Hei,
verkosta löytyy useampia sivustoja, jotka antavat vinkkejä kirjan markkinointiin. Kannattaa vierailla esim. seuraavilla sivuilla:
Bookcover.fi: Opas omakustannekirjan julkaisuun http://www.bookcover.fi/omakustanneohjeita.html
Salpausselän kirjailijat ry: Kokemuksia oman kirjan markkinoinnista https://salpausselankirjailijat.yhdistysavain.fi/?x103997=119728
Elontaito.com: Omakustanteen markkinointi http://www.elontaito.com/Home/tuloja-internetin-avulla/85-kuinka-markki…
Normandiani-blogi: Kirjan markkinoinnista http://normandiani.blogspot.fi/2016/04/kirjan-markkinoinnista.html
Lisää vinkkejä löytyy esimerkiksi googlettamalla sanoilla "kirjan markkinointi". Markkinointi-ideoita tarjoaa myös Jera ja Jyri Hännisen kirja Haluatko todella...
Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-...
Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Tästä kaanon-muotoisesta laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin, jotka kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin:Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)https://www.kirjastot.fi/kysy/etela-karjalassa-pajarin-kansakoulussa-la…
Yhteen aikavyöhykkeeseen siirryttiin Kiinassa vuonna 1949. Kiinan kommunistinen puolue päätti silloin, että koko Kiina käyttää Pekingin aikaa. Läntisen Xinjiangin maakunnassa on kuitenkin käytössä epävirallinen paikallisaika, joka on kaksi tuntia jäljessä Pekingin aikaa. Vähemmistökansa uiguurit käyttää pääosin paikallista aikaa. Välillä se on heiltä kielletty.Lähde: https://yle.fi/a/3-10421886
Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa oli kaikki olennainen tieto, mitä Viivi Hyvösestä on saatavissa. Siinä mainitussa teoksessa: Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita ( osa 3 ) oli kolmen sivun artikkeli kirjailijasta. Tämä kirjan artikkeli samoin kuin Kirjastolehden numerossa 7-8/1999 oleva kirjailijan haastattelu ovat saatavissa Porvoon pääkirjastosta. Löytyi myös yksi linkki, jossa on hieman lisätietoja kirjailijasta.
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/hu_h/hyvonen_viivi/
Kirjailija Eino Pietolasta löytyy tietoa kirjoista Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (sivu 108), Suomen kirjailijat 1945-1980 (sivu 508), Suomen näytelmäkirjailijaliitto:jäsenmatrikkeli 1921-1981 (sivu 105). Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on lainattavia lehtileikkeitä kirjailija Eino Pietolasta.
Musette-artisti Maurice Larcange on tosiaan tehnyt yhdessä Eric Bouvellen kanssa tämän polkkafoxin "Punching-Ball", mutta nuotin löytäminen siitä näyttää ainakin Suomesta käsin todella hankalalta. Sen saa ostamalla verkosta (esimerkiksi täältä: http://www.diamdiffusion.fr/156934-larcange-bouvelle-punching-ball?nl=1…), mutta yhdessäkään julkisen kirjaston kokoelmassa sitä ei näyttäisi meillä Suomessa olevan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä on viety kokonaisuudessaan Internetiin (http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py). On varmaan hyödyllistä silmäillä myös yleisesti, mitä Kirjastot.fi -verkkopalveluiden kirjastoalan ammattisivulla(http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/index.html) on. Ammattisivulle pääsee myös yleisten kirjastojen verkkopalveluiden etusivulta (http://kirjastot.fi), mistä on pääsy myös tieteellisten kirjastojen sivuille.
Englanninkielisiä äänikirjoja on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa CD-tallenteina. Äänikirjojen määrä vaihtelee suuresti kirjastoittain. Suurimmat englanninkielisten äänikirjojen kokoelma tHelsingissä on Pasilan kirjastossa, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Voitte etsiä englanninkielisiä äänikirjoja Helmet-hausta vaikkapa seuraavasti. Kirjoittakaa hakulaatikkoon äänikirja ja rajatkaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla englanninkieliseen aineistoon, aikuisten kokoelmaan ja valinnan mukaan vaikkapa kaunokirjallisuuteen. Myös e-äänikirjat löytyvät haulla, jos ruksaatte aineistotyypiksi e-audion.
http://www.helmet.fi/fi-FI
E-äänikirjoja on englanniksi siis myös Overdrive-palvelussa...
Olit kysynyt videosta tai dvd:stä Peukaloliisa. Meillä on se kyllä pääkirjaston kokoelmassa, mutta se on nyt lainassa. Eräpäivä on 12.4. Kirjastomme aineisto on
nähtävissä Piki-verkkokirjaston kautta, johon on linkki esim. kirjastomme kotisivulta www.kangasala.fi/kirjasto.
Kysymäsi kirja kuuluu useiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin. Sen nimi on Uuno Klami : elämä ja teokset ja sen tekijäksi on merkitty Kalevi Aho. Tiedot sijainnista saat Helmet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kirjoita esim Teoksen nimi -hakukenttään uuno klami. Kyseinen kirja on neljäntenä annettuna viitteenä.
Kyseinen kohta kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Valtiosääntömme ei jäjittele naapuriemme lakeja, vaan me olemme
enemmin esikuvana toisille kuin heidän matkijoitaan. Valtiotamme
sanotaan demokratiaksi: siina on päätösvalta kansalaisten
enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa
ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto,
jota henkilö jostakin syystä saa osakseen, ei perustu yhteisön
näkökannalta siihen, että kuuluu johonkin tiettyyn kansanluokkaan,
vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa.
Lähde: Thukydides. "Peloponnesolaissota". 1995. s.116 Toinen painos.
Ensimmäinen painos 1964. Käänös J.A. Hollo
Kaikki mainitut ohjelmat näyttäisivät olevan ladattavissa ainakin täältä: http://www.brothersoft.com/ kirjoittamalla ohjelman nimen software search- ruutuun.
Hyviä tiedonlähteitä maahanmuutosta löytyy eri virastojen internet-sivuilta. EU:n kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, mutta hänen täytyy kuitenkin rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta.
Yleistä tietoa maahanmuutosta, Suomi.fi -portaali: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/maahan-_ja_maasta…
Tietoa maahanmuuton periaatteista ja käytännöistä Suomessa, Maahanmuuttovirasto: http://www.migri.fi/netcomm/?language=FI
Tietoa työskentelystä Suomessa (eri kielillä), Työ- ja elinkeinotoimisto: http://www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/index…
Sosiaaliturva, Kela: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007105418HS?OpenDocument
Oleskeluoikeuden rekisteröiminen,...
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
DVD:tä myyvän Amazon-verkkokaupan sivuilta selviää, että DVD:llä jaksoja on neljä, nimeltään Rise of the Cybermen (Kybermiesten nousu), The Age of Steel (Rauta-aika), Army of Ghosts (Edesmenneet rakkaamme) ja Doomsday (Tuomiopäivä).
Hei!
Keskustakirjasto Oodissa onnistuu:
https://varaamo.hel.fi/resources/aw4k4zrthokq?
Saattaa olla mahdollista myös Lahden pääkirjastossa. Kannattaa kysyä sieltä suoraan.
https://lastu.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85910
