Suomen kansallisgallerian sivuilla voi ihailla taideteoksia ja päästä katselemaan esimerkiksi Albert Edelfeltin luonnoksia, mutta mitään verkkobiografiaa heillä ei ole.
Verkkoaineistoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä:
https://www.kansallisgalleria.fi/kokoelmatietopalvelu/aineistot-verkossa/
Suomen taiteilijaseura ylläpitää kuvataiteilijamatrikkelia, josta löytyy etenkin nykytaiteilijoiden tietoja, mutta myös tietopaketit Suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista
Ulkomaalaisista kuvataiteilijoista löytyy suppeita esityksiä englanniksi esimerkiksi Biographies Online -sivulta : https://www.biographyonline.net/artists.html
Laajempi linkkikokoelma löytyy...
Hei, oletan, että olet Helmet-kirjaston asiakas. Useat Helmet-kirjastojen asiakkaat ovat viime aikoina ilmoittaneet, etteivät ole saaneet kirjaston lähettämiä varausilmoituksia tai muistutuksia sähköpostiosoitteeseen pp.inet.fi. Vikaa selvitetään. Jos mahdollista, omiin tietoihin kannattaa vaihtaa jokin toinen sähköpostiosoite. Tämän voi tehdä joko omilla Helmet-sivuilla tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Jos asiakastietoihisi on tallennettu jokin muu kuin pp.inet.fi-sähköpostiosoite, kannattaa kokeilla sähköpostiosoitteen (samankin) päivittämistä omiin tietoihin Helmet-sivulla. Jos ongelma jatkuu, voit ilmoittaa siitä Helmet-kirjastolle seuraavan palautesivun kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Kannattaa...
Joistakin käsityölehdistä löytyy shortsien teko-ohjeita ja kaavoja. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen shortsiohjeista. Tuloksista näkyy lehden nimi, numero ja sivunumerot:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=shortsit+ompelukaavat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Lehtien saatavuuden Keski-kirjastoista voi tarkistaa haulla verkkokirjastosta Varaaminen Keski-kirjastoista on taas mahdollista, mutta kirjastojen avaamispäivä kannattaa tarkistaa verkkosivuilta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Eduskunnan juhlamenotyöryhmä esitti vuonna 2000 muutoksia istumajärjestykseen valtiopäiväjumalanpalveluksessa. Uudempaa tietoa ei löytynyt, mutta sekä entisen että ehdotettujen istumajärjestysten mukaan istumajärjestyksessä vain nykyisen ja entisten presidenttien puolisot on merkitty istumaan presidenttipuolisonsa viereen. Hallitus istuu omalla paikallaan ja ministerien puolisot heistä erillään yhtenä ryhmänä. Kansanedustajilla on oma paikkansa. Muiden kansaedustajien kuin hallituksessa olevien puolisoilla ei ole määrättyä paikkaa, ehkä heitä ei kutsuta mukaan lainkaan. Tietoa istumajärjestyksestä löytyy muistion liitteestä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/...
Mainitsemasi kyllä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Koska kirjat ovat jo vähän vanhempia, kirjoja ei ole joka kirjastossa. Kirjat kuluvat. Helmet-tietokantaa on päivitetty viime päivinä ja siinä on ollut siksi pieni toimintakatkoja. Nämä toimintakatkot ovat ehkä syynä siihen, että kirjat eivät ole löytyneet.
Missä lintuset laulaa -kirjaa näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä ainakin Pasilan kirjavarastossa sekä Kallion, Munkkiniemen, Itäkeskuksen, Puistolan, Käpylän, Soukan ja Tikkurilan kirjastoissa. Osa kirjoista on yhteisniteitä, joissa on toisena osana on Johannes vain -kirja.
Neito kulkee vetten päällä -kirjaa näyttää olevan hyllyssä Pasilan varastossa sekä Hakunilan, Kannelmäen, Etelä-Haagan, Käpylän, Pukinmäen, Töölön,...
