Jos elokuvasta ei ole varauksia, kannattaa se uusia, uusimiseen riittää kirjastokortti ja sehän onnistuu myös www.helmet.fi palvelussa jos sinulla on kirjastokortillasi pin-koodi.
Jos varauksia on, ei auta muu kuin hakea levy kotoa ja palauttaa kotelo levyineen mahdollisimman pian mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
Suomalainen lakimiesmatrikkeli on on nimeltään Suomen lakimiehet ja sen uusin painos on vuodelta 1999. Kirja löytyy Vantaalta pääkirjastosta ja Myyrmäestä; sen lisäksi kirjaa on Helsingin ja Espoon kirjastojen kokoelmissa.
Suomen elokuva-arkiston julkaisema Suomen kansallisfilmografia on ilmestynyt kymmenosaisena kirjasarjana. Sarjaan on tallennettu suomalaiset, kokoillan elokuvat vuodesta 1907 alkaen. Osassa 9 on tiedot vuosina 1981-1985 ilmestyneistä elokuvista ja osassa 10 vuodet 1986-1990.
Elonet https://elonet.finna.fi/Content/filmography kirjasto(at)kavi.fi
Yleisradion televisiosarjoista voi tiedustella Yleisradiosta https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Elävä arkisto 1980-luvulla https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/1980-luvun-ilmioita
Oulun elokuvakeskukseen kannattaa myös olla yhteydessä https://www.oulunelokuvakeskus.fi/oek/kirjasto .
Löydät WSOY:n laatiman lyhyehkön kirjailijaesittelyn kustantamon sivuilta http://www.wsoy.fi/, osasta Kirjailijagalleria.
Teoksessa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita : 3" /toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001, on sivuilla 107-111 artikkeli Elina Karjalaisesta.
Elina Karjalainen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen romaanitrilogian "Isän tyttö : lapsuuden muistelmia" (1999), "Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta" (2000) ja "Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta" (2001).
Lohjan kaupunginkirjastossa on Superhessu-sarjakuvista saatavana vain Superhessu: sankari paikallaan. Se on tällä hetkellä lainassa. Muita Walt Disneyn sarjakuvia, Aku Ankka -lehtiä ja Aku Ankan taskukirjoja löytyy kaikista Lohjan kirjastoista. Tervetuloa katsomaan ja lainaamaan.
Kyseessä on Kaija Pakkasen lastenloru Kämmen ja sormet. Loru sisältyy Pakkasen runokirjaan Lastenmökin runokoppa (1982).
Saat lorun sähköpostiisi.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Libby-sovelluksessa yhtäaikaisten lukijoiden määrä riippuu kunkin luettavan kirjan lisenssistä eli on teoskohtainen.
Toisin sanoen, kullakin kirjalla on oma lisenssinsä, joka määrittää, monta yhtäaikaista lukijaa kyseisellä kirjalla voi olla.
Suosittelen siis etukäteen tarkistamaan tarvitsemasi kirjan lisenssin.
Se onnistuu avaamalla sovellus, painamalla haluamasi kirjan kansikuvaa ja rullaamalla alaspäin näkymässä. Kirjan tiedoissa on kohta "Copies", joka kertoo, kuinka monta kirjaa on kullakin hetkellä vapaana ja kuinka monta lukijaa voi enintään olla.
Jos esimerkiksi kentässä lukee "1 of 7 available", kirjaa voi lukea enintään 7 lukijaa kerrallaan, ja vapaana tällä hetkellä on yksi kirja.
Asiasanahaulla FOBIAT löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Bourne, Edmund J: Vapaaksi ahdistuksesta - työkirja paniikista ja peloista kärsiville
Furman, Ben: Perhosia vatsassa - apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen
Wetter-Parasie, Jost: Pelkojeni voittajaksi.
Kirjat löytyvät Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista, saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Enemmän erilaisiin pelkoihin ja niiden hoitokeinoihin liittyvää kirjallisuutta voit etsiä laajentamalla hakua esim. niin, että käyttät asiasanaa PELOT ja teet rajauksen luokkiin 14 (psykologia) ja 59 (lääketiede).Käytä luokkien yhteydessä katkaisumerkkiä.
Hei!
Löysin muutaman kirjan, jotka varmaan sopisivat hänen ikäiselleen:
"Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa", toimittanut Johanna Tarpila
Kivinen, Kirsi: "Äiti ja isä, vastatkaa!
Tässä sitten muutamia kuvakirjoja:
Cole, Babette: "Avioerotus"
Weninger, Brigitte: "Nähdään taas isä"
Manninen, Kirsti: "Yksin kaksin ystävinä"
Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Ota henkilöllisyystodistus mukaasi ja käy kirjastossa pyytämässä uusin pin-koodi. Voit hoitaa asian missä tahansa Joki-kirjaston toimipisteessä. Pin-koodia ei anneta puhelimessa eikä sähkököpostitse.
Joki-kirjastojen käyttösäännöt: https://joki.finna.fi/Content/info
Vuosittain ilmestyvästä Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Vuoden 1992 teoksesta ei löydy lainattavia kappaleita Helle-kirjastoissa. Tietokannassa olevat teokset ovat koulukirjastojen omassa käytössä eikä niitä voi lainata tai varata.
Teos on saatavana muista kirjastoista, tässä kirjan teos- ja saatavuustiedot verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/helle.437958?sid=3086065452
Teoksen voi myös tilata kaukolainaan. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helle-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella:
https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kaukopalvelu/...
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Tähän Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan joululauluun en löydä nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://www.finna.fi
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät kirjat:
Miettinen, Marketta: Pajutyöt, painokset vuosilta 1984 ja 1995.
Simonsen, Gie: Pileflet i haven, 1999.
Burns, Hilary: Cane, rush and willow, 1998.
Luontoäidin lähikauppa, 1996.
Kosonen, Markku: Paju/willow, 1991.
Lisäksi pajutöitä löytyy punontatöitä käsittelevistä kirjoista asiasanoilla korityöt ja punontatyöt Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll Samasta osoitteesta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita, viitteitä voi hakea kirjaston internettyöasemilta Aleksi-tietokannasta. Listausta viitteistä voi pyytää myös tietopalvelusta.
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Sitaatin kirjoittaja ei ole valitettavasti selvinnyt. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelulistalle. Jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee lukemaan mikrofilmeiltä, joita ainakin maakuntakirjastot ovat perinteisesti tarjonneet. Tosin ainakaan Seinäjoella ei Kainuun Sanomia ole tarjolla mikrofilminä, mutta todennäköisesti ainakin Oulusta, Kajaanista jne. lehti löytyy.
Toinen mahdollisuus on matkustaa paikkakunnalle, jolla sijaitsee joku Suomen ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa). Näissä kirjastoissa on käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien lukumahdollisuus myös vuotta 1929 uudemman aineiston osalta (vanhempi aineisto on vapaasti...
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
