Pianon virittämisestä on olemassa kirjoja. Pääset tarkastelemaan niiden tietoja alla olevasta finna.fi -hakutuloksesta. OUTI-kirjastojen kokoelmissa on 6 pianon viritystä käsittelevää kirjaa.
Finna.fi, hakusanat piano, viritys: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=piano+viritys&type=AllFields&fi…
OUTI-verkkokirjasto, hakusanat piano, viritys: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=piano+viritys&type=AllFiel…
Valitettavasti en ole saanut selville, mikä tuo esine on. Lähetin kysymyksesi kaupunkiympäristön hoidosta vastaaville. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy.
Vaasasta löytyy Suomen kirjastomuseo sekä Suomen kirjastomuseoyhdistys, joka ylläpitää museota: http://www.suomenkirjastomuseo.fi/yhteystiedot/. Tietääkseni ei muita kirjastoautoja ole museoitu tai olla museoimassa kuin Vanha Ykkönen. Lisätietoja saa varmasti Suomen kirjastomuseosta.
Ylöjärven kirjastossa on Marionin nuotti: Moni-ilmeinen Marion, vuodelta 1980. Siinä on 12 kappaletta. Yksittäisiä Marionin kappaleita on meillä Suomipopin helmiä -nuottisarjassa.
Muissa Piki -kirjastoissa on Marionin nuottikirja nimeltään Marion, vuodelta 1977. Siinä on 14 kappaletta. Sen voi tilata tänne Ylöjärven kirjastoon seutuvarauksella, joka maksaa 2 €.
Pirkanmaan kirjastojen nuotteja voit etsiä Piki -verkkokirjastosta,
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
terveisin Mirja Halsinaho Ylöjärven pääkirjastosta
Uskoakseni muistamasi kirja on kuin onkin amerikkalaisen John Kennedy Toolen Neonraamattu. Kirja on ilmestynyt vuonna 1989 ja suomennettu vuonna 1990. Toole (1937-1969) on kirjoittanut kirjan jo 16-vuotiaana, mutta se julkaistiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan johdannossa kerrotaan kirjailijan ja kirjan kiemuraisista ja traagisistakin vaiheista.
Kirja on tiheätekstinen ja pikkusormen paksuinen (166 s.), ja kertoo kuvaamistasi aiheista. Sitä ei onneksi tarvitse hakea kivensilmästä, vaan se löytyy lainattavaksi Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Helmetkin sen tunnistaa, olisitko tehnyt etsiessäsi kirjoitusvirheen?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser...
Tässä graduja organisaatiomuutoksesta, lisää voit etsiä Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/ sieltä voit tarkistaa myös teosten saatavuuden. Graduja kannattaa hakea myös Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkielmapankkista http://docuweb.jyu.fi/scripts/webmain.dll laita hakusanaksi organisaatio. Alla joitain tutkielmia aiheesta, ne teokset joita et löydä Helkasta voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Saarinen, Johanna: Organisaatiomuutos oy Huber ab:n asennusryhmässä
[Tampere], 1990. Yrityksen taloustieteen, yrityksen hallinnon pro gradu-tutkielma : Tampereen yliopisto
Hautala, Taru : Klassisesta tiimipohjaiseen organisaatioon : organisaatiomuutos ja...
Monissa päiväkodeissa ruoka-apulaiset auttavat ruokailussa, mutta varmastikin päiväkodeissa on erilaisia käytäntöjä. Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hankkeen raportissa, johon on koottu mm. hyviä käytäntöjä, sanotaan näin:
"Ruoka-apulaisia voidaan käyttää, kunhan noudatetaan hyviä hygieenisiä työskentelytapoja."
Raportin voi lukea täältä:
https://apps.utu.fi/media/liite/sapere-koko.pdf
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua?
Tarkkaa tietoa ei valitettavasti löytynyt. Lähes kaikki lähteet käyttivät Harkin teoksen tietoja. Poikkeava luku löytyi Wikipediasta (hakusanalla sotakorvaukset) 728 kapearaiteista veturia.
Yksi useasti mainuttu lähde, jota ei valitettavasti ollut käytettävissä on:
Auer, Jaakko
Suomen sotakorvaustoimitukse Neuvostoliitolle
Porvoo : WSOY , 1956
Tästä kirjasta saattaisi tarvittava tieto löytyä.
Kaunokirjallisen teoksen lajin ilmaiseminen on vanha perinne, jota jotkut tekijät ja kustantajat edelleen harrastavat, jotkut toiset eivät. Varsinkin hyvin lyhyisiin ja yleisluontoisiin julkaisun nimiin liitetään mielellään jonkinlainen "selite", jottei synny turhia väärinkäsityksiä.
Vaikka asia on useimmiten ilmeinen sen jälkeen, kun julkaisu on lukijan kädessä, voi tällaisella täsmenteellä olla esimerkiksi kirjastojen luetteloissa selventävä vaikutus. Esimerkiksi "Aura : Romaani" erottaa sen selkeästi auroja käsittelevästä tietokirjasta tai runokirjasta "Aura : Runoja".
