Musiikin käytöstä netissä ja somessa löytyy tietoa tekijänoikeusjärjestö Teoston sivulta:
https://www.teosto.fi/tapahtuman-striimaus-luvat-musiikin-striimaukseen
Tietoa luvista löytyy myös Suomen musiikintekijät -etujärjestön sivulta:
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/ohjeita-live-streamaukseen
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Alkon myymälät ovat olleet auki lauantaisin vuodesta jo 1969, jolloin alkoholilakia muutettiin. Kesälauantaisin ne olivat kuitenkin kiinni vuodesta 1978 alkaen. Kesäsulku kesti vuosittain lokakuun alkupuolelle saakka. Lauantaiaukiolot vuoden ympäri aloitettiin uudelleen 1990-luvun alussa. Näistä ajoista on kuitenkin jo yli 30 vuotta. Edellisen kerran Alkon aukioloaikoihin tuli muutoksia vuonna 2018, jolloin uusi lainsäädäntö salli esimerkiksi pääsiäislauantain aukiolon. Kaikki nämä vuosiluvut ovat kuitenkin melko kaukana arvoimastasi 20 vuodesta. LähteetMartti Häikiö: Alkon historia : valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932-2006 https://finna.fi/Record/3amk.57708?sid=4985701813Helsingin...
Kaupunginkirjastossa olevat teokset ovat lähinnä metallialan oppikirjoja, esim. Maaranen: Koneistus (2012), Ansaharju-Maaranen: Koneistus (1997), Maaranen: Koneistustekniikat (2004). Kirjaston tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla sorvaus tai lastuava työstö.
Nettisivuja titaaniin liittyen esim. http://www.sandvik.coromant.com/fi-fi/knowledge/general_turning/getting… tai http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_4_2_3.php
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastostakin voi kysyä lisätietoja http://www.jamk.fi/kirjasto/tietoakirjastosta/toimipisteet/paakampus.
Jean M. Untinen-Auel: Maan lapset -sarja
1. Luolakarhun klaani (1981)
2. Hevosten laakso (1982)
3. Mammutin metsästäjät (1985)
4. Tasangon vaeltajat (1990)
5. Luolien suojatit (2002)
6. Maalattujen luolien maa (2011)
Suluissa on ensimmäisen suomenkielisen painoksen ilmestymisvuosi. Kaikista osista on useampia painoksia eri vuosilta.
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta kirjastoista käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Haulla löytyvät esimerkiksi Suomen rahat arviohintoineen (Suomen Numismaattinen yhdistys) ja Standard catalog of world coins (näitä on eri aikakausista).
Tiedusteluja kannattaa tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Suomen numismaatikkoliiton sivuilta löytyy tietoa rahojen tunnistamisesta ja arvioinnista sekä keskustelupalstoja, osoite http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös liittoon kuuluvien yhdistysten yhteystietoja.
Hämeen Sanomien irtonumeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa 6 kk:n ajan, eli voit tulla lukemaan toukokuun 10:nen päivän lehden lehtisaliin. Pyydä yläkerran infopisteen virkailijaa hakemaan se sinulle varastosta. Tätä vanhempia Hämeen Sanomia säilytämme pysyvästi sidottuina vuosikertoina ja mikrofilmeinä, eli niidenkin tutkiminen onnistuu.
En pysty vastaamaan varsinaiseen kysymykseen, koska en osaa arvioda, mikä olisi "samaa tyylilajia" tai "vastaavia kipaleita". Sen sijaan muistuttaisiin siitä, että tekijänoikeudellisesti ratkaisevaa on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisullaan "oli tarkoitus käyttää". Suomen tekijänoikeuslain mukaan on sallittua sitaattioikeuden puitteissa lainata myös suojattua musiikkiteosta, kun tarkoitus on sillä tavalla havainnollistaa jotain tekstissä käsiteltyä asiaa. Eli jos "käyttäminen" liittyy lopputyön sisältöön olennaisella tavalla, voi yksittäisiä äänitteitä soittaa sitaattipykälän nojalla. En itse tiedä, mihin niitä pitäisi lopputyössä päästä käyttämään "vapaasti". Jos kysyjä ottaa minuun suoraan yhteyttä ja kuvailee aikomaan käyttötapaa, voin...
