Keravan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
"Palauta KIRKES-kirjastoista lainattu aineisto siihen kirjastoon, mistä olet sen lainannut. Jos laina palautetaan eri kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään 50 sentin kuljetusmaksu":
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/palauttaminen
Tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi saat suoraan Tuusulan kirjastosta. Yhteystiedot alta:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2538
Olisiko kappale Carolankin levyttämä Yksin?
https://www.musixmatch.com/lyrics/Carola/Yksin
(Ohjelma, jossa kysymänne kappale on esitetty, ei ilmeisesti ole A-studio, koska kirjastovirkailijamme on katsonut ohjelman eilen ja siinä ei ollut Taavitsaisen esittämää kappaletta.)
Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979
Sinun kannattaa poiketa lähimmän Helmet kirjaston tiskillä, kun henkilökunta on paikalla.
Henkkari esittämällä (passi, ajokortti, kuvallinen henkilökortti) saat tarkistettua kortin tiedot, muutettua tunnuslukusi ja hankittua uuden kirjastokortin. Uusi kortti maksaa 3 € jos tiedot löytyvät vielä rekisteristämme.
Näiltä tanskalaisilta sivuilta löytyy tietoa arkkitehdistä ja hänen töistään. Valitettavasti sivut ovat osittain keskeneräiset.
http://www.utzon.dk/
Perustiedot Utzonista löytyvät myös täältä
http://www.greatbuildings.com/architects/Jorn_Utzon.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta http://www.helmet.fi löytyy useita tanskalaista arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja hakusanoilla: arkkitehtuuri, tanska
Hei,Kyseessä lienee kuusenkäpylude (tai joku muu lude, esim. ruostelude). Näitä voi kulkeutua joulukuusen mukana sisällekin. Ihan varmaa tunnistusta ei kuvan perusteella voi tehdä.Lisätietoa luteistateoksessa Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne (Hyönteistarvike Tibiale, 2011).
Joona ja sen rinnakkaisnimi Joonas tulevat Raamatussakin esiintyvästä heprean nimestä Jonah, "kyyhkynen".
Henrikki on Henrik-nimen suomalainen muunnos ja se pohjautuu muinaissaksan Haimrich-nimeen, joka muodostuu sanoista "haim" (koti, talo) ja "rich" (mahtava). Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys.
Lähteet: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Tautien ja muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit voidaan järjestelmän avulla kääntää koodeiksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisestä tautiluokituksesta 10 on ollut suomalainen laitos vuodesta 1996 lähtien. Sen on julkaissut Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), joka vastaa myös sen toimittamisesta ja päivityksestä.
Tautiluokitus ICD-10 on saatavissa eräistä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista käsikirjastokappaleena. Sitä ei siis lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Hakutavaksi valitaan pudotusvalikosta Teoksen nimi, kirjoitetaan hakuruutuun hakusanaksi Tautiluokitus ICD-10 ja painetaan...
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita.
Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radion_valiaikamerkki_32015.html#…
Sodista julkaistaan jatkuvasti uutta kirjallisuutta.
Hyvänä kokonaisjohdatuksena toimii varmaankin vielä
Myllyniemi, Seppo
Suomi sodassa 1939-1945. - Otava, 1982
Useiden tekijöiden yhteistyönä ovat ilmestyneet
Talvisodan pikkujättiläinen. - WSOY, 1999
ja
Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005
Sotahistoria on lukemattomine joukko-osastonumeroineen usein varsinainen ryteikkö. Selkeyttä siihen tuo lukuisine karttoineen
Raunio, Ari
Sotatoimet : Suomen sotien kulku kartoin. - Genimap, 2004
Samaa esittämistapaa Raunio on noudattanut teoksissa
Talvisodan taisteluja. - 3. p. - Karttakeskus, 2010
Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941. - Karttakeskus, 2007
ja
Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44. - Karttakeskus, 2008
Näiden kolmen teoksen...
Aihepyyntösi on aika laaja. Kun katsot maakuntakirjastojen monihaun avulla (http://www.kirjastot.fi -> Monihaut) esim. asiasanalla asiakaspalvelu ja valitset Rovaniemen kirjaston ( tai minkä muun tahansa), saat yli 200 viitettä, mutta niistä varmaan löytyy etsimääsi aiheeseen sopivia perusteoksia.
Näin löydät mm. kirjat: Havunen, Risto Uusi näkökulma asiakkaaseen : oivaltamisen kautta tuloksiin, 2000 ja Lahtinen, Jukka Asiakaspalvelu, 1994.
Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää...
Lukijan kommentista saimme tällaisen ehdotuksen: Ehdottaisin Kristiina Vuoren romaania Filippa, joka kertoo Flemingin suvusta 1500-luvulla. Klaus Fleming esti Filippa-sisarensa kihlauksen. Kirja antaa ymmärtää, että Klaus itse katseli sisartaan sillä silmällä ja siksi Filippa pelkäsi ja vihasi veljeään.
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Runon tekijä on kyllä venäläinen klassikko, mutta vanhempaa polvea, nimittäin Ivan Krylov. Runo on nimeltään "Tiedonhaluinen" ja se sisältyy Krylovin suomennosvalikoimaan "Tarinoita".
Kiitos palautteestasi!
Hämeenkylän kirjaston nimen muuttaminen Pähkinärinteen kirjastoksi on vireillä. Prosessi kestää kuitenkin aikansa, siksi on vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa.
Varauksia voi toki tilata myös pieniin kirjastoihin, olen pahoillani, että olet joutunut tilamaan varauksesi Myyrmäen kirjastoon.
Aarno Ranisen kaunis Adagio on alkujaan instrumenttisävellys. Ensimmäinen levytys on vuodelta 1972. Seija Simola levytti v. 1976 lauluversion, joka alkaa sanoilla Kesäyöhön lämpöiseen. Laulettua versiota ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina.
Oboelle ja orkesterille sovitettua Adagion partituuria myy tilauksesta Music Finland -nuottipalvelu. Palvelun sivulla näkyvä promootiokäyttöön tarkoitettu pdf-versio saattaa ehkä olla avuksi.
https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto
