Uskottomuus on tässä avainsana. Haulla uskottomuus ja kaunokirjallisuus aikarajauksella 2010 - 2021 löytyy Helmet-luettelosta 337 kirjanimekettä. Tekemällä hakutulokseen vielä genrerajauksen suomenkielinen kirjallisuus, saa 117 kirjan listan. Kaikki nämä romaanit eivät käsittele nykyaikaa, osa sijoittuu menneeseen aikaan, mutta käymällä listaa läpi ja tutkimalla romaanien sisällönkuvauksia (löytyy klikkaamalla kansikuvaa kahdesti) voi poimia nykyaikaiset.
Yleinen suomalainen asiasanasto https://finto.fi/ysa/fi/
Linkki yllämainittuun Helmet-hakuun
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2412016__Sd%3A%28uskottom…
Tamminiemen museon näyttely ja kokoelma kertovat erityisesti Urho Kekkosen ajasta. Heillä voisi olla kiinnostusta saada tuollaisia filmejä, https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi.
En löytänyt muuta paikkaa, jossa filmejä voisi tarjota myytäviksi kuin esimerkiksi Tori.fi. Ehkä asiasta voisi tiedustella antiikkikauppiailta, mutta en ole varma, kiinnostaako tällainen aineisto, esim. Helander, https://helander.com/#/sell?mtm_campaign=Helander-myyj%C3%A4t&mtm_kwd=A….
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Kaivattu runo löytyy Eeva Kilven Animalia-kokoelmasta. Sisällysluettelossa sen nimeksi on merkitty ensisäkeen mukaisesti Se että on kerran käynyt kaukana.
Suomen yleisissä kirjastoissa on karkeasti arvioiden noin 37 000000 kirjaa ja tieteellisten kirjastojen monografiakokoelmassa oli vuonna 2004 noin 16,5 miljoonaa nidettä. Tilastoluvut vaihtelevat laskemistavan mukaan, mutta niiden jakautuminen sektoreittain on nähtävissä tilastollisesta vuosikirjasta tai tilastotietokannasta, osoitteista:
http://tilastot.kirjastot.fi ja https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2004_suppea/html/su…
On tulossa ainakin Pasilaan, Töölöön, Kallioon ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Kappaleet ovat vielä käsittely-tilassa, siksi ne eivät näy vielä Helmetin puolella.
Kyllä vain. Muistilistat, tähdet ja kirjoitetut arvioinnit eivät tällä hetkellä näy HelMetissä asiakkaan Omissa tiedoissa. Nimekkeen tiedoissa tähdet ja arvioinnit näkyvät normaalisti. Ongelmaa tutkitaan.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Lävistyksistä löytyy suomeksi varsin vähän informaatiota, englanniksi sitäkin enemmän. Aleksi-artikkelitietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla, löytyi 7 viitettä suomalaisiin lehtiartikkeleihin (hakusanana "piercing").
Hakupalvelusta http://www.askjeeves.com löytyy hakusanalla "tatuoinnit ja lävistykset" Riina Rytiojan tekemä suomalaisnuorten haastattelu aiheesta.
Yahoosta (http://www.yahoo.com/) löydät todella paljon tietoa hakusanoilla "piercing" tai "body piercing", samoin Ebsco-artikkelitietokannasta, joka sekin on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Ebscosta löytyvistä artikkeleista suuri osa on luettavissa kokonaisuudessaan, englanniksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta en aiheesta löytänyt. Englanniksi on...
Kirjastolaiset ehdottivat kahta mahdollista laulua.
Ensimmäinen olisi Olli Ahvenlahden säveltämä "Hiljaisin Helsinki", jonka on esittänyt Irina & Mikko Kuustonen:
https://www.musixmatch.com/lyrics/Irina-Mikko-Kuustonen/Hiljaisin-Helsi…
Toinen ehdotus oli Laulavan Pupujussin (Leena Pyylampi) kappale "Antin aura-auto", jossa haikaillaan entisajan jouluja jolloin tuli lunta eikä ollut "ainainen vesikeli".
Ilmatieteenlaitoksen verkkosivulla https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 on kuvaaja, jossa on esitetty keskilämpötilojen poikkeamat vuosien1991-2020 keskiarvosta.
Valitse paikkakunnaksi Kokkola ja jaksoksi vuosi. Pitkän ajan keskiarvo vertailujaksolta 1991–2020 on 4,3 °C.
Yksittäisen vuoden arvon saat viemällä hiiren kyseisen vuoden kohdalle. Vuoden 1993 keskilämpötila Kokkolassa oli 3,6 °C ja vuoden 2023 keskilämpötila oli 4,2 °C. Näinä vuosina nousu keskilämpötilassa oli siis 0,6 °C.
Kuvaajasta näkee, että vuodesta 2005 lähtien vuoden keskilämpötilan poikkeama on ollut Kokkolassa pääsääntöisesti lämpimän puolella, kun siihen saakka poikkeama oli useimmiten miinuksen puolella.
Muita mielenkiintoisia...
Kirjastoissa on käytettävissä kotimaiset artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto. Voit tehdä haut asiakaspäätteillä tai pyytää apua kirjaston henkilökunnalta. Kertomalla tarkemmin, mistä kirjasta on kysymys voit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa selvittää mahdolliset lehtiartikkelit.
Kirjassa: Trasher: Insane terrain (2001) on englanninkielinen katsaus rullalautailun historiaan joka kertoo myös ensimmäisistä rullalaudoista ja niiden kehityksestä. Wikipediasta löytyy myös rullalautailutietoa. (Päiv. 20.11.2007)
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Viola-tietokannan mukaan tästä laulusta on yksi suomenkielinen levytys, vuonna 1982 C-kasettina julkaistu Seppo J. Järvisen tulkinta "Käyn tällaisena turviisi". Julkaisijana toimi Ristin Voitto Musiikkituotanto. Suomennoksen tekijästä ei ole tietokannassa mitään mainintaa, mutta se voi olla Järvisen käsialaa. Hän on tehnyt runsaasti käännöksiä ja alkuperäisiä hengellisiä tekstejä. Itse sävelmä on syntynyt jo 1800-luvun puolella.
Heikki Poroila
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
R. R. Ryynäsen sanat Sam Sihvon säveltämään marssiin Muistoja Pohjolasta löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 5 sekä nuottijulkaisusta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (toimittaneet Paavo Einiö, Jussi Valto, 1994). Teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin ja näyttävät olevan tällä hetkellä paikalla.
https://eepos.finna.fi/