Kyseessä on varmaankin Soili Pohjalaisen esikoisromaani Valuvika (Atena, 2019), jossa jäärä sukulainen on vaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919278
Tarkkoja keskivertoarvoja tuntuu olevan vaikea määritellä, koska mittaus on hankalaa ja koska luustolihasten massa vaihtelee paljon iän myötä ja riippuu myös esimerkiksi ihmisen pituudesta ja painosta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin 468:n eri-ikäisen ja -painoisen miehen ja naisen joukkoa ja lihasmassa määriteltiin magneettikuvauksen avustuksella. Tulosten mukaan miehen luustolihakset painoivat keskimäärin noin 33 kilogrammaa ja muodostivat noin 38,4 prosenttia miehen kokonaispainosta.
Tässäkin tutkimuksessa todetaan, että tutkimustietoa luustolihasmassan määrästä ja jakaumasta on vähän. Täten luotettavaa tietoa siitä, mitä pidetään terveellisenä määränä ei näytä olevan. Löytyy erilaisia taulukoita normaaleista määristä...
Tein sinulle haun Keskikirjastojen verkkokirjastosta sanoilla Jämsä ja kuvateokset:
https://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%…
Hakua on rajattu poistamalla Esko ja Martti Jämsän kirjoittamat kirjat.
Listan ensimmäisistä kirjoista löytyy varmaan parhaiten etsimiäsi kuvia. Korttikokoelma kertoo Jämsästä -kirjan valokuvat ovat vanhempia. Uusimmat ovat vuodelta 1959. Voit tutkia listan avulla tarkemmin kirjojen sisältöä ja varata kiinnostavimmat kirjat.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen nettiosoite on http://www.libplussa.fi
Käyttämällä hakusanoja "työ ja moraali" sekä "työmoraali" löytyy aineistoa aiheesta, esim.
Julkunen, Raija: Työn jakaminen--moraali, talous, politiikka, Tampere 1997
Räikkä, Juha: Hyvä ammattilainen--johdatus ammattietiikkaan, Helsinki 1995
Koskinen, Lennart: Mikä on oikein--etiikan käsikirja, Helsinki 1994
Kansanaho, Leena: Työmoraali--mitä se on ja onko sitä, Helsinki 1993
Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa yllämainitusta nettiosoitteesta.
Lisää materiaalia löytyy laajemmilla hakutermeillä "moraali" ja "ammattietiikka".
Sinulle olisi pitänyt lähteä muistutus maanantaiaamuna. En ole kuullut ongelmista maanantaiaamuna, joten ole hyvä ja tarkista seuraavat asiat:
- Sähköpostisi on tallennettu järjestelmään oikein. Tiedoissa voi olla vain yksi sähköpostiosoite.
- Sähköpostisi saapuneet-kansio ei ole täynnä.
- Roskapostisuodattimesi ei ole ohjannut viestiä roskapostiin.
Kirjaston viestit tulevat seuraavista osoitteista:
- circadm@www.helmet.fi (varausilmoitukset, eräpäivätiedotteet, muistutukset)
- exporter@www.helmet.fi (perinteisestä HelMetistä lähetetyt viitelistat)
- iii@kirjtuo2.helmet.fi (Encoresta lähetetyt viitelistat)
Nämä osoitteet ovat muuttuneet maaliskuun lopussa, joten roskapostisuodatin saattaa vaatia päivittämistä.
Päijät-Hämeen verkkokirjasto Lastusta teos löytyy esimerkiksi kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjan nimi.
Lastu-kirjastot ovat hankkineet kirjaa 12 lainattavaa kappaletta, jotka kaikki ovatkin tällä hetkellä lainassa ja teokseen kohdistuu 27 varausta. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1727158
Muiden kirjastojen tilannetta voi tutkia esimerkiksi Frank-Monihaun avulla https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
