Tarkoitat varmaan Lawrence Kohlbergia? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät teokset Kasvatus ja sivistys (2000) ja Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä (2001), joissa esitellään Kohlbergin työtä. Kohlbergin omia teoksia ei tosiaankaan kimppakirjastojen kokoelmista löydy. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan yksikön kirjastosta löytyy kolme Kohlbergin teosta: Philosophy of moral development moral stages and the idea of justice (1981),Psychology of moral development the nature and validity of moral stages (1984) ja Lawrence Kohlberg´s approach to moral education (1989), mutta näihin olet varmaankin jo tutustunut. Beds for Bananas -teoksesta voit tehdä kaukolainapyynnön joko yliopiston kirjastossa tai kaupunginkirjastossa....
Tämänpäiväisen etsimisen perusteella kasvinäytteitä enää ole esillä useassakaan paikassa laajalle yleisölle.
Tukholman Linne -herbaariossakin taitaa olla pääasiassa kuvia ja piirroksia kasveista nähtävillä.
Alla on linkkejä Royal Botanic Gardensin sivuille :
http://www.kew.org/collections/herbcol.html
http://www.kew.org/collections/herb_visitors.html
Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Hei,
Hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla "islamilainen kulttuuri" ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjoihin, saa varsin kattavan listauksen (Keski-kirjastoissa 102 osumaa). Poimintoina mm. seuraavat teokset:
Islamilainen kulttuuri, 2016 (toim. Heikki Palva & Irmeli Perho)
Helena Hallenberg: Ruokakulttuuri islamin maissa, 2014
Marko Juntunen: Islamin arki - maailma marokkolaisen silmin, 2005
Pääasiassa kirjallisuus on suomenkielistä, joitakin teoksia löytyy myös englanniksi.
Finna-tiedonhakupalvelussa (https://www.finna.fi/) voi etsiä aineistoa yli 300 organisaation kokoelmista. Forbes Suomi -lehden numeroita löytyy esimerkiksi Svenska handelshögskolanin kirjastosta: https://www.finna.fi/Record/hanna.659656.
Etsitty kirja lienee Norma Fox Mazerin Kaapattu tyttö (Otava, 1985).
"Terrin äiti on kuollut jo vuosia sitten, tai niin isä on aina sanonut. Terrillä ei ole edes valokuvaa äidistä, eikä isä halua puhua hänestä. Yllättäen Terri saakin selville, että hän ja isä ovat viettäneet liikkuvaa elämää siksi, että he ovatkin pakomatkalla. Ja äiti onkin elossa..."
Noten finns t.ex. i
Kaikki tai ei mitään, nuotti, Suomen Lähetysseura 2000.
Lumivalkeaa, nuotti, Warner/Chappell Music Finland 1997.
De här är båda på finska. Boken 100 laulua Suomesta, Kallunki Iiris, Lasten keskus, Kirjapaja 2017 borde ha texten på svenska.
Alla de här tre finns i Helle-biblioteken.
Texten på finska finns även på nätet, https://www.vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Tulkoon_joulu…
Varmaankin lähinnä vettä. Hikoilu pienentää ihon kautta elimistön suolavarastoja, joten nesteytystä voi tehostaa elektrolyyttiliuoksella, joka nopeuttaa elimistön palautumista rasituksesta. Elektrolyyttejä sisältävän liuoksen avulla vesi imeytyy 2-3 kertaa tehokkaammin kehoon, kuin pelkästään vettä nautittaessa. Urheilujuomiin kivennäisaineita on jo valmiiksi lisätty korvaamaan rasituksessa menetettyjä.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/helteella-pitaa-tankata-vetta-ja-suo…
https://nosht.com/fi/blogs/learn/salt-and-sports-why-how-much-and-from-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Urheilujuoma
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Vanhoja Dagens nyheterin vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Mikrofilmeistä saa myös tulosteen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan, josta saatte tarkemmat ohjeet, miten pitää toimia.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
https://finna.fi/Record/helka.956963
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se...
Singer-ompelukoneiden sarjanumeroiden avulla valmistusvuoden voi tarkistaa alle linkatusta taulukosta. Kyseinen ompelukone on valmistettu vuonna 1894.
Singer Sewing Machine Serial Number Database:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-no-prefix-serial-numbers.html
Nuortenkirjan Pärinätytöt (1956) on kirjoittanut Kaarina Nissinen salanimellä Outi Luhtapohja. Pärinätytöt on hänen ainoa teoksensa.
Elli Ylitalo kirjoitti salanimellä Tuulikki Otsola teokset Suvinen satu joka on ihan totta (1953), Marjatan hauskin kesä (1954), Yksinäinen Inkeri (1955), Takaisin kotiin (1956) ja Haltiattaren kumminlahja (1957). Muita salanimiä Elli Ylitalo ei käyttänyt.
Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit (SKS, 2000)
https://www.naistenaani.fi/elli-ylitalo-kirjoitti-tuulikki-otsolan-nime…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176002657331
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
Kyseessä voisi olla Garth Nixin Vanha valtakunta -trilogia, jonka osat ovat Sabriel, Lirael ja Abhorsen.Lisätietoja kirjoista esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/book/744-sabriel
Juice Leskistä käsittelevää dvd-videota on kirjastoissa kaksi. Toinen on Minä-sunnuntailapsi ja toinen Klassikoiden ilta.
Edellinen on saatavana vain Kouvolan maakuntakirjastosta.
Klassikoiden ilta on sen sijaan useimmissa maakuntakirjastoissa kuten Turun, Tampereen, Kouvolan, Lahden, Mikkelin, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Joensuun ja Porvoon maakuntakirjastoissa.
Aalto-kirjastoista Jämsänkosken, Suolahden ja Äänekosken sekä Jyväskylän maalaiskunnan Palokan kirjastossa on Klassikoiden ilta, mutta ei Minä-sunnuntailasta.
Kääntymällä lähimmän kirjaston puoleen näitä videoita on mahdollisuus saada kaukolainaksi maakuntakirjastoista.
Pelastustoimen nettisivuilta löytyi vastaus kysymykseesi:
"Sisäasiainministeriön määräyksessä nuohouksesta todetaan mm. seuraavaa: Kerran vuodessa nuohotaan kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen. Suuluukuttoman takan tulipesän nuohooja puhdistaa vain, mikäli kiinteistön omistaja tai haltija siitä nuohoojan kanssa erikseen sopii.
Jos takkaa ei käytetä ja se on vain sisustuselementtinä ja sen pystyy kiistattomasti osoittamaan, kannattaa asiasta keskustella paikalle tulevan nuohoojan kanssa. Suomen olosuhteissa käyttämätön hormi voi ajan kuluessa tosin rappeutua myös itsestään."
Kysymys ja vastaus löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.pelastustoimi.fi/neuvontapalvelu/...