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Ei ole, kirjastoautolla on joulutauko 23.12.-6.1. välisen ajan, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Vantaa/Juttuja_kirjastosta/Kirjastoautojen_joulutauko_231261(200121)
Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
Numeroita ei ole vaihdettu, mutta voi olla, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:
Helmet - UKK
Verkosta löytyy jonkin verran tietoa seuraavista osoitteista:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kaipain.html,
http://loimaanlehti.lsp.fi/evak497.html,
http://kauha.kauhajoki.fi/teatteri/kajo/naytelm/kasvatti.html .
Jos esitelmäsi ei ole kovin pitkä, pärjäät ehkä jo näillä. Lisätietoa löytyy esim. teoksista, "Sain roolin johon en mahdu" :suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala. s. 633-635 sekä Pekka Tarkan hakuteoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita", joita voit kysyä kotikuntasi kirjastosta.
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :...
Roihuvuoren valikoimissa ei näyttäisi olevan pesäpallovälineitä. (Paljon muita pelejä kyllä)
Voit tarkistaa lainattavien esineiden tilanteen Helmet haulla. (Hakusana esine, aineistorajaus esine ja sitten sijaintirajaus toivottuun kirjastoon)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sesine__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Ff%3Afacetlocations%3Ah82%3Ah82%3ARoihuvuori%3A%3A__Ff%3Afacetlocations%3Ah82l%3Ah82l%3ARoihuvuori%20lapset%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hei,
Lähtisin rakentamaan teoksen kirjastoluokitusta seuraavalla tavalla (pääluokka ja rinnakkaisluokat):
-78.1 Musiikin tutkimus
-78.18 Populaarimusiikin tutkimus
-78.89 Populaarimusiikki
-78.16 Musiikkiteollisuus, Musiikkiteknologia
-33.4 Talousoikeus (huom. tämä liittyen tekijänoikeuteen)
World Bridge Federation sivun http://www.worldbridge.org/people mukaan näistä voittoisin näyttäisi olevan Giorgio Belladonna. Nimillä Primavera ja Santamarina löytyy myös muutama pelaaja.
Giorgio Belladonnan saavutukset ja ranking eri vuosina sivulla http://www.worldbridge.org/people/person.asp?qryid=1112
Tilastokirjastosta kerrottiin, että työttömiä oli eniten toukokuussa 1994, 512 000 henkeä ja työttömyysaste oli 19,9 % lähde http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/Tym/tyti/tyti_fi.asp Taulukko: 010. Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan.
Toukokuussa 1994 suurin työttömyysasteluku oli Enontekiössä, 33,8 %, mutta Enontekiön työttömyysaste oli tammikuussa peräti, 37,9 % .
Laman vaikutuksesta suomalaisiin löytyy mm seuraavat kirjat: Lamakirja: näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin, toimittaneet Helena Blomberg, Matti Hannikainen ja Pauli Kettunen, ( Digipaino, 2002), Jaakko Kiander: Suuri lama ( Taloustieto, 1998) ja Heikki Helin: Suuret kaupungin laman kourissa ( Helsingin kaupunki, 1996) ....
Hei!
Googlen tarkennetulla haulla pystyt rajaamaan haun johonkin tiettyyn verkkosivuun, esim. tiettyyn blogiin tai blogiosoitteen juureen.
Lehtien arkistot ovatkin kinkkisempi juttu. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on pääsy Keskisuomalaisen arkistoon, mutta kotikoneelta arkistoon ei pääse. Mutta tämäkin arkisto on tosiaan käyttäjille maksullinen, eikä siihen pääse kotoa vapaasti. Sellaista hakua en tiedä olevan, jonka pystyisit rajaamaan lehtien arkistoihin.
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat
Tulkitsin eri tietokantojen kirjauksia ja musiikkisivustojen vastaavia niin, että Romeo ja Julia -kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Kingsize Enetrtainment -yhtiö. Biitit on tuottanut Lofipros-niminen ryhmä (mahdollisesti Kingsize Ent.:n alla). Kokonaistuotannosta vastasi Warner Music Finland.
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:...
