellisesti Ylivieskan kirja nimisessä teoksessa s. 35-36, josta seuraavia lainauksia.
Vieska-sanan alkuperästä on esitetty useita teorioita. Viessoa- eli viessata -verbi tarkoittaa miettiä, tuumia. Toisen teorian mukaan Viessominen on myös sauvomistapa, jolla asukkaat tulivat Ylivieskaan ja Alavieskaan.
Kolmas teoria lähtee siitä, että Ylivieskan alueella ennen asuttamista liikkuneet lappalaisetja heidän poronsa olisivat jättäneet maastoon jälkiä, joista seutu olisi saanut sittemmin nimensä. Vieska-sana näet tarkoittaa poron kaivamaa jäkäläkuoppaa, paikkaa jossa poro kaivaa jäkälää ja aluetta missä porolauma on laiduntanut. Kalajokilaakson oloissa vieska on tarkoittanut poropolkua tai...
Sota-aikana arvomerkkejä koskevien ohjeiden ja määräysten noudattaminen oli luonnollisesti erittäin haastavaa mm. materiaalipulasta johtuen. Tästä syystä arvomerkkien käytössä oli nähtävissä hyvin monipuolisia ja kirjaviakin käytäntöjä. Arvomerkit saattoivat olla osalla kauluslaatoissa, osalla laatattomissa kauluksissa ja osalla merkittynä olkapäänauhoin. Vaatimattomampia merkintätapoja puolsivat käytännön syiden lisäksi myös esim. naamioitumisseikat - värikäs kauluslaatta saattoi erottua maastossa liiankin hyvin. Kirjava käytäntö kosketti niin miehistöä, aliupseeristoa kuin upseeristoakin.
Sota-ajan kirjavista merkintätavoista siirryttiin takaisin virkapukuohjesääntöjen mukaisiin merkintöihin erillisillä käskyillä vuosina 1944-1947....
Unkarin liittyessä Euroopan unioniin 1.5.2004 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina toimi saksalainen Günter Verheugen. Marraskuussa 2004 laajentumiskomissaariksi tuli Olli Rehn.
Euroopan unioni. Unkari.
hs.fi. EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle.
Kaleva.fi. Unkarin EU-jäsenyyttä tervehditty ilolla.
ts.fi. Turkille vihreää valoa EU-neuvotteluun.
wikipedia.fi. Günter Verheugen.
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa:
Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564)
Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564)
Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564)
Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564)
Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa...
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tämä tieto:
"Ensimmäinen Karin piirros julkaistiin lehden pääkirjoitussivulla vuoden 1950 viimeisenä päivänä ja viimeinen juhannuksena 1991."
(HS 25.5.2003)
Ylellä tällä hetkellä esitettävän televisiosarjan Syke on tuottanut Yellow Film & TV. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että sarjan kuudennessa osassa kuultavan laulun "Täällä Pohjantähden alla" sarjan kuudennessa osassa laulaa Vaula Korhonen.
Lähde:
Yellow Film & TV
www.yellowfilm.fi
Christine Nöstlinger on itävaltalainen kirjailijatar.
Löydät hänestä suomeksi tietoa seuraavista kirjoista:
* Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1997.
* Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, Kuka loi Lorinalätyn. 1998.
Kirjastosta voit tiedustella Kirjastolehden numeroa 7-8 vuodelta 1996. Lehdessä on Christine Nöstlingerin haastattelu.
Internetin kautta voisit kokeilla vaikkapa seuraavaa osoitetta:
https://www.kirjasampo.fi
Tarkkoja lukuja on mahdotonta sanoa, koska meillä ei ole reaaliaikaista tietoa, paljon kirjastoissa on lainattavia aineistoja. Kirjastojärjestelmä saattaa kertoa, että tietyn kirjan pitäisi olla paikalla, mutta kun sitä mennään hakemaan, kirjaa ei aina olekaan hyllyssä. Silloin todennäköisin syy on, että kirja on laitettu vain väärään paikkaan tai palautunut juuri. Toinen mahdollisuus on, että kirja on varastettu. Silloin laitamme kirjan tai muun aineiston kadonnut-tilaan, jolloin se näkyy asiakkaillekin kadonneena.
Katsoin kirjastojärjestelmästä, että kadonneita aineistoja, joiden tietuetta on päivitetty vuonna 2018, on Helsingin kaupunginkirjastossa lähes 9 700 kappaletta. Luultavasti kuitenkin osa on hyllyssä mutta vain väärässä...
Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Tekijänoikeuslaki ei tunne lautapelejä erityisenä suojan kohteina, vaan ne on tulkittava kuuluviksi muihin teoslajeihin. Osa perinteisistä lautapeleistä on tekijänoikeudellisesti vapaita joka tapauksessa, eikä niiden - kuten tammen, shakin tai vastaavien - kohdalla tarvitse asiaa sen kummemmin pohtia.
Uudempien lautapelien, joilla voidaan osoittaa olevan tunnistettu tekijä, voidaan kohtuudella olettaa saavan suojaa kuten kirjalliset teokset, koska peleihin normaalisti liittyy säännöt selittävä tekstiosio, joka normaalisti ylittänee teoskynnyksen, ellei kyseessä ole vain versio jostain perinteisestä pelistä.
Jos lautapeli tulkitaan suojatuksia kirjallisen teoksen tavoin, sen lainaamiseen kirjaston kautta ei tarvita erillistä lupaa, kunhan...
