Ensimmäisenä varsinaisena rynnäkkökiväärinä pidetään toisen maailmansodan aikaista saksalaista Sturmgeweher 44:ää, jonka nimestä tuli koko asetyypin nimi. Jo ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä venäläistä Avtomat Fjodorovaa on myös pidetty ensimmäisenä rynnäkkökivääriä vastaavana aseena.Lähteet:Rynnäkkökivääri – WikipediaSturmgewehr 44 – WikipediaHistoric Firearm of the Month, February 2000
Emme valitettavasti löytäneet etsimääsi kohtaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mainintaa taidemaalarista ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Tarkistimme mm. suuret matrikkelikirjat: Oxford companion to art ja Contemporary artists.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta Grove Art Online:sta http://www.groveart.com/grove-owned/art/about.html ei löytynyt mainintaa.
Teidän kannattakin kääntyä suoraan National Library of the Netherlands Ask a librarian –palvelun puoleen http://www.kb.nl/hpd/qp/qp-en.html
Ruotsin säädöskokoelma löytyy netistä osoitteesta: http://www.riksdagen.se/debatt/sfst/index.asp
Täällä voit tehdä aiheenmukaisia hakuja lainsäädäntöön. Ruotsin ympäristönsuojelukaari löytyy hakusanalla miljöbalk. Ympäristönsuojeluasiaa löytyy myös mm. seuraavilta sivuilta: http://www.miljo.regeringen.se/ (Ruotsin ympäristöministeriö) ja http://www.svenskamiljonatet.se/
(Svenska miljönätet)
Ruotsin ympäristönsuojelulainsäädännöstä on Suomen kirjastoissa myös kirjoja, tässä muutama uudemmasta päästä:
Rubenson, Stefan: Miljöbalken : den nya miljörätten. Stockholm : Norstedts Juridik, 1998
Bengtsson, Bertil: Miljöbalkens återverkningar. Stockholm : Norstedts juridik, 2001
Lagbok i miljörätt : miljöbalken och andra lagar och förordningar på...
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Chris Ryanin Stand by, stand by vuodelta 1996. Kirjaa ei ole suomennettu. Esittelyteksti kertoo näin: "Geordie Sharp, a sergeant in the SAS, is struggling to pick up the threads of his army career. Wounded in the Gulf War, he returns to Hereford to find his home life in tatters. As he trains with Northern Ireland Troop, a murder in his family fires him with personal hatred of the IRA. Posted to Belfast, he discovers that his adversary is Declan Farrell, a leading player in the Provisional IRA. Sharp sets out to stalk and kill his man." Romaani on Geordie Sharp -sarjan ensimmäinen osa.
Stand by, stand by Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1144470.Stand_By_Stand_by
Muita...
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
Singerin kattavasta sarjanumerolistauksesta ei löytynyt, outoa kyllä, tuota numeroa,https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… ajoittajasta löytyi tieto, että kone on valmistettu USA:ssa 1925 New Jerseyssä Elizabethportin tehtaalla, https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…. Elizabethportin tehdas, https://www.singersewinginfo.co.uk/elizabethport.
Ohjeita ajoitukseen, https://www.singermachines.co.uk/faq/finding-model-from-serial-number.h…
Arvioita arvosta kannattaa pyytää antiikkikauppiailta, Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi tai Helander, https://helander.com/
Kaunis maa -kappaleen nuotteja on tiedusteltu palvelussa aiemminkin ja tulos oli, ettei tästä kappaleesta ole nuottia saatavilla. Kappaleen on säveltänyt Matti Sihvonen. Saman nimisestä kappaleesta löytyy nuotteja, mutta se ei ole tämä Jamppa Tuomisen ja Esko Rahkosen esittämä laulu (en löytänyt tietoa, että Eero Aven olisi laulanut tätä), vaan Jarmo Jylhän ja Ilari Voiton sävellys.Aiemman vastauksen näet tästä linkistä.
Hei, valitettavasti varauksia ei voi siirtää jonossa taaksepäin. Teen sinulle uudet varaukset, jotka tulevat sinulle myöhemmin.
Oletko huomannut, että HelMetin omissa tiedoissa voit lukita varauksen tiettyyn päivään saakka? Tämä on kätevä toiminto esim. matkan aikana. Lukitus täytyy myös muistaa poistaa.
Yksi vaihtoehto varattujen teosten noutoon matkan tms. aikana on pyytää ystävää tai sukulaista hakemaan varaus. Silloin tarvitaan valtakirja, jossa annetaan toiselle henkilölle valtuutus hakea varatut teokset. Hakija voi lainata varatun aineiston omalle kortilleen.
Seuraavassa tulee pitkä lista Nino Rotan levytyksistä. Kaikki löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
CD:t: Music for film; Konsertot,piano; Giulietta Degli Spiriti (original motion picture soundtrack); Prova d' orchestra-orchestra rehearsal; Nino Rota; I clowns; La Strada; Orchestra improvista (esitt.): Nino Rota...Fellini; La dolce vita(original motion...); 8½(original motion); L'oeuvre pour piano seul; The symphonic Fellini; Film music; Music from the soundtrack of Romeo&Juliet; Katyna Ranieri Chante Fellini; Fellini/Rota-music from the films of Federico Fellini; Nino Rota plays Nino Rota; Music to the films of Fellini/I compani; The Abdication(original motion...); Amarcord Nino Rota;, The Godfather 2, The Godfather; The...
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Valitettavasti emme vaaditussa ajassa löytäneet runolle tekijää kovasta etsinnästä huolimatta. Kysyjältä saimme lisätiedon, että hän on lukenut runon 1970-luvulla.
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Esimerkiksi tällaisia kirjoja löytyy kirjastosta:
Besace, Daniel: Valtameri kirjastoluokka 40.8 2014 (Länsi-Ranskan hiekkarannat)
Büscher, Wolfgang : Berliini - Moskova : jalan kohti itää 47 2008
Järvinen, Liisa Marjatta: Ota vuotesi ja kävele : kirjallista jälkimatkailua Kreikan saarilta 46.85 2005
Laitinen, Päivi: Meren keskellä polku : kävelyretkillä ritareiden saarella 46.5 2007 (Malta ja Gozo)
Lehtonen, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46.3 4. p. 2005
(Wetterstrand, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46 Uud. laitos 2011 tämä on sisällöltään sama kirja kuin edellinen)
Lewis, Jason: Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri 40.8 2013 (kävely ; rullaluistelu...
Olisikohan kyseessä Patricia Cornwellin kirjoittama Kay Scarpetta -sarja. Sarjan ensimmäinen osa Post mortem ilmestyi englanniksi 1990 ja suomennettuna 1994. Kay Scarpetta toimii sarjan alussa Virginian johtavana kuolinsyyntutkijana. Hänella on sisarentytär Lucy Farinelli. Lucy on superälykäs tietokonenörtti, joka myöhemmin päätyy töihin FBI:n palvelukseen ja auttaa tätiään myös tapausten ratkomisessa. Sarjassa on ilmestynyt 24 osaa.
Patricia Cornwellin kirjoittamia kirjojen lista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Patricia_Cornwell
Kirjailijasta löytyy tietoja kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjailijat/patricia-cornwell/
En uskalla luvata Entressen lehteä Sinulle, mutta ainakin voit käydä sen kopioimassa (tai tarvitsemasi sivut) kirjastossa.
Voit löytää päivän lehden (ja muutaman kuukauden arkiston) PressReader palvelustamme. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Kun kirjaudut sisään kirjastokortillasi voit myös tulostaa haluamasi sivut.
