Voit hakea salmiakki-aiheisia teoksia Vaski-kirjastojen verkkopalvelussa:
https://vaski.finna.fi/
Valitse etusivulta tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään aiheeksi salmiakki ja valitse viereisestä alasvetovalikosta "Aihe". Voit rajata hakutuloksia oikealla puolella olevista valikoista. Asiasanalla makeiset saat tietoa makeisista laajemminkin.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on ainakin nämä salmiakkiin liittyvät teokset, joista pääset tiedon lähteille:
- Annala, Jukka (2001). Salmiakki
- Jaatinen, Satu (2005). Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään
- Sainio, Ari (2004). Suomalaisia ilmiöitä.
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä....
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have...
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
TYT / Avoin yliopisto - Sosiaalipsykologian verkko-opinnot (linkit alla)löytyy tarkempaa ja lisää tietoa.
Kirjoja voi kysellä kirjastoista tarkempaa tutkimusta varten. Esim.
Monsen, Kirsti: Psykodynaaminen fysioterapia
Engblom, Päivikki: Naisen itsekokemus, identiteetti ja psykodynaaminen psykoterapia syömishäiriöissä
Tiihonen, Eljas: Psykodynaaminen organisaatiomalli
TYT / Avoin yliopisto
Omanlaisensa teorian yksilön psykologisesta rakenteesta kehitti Sigmund Freud psykoanalyysissaan, jota nimitetään myös psykodynaamiseksi teoriaksi persoonallisuudesta. Psykoanalyysi muodostaa oman laajan teoriaperinteensä, joten tässä esitetään vain muutamia perusajatuksia.
Jatkuu osoitteessa:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia...
Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa...
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
Kysyin asiaa Eduskunnan kirjastosta ja heille oli tuttu kyseinen ongelma. Frank monihaku on toiminut vajavasesti jonkin päivän ja ehdottivat yhteydenottoa suoraan Frank monihaku palveluun
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/contact/
Credit-palvelusta tosiaan löytyvät Virallisen lehden numerot vasta vuodesta 1999 lähtien. Muissakaan palveluissa ei lehteä näytä olevan sähköisenä.
http://www.credita.fi/vl/lehti?checkall=&checkboxtype=&year=1999
Virallisen lehden vanhemmat vuosikerrat (paperilehdet) ovat luettavissa esimerkiksi Eduskunnan kirjastossa.
https://finna.fi
Eduskunnan kirjaston yhteystiedot. Aineiston saatavuudessa voi olla viivettä, sillä kirjasto sijaitsee väliaikaisesti Postitalossa.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole. Yksi kappale on Eduskunnan kirjastossa, eräpäivä on 17.1.:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/L3Q23R64K3JQJJVKN55XRT2Y5U61UMG4BUNCH66TBIP5C92F89-10115?func=full-set-set&set_number=031253&set_entry=000002&format=999
Mahdollisia varauksia ei tietokannan kautta ainakaan näkynyt. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/Sivut/default.aspx
Rolf Engelsingin artikkeli Die Perioden der Lesergeschichte in der Neuzeit : das statistische Ausmass und die soziokulturelle Bedeutung der Lektüre sisältyy sarjajulkaisun Archiv für Geschichte des Buchwesens osaan 10 (ss. 945-1002). Julkaisu on tilattavissa lainaan Kuopion Varastokirjastosta:
https://finna.fi/Record/vaari.1414204
https://www.worldcat.org/
Singer-ompelukone F1350368 kuuluu erään, jonka valmistusvuosi on 1911.
F Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Aarni Krohn on koonnut vuonna 1982 Eliten historiikkivihkosen (Elite: Muistelmia 50 vuoden ajalta) ravintolan 50-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta sitä ei näyttäisi olevan saatavilla missään kirjastossa. Sitä on kuitenkin referoitu melko kattavasti alla olevassa Helsingin Sanomien jutussa. Finna.fi:stä löytyy runsaasti esimerkiksi kuvia Eliten ruokalistoista. Eliteä koskevat artikkelit löydät myös Finnasta. Lisäksi Eliten omilla verkkosivuilla on hyvä historiikki ravintolan vaiheista. LähteetHelsingin Sanomat 30.4.2023: Töölössä on ravintola, jonka vapputunnelma kiehtoo yli sukupolvien - "Samppanjaa menee todella paljon" https://www.hs.fi/helsinki/art-2000009539974.htmlFinna.fi: Elite https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ravintolat+...
Kyse lienee Maksim Gorkin kertomuksesta Laulu myrskylinnusta.Kerttu Kyhälä-Juntusen suomennos sisältyy teokseen Ihmisen synty (Rodzenie celoveka, 1983).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1262475?sid=5065947390Jalmari VIrtasen suomennos vuodelta 1936 on luettavissa alla olevasta linkistä.https://fi.wikisource.org/wiki/Laulu_myrskylinnusta
Tässä muutama ehdotus samantyyppisistä teoksista, jotka käsittelevät suomen kieltä.Ville Eloranta & Lotta Jalava: Sana sanasta : suomen kielen jäljilläVille Eloranta & Jaakko Leino: Sanaiset kansiotJanne Saarikivi: Hankalat sanatJanne Saarikivi: Rakkaat sanatKielet ennen meitä (toim. Topias Haikala)