Harvemmissa tapauksissa tällaisella alanimekkeellä halutaan myös korostaa teoksen fiktiivistä luonnetta. Jos kirjan nimestä ei voi päätellä - eikä aina myöskään itse...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa paljon selkokirjoja. Löydätte kirjat Helmet-haulla hakusanalla "selkokirjat". Hakutuloksen voi vielä suodattaa tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan esimerkiksi vain aikuisten kokoelmaa, suomenkielisiä kirjoja ja vaikka kaunokirjallisuutta.
Helmetissä on useiden selkokirjojen sisällöstä kuvaus. Klikkaamalla kirjan kuvaa, aukeaa kuvaus kirjasta.
Jos löydätte Helmetistä kiinnostavaa selkokielistä luettavaa, voitte tilata teokset omaan lähikirjastoonne, mikäli teillä on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Varaukset voi toki tehdä myös kirjastossa käydessä. Ja jos tarvitsette apua selkokirjojen etsimiseen tai varaamiseen Helmetistä, voitte pyytää...
Se on johdettu sanasta mahtaa.
Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
Yhdysmerkin edessä (tai jälkeen) käytetään välilyöntiä, jos yhdyssanan osana on sanaliitto, kuten esimerkissä Maailma kylässä -tapahtuma. Siten talonkorjauskustannustenarviointi-projekti ei välilyöntiä kaipaa - eikä ehkä genetiiviäkään: talonkorjauskustannusarviointi-projekti. Vai menisiköhän selkeiten sanaliiton ja välilyönnin avulla: talonkorjauskustannusten arviointi -projekti?
Kielitoimiston ohjepankki, Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa: avaimet käteen -sopimus.
Helmet-lukuhaasteen kannalta varmaan mukavaa on, että kirjastonhoitajan suositukset ovat sivumäärältään ennemin lyhyitä kuin pitkiä. Suomeksi kirjoitetuista teoksista suosittelen esimerkiksi Aino Frilanderin Los Angeles -esseitä, Juliana Hyrrin Päivänkakkarameri-sarjakuvaa ja Elina Hirvosen Rakkauksien lokikirjaa. Jos kirjan ei tarvitse olla suomeksi kirjoitettu vaan myös suomeksi käännetyt sopivat, suosittelen lisäksi Elisa Shua Dusapinin Sokcho talvella -teosta, Ágota Kristófin Isoa vihkoa, Annie Ernaux'n teosta Isästä/Äidistä ja Anneli Furmarkin sarjakuvaa Tule kanssani kulman taa. Tietokirjoista vinkkaan vaikkapa Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille -teosta ja Hannu Salmen kirjaa Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827. Näistä löytynee...
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurinen kirjaston sivuilla on koottu tietoa Iranista http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/iran.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Libplussasta http://www.libplussa.fi/ löytyvät seuraavat teokset Maailma tänään Osa: [15], Lähi-itä. Bonnier, 1999. Leitzinger, Antero: Kurdistan Ulkomaalaisvirasto, 1999. Matkalla entisaikain Persiassa VIDEOKASETTI.
Maailmanympäri.net sivuilta http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?iran.html tiiviissä muodossa historiaa, merkittävät luonnonvarat, kasvillisuus sekä ajankohtaiseta tietoa.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään suomennosta kysymäänne runoon, jonka venäläinen alku kuuluu
В кабаках , в переулках, в извивах,
В электрическом сне наяву
Я искал бесконечно красивых
И бессмертно влюбленных в молву.
Runo kuuluu sikermään Город ’Kaupunki’ ja on päivätty joulukulle 1904.
Ilmeisesti hyvin kattavan luettelon suomennetuista Blokin runoista löydätte Lahden kaupunginkirjaston sivulta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/.
Sinun kannattaa ottaa yhteys Vaasan kirjastoon tässä tapauksessa. He päättävät voivatko hankkia ko. kirjan kirjastoonsa tai kaukolainaavat sen eduskunnan kirjastosta.
Mahgrebin alueen määrittelyn löydät Wikipediasta, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maghreb. Sen jälkeen voit tarkastaa maittain, esimerkiksi valtioiden virallisilta sivuilta tai BBC:n Country Profilesta maan kielen, esim. Tunisiassa mainitaan kieleksi arabia, https://www.bbc.com/news/world-africa-14107241. Myös Wikipediasta voit tutkia aihetta, https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Tunisia.
Marokko, https://www.bbc.com/news/world-africa-14121438
Algeria, https://www.bbc.com/news/world-africa-14118852
Voit myös tutkia Library of Congressin Country Studies, https://countrystudies.us/
Antamasi tiedot viittaavat parhaiten Monica Hughesin kirjaan "Uniensieppaaja".Risingshadow-sivustolla kirjaa kuvataan näin "Sekasorron aikakaudella suurin osa ihmiskunnan kulttuurista on tuhottu. Arkki Kolmosessa elämä kuitenkin jatkuu. Pieni joukko ihmisiä elää muovikuvun alle rakennetussa kaupungissa, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia. Voimansa he saavat Verkostosta, joka yhdistää ihmisten henkisen energian. ESP-kyvyt ovat huipussaan Arkki Kolmosessa: telepatia ja telekinesia, aisteista riippumaton havaitseminen. 14-vuotias Ruut ei kuitenkaan sopeudu tähän yhteisöön. Hän haluaa poistua vapauteen ja pelastaa Arkki Ykkösen asukkaat tietokoneen orjuudesta. Viimein kootaan retkikunta, joka suunnistaa vihamielisen ulkomaailman halki...
