Jos valitset seutuvarauksen Kirkes-kirjastoista varatessasi, voit saada lainasi mistä tahansa Kirkes-kirjastosta (Tuusula, Mäntsälä, Järvenpää, Kerava). Ilman seutuvarausta varattu aineisto ei tule Keravan kirjastosta. Seutuvarausmaksu on 1,50, mutta varaaminen omasta varauskokoelmasta on maksutonta. Lisää tietoa Kirkes-kirjastojen sivuilta:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Myös Poste restante -osoite käy.
Kirjoilla ei tarvitse välttämättä olla Helsingissä. Myös toisen kunnan alueella kirjoilla oleva voi saada Helmet-alueen kirjastokortin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kauppalanpuiston kasviselvitys puiden osalta löytyy Helsingin Rakennusviraston kaupunkipuuselvityksestä Julkaisut 2014/4
Kavillisuusinventoinnit ovat Rakennusviraston teettämiä ja ainakin 40 kpl on sen julkaisuissa. Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi.
Lista Rakennusviraston julkaisusarjasta löytyy https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuarkisto/rakennusviraston-julkaisusarja
Osa kasvillisuusinventoinnesta löytyy myös Helsingin kaupunkiympäristön julkaisuista. https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/julkaisuja-sarja
Helmet-hausta löytyy 14 julkaisua haulla Helsingin kaupunki. rakennusvirasto ja aiherajaus haun jälkeen puistot....
Boris Pasternakin runosta Hamlet on ainakin kaksi suomennosta. Yksi kuuluu Tohtori Živagon runoihin ja sisältyy siis teokseen Tohtori Živago (s. 307) ja teokseen Tohtori Živagon runot (1958). Runon on suomentanut Arvo Turtiainen.Marja-Leena Mikkola on myös suomentanut runon. Suomennos sisältyy Mikkolan kokoamaan ja suomentamaan Pasternakin runojen kokoelmaan Sisareni, elämä: runoa (2003).
HelMet-aineistohaulla voi selata Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa. Sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X ja hakusanalla muutosjohtaminen löytyy teoksia, tässä muutama esimerkki: Myönteinen muutos / Timo Erämetsä. Tammi, 2003. Planning and implementing change in organisations / Harri Lanning. Espoo : Helsinki University of Technology, 2001.
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta http://finna.fi hakusanalla muutosjohtaminen löytyy mm. seuraavia teoksia Prosessien johtaminen ja ulkoistaminen / Satu Kiiskinen. WSOY, 2002. Johtamisen haasteet / Drucker, Peter F. WSOY, 2000.
Google-haku http://www.google.fi hakusanoilla organisaatio muutosjohtaminen hajautettu löytyy mm. Matti Hakasen...
Varausjärjestelmässä varaus tarttuu automaattisesti ensimmäiseen vapaana olevaan niteeseen, ikävä kyllä nidettä varatessa ei pysty mitenkään valitsemaan lainausaikaa. Jos varatuksi osuu esim. laina-ajaltaan hankala kirja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää, että varaus siellä vaihdetaan sopivampaan kappaleeseen.
Tuija Lehtisen kirjojen monista aiheista en löytänyt bulimiaa, mutta kirjan Vaniljasyndrooma päähenkilönä on lihavuuteensa humoristisesti suhtautuva Milli - ja ihastuminenkin yksi kirjan aiheista. Bulimiaa sairastavasta tytöstä taas kerrotaan esim. Julia Bellin kirjassa Ahmatti ja Reija Kaskiahon kirjassa Pientä purtavaa.
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa on tietokanta nimeltä THES = Helsingin kauppakorkeakoulussa tehtyjä pro gradu -tutkielmia sisällysluetteloineen. Markkinointi-instituutissa on kirjasto, josta kannattaa kysyä, onko siellä luetteloa tehdyistä opinnäytteistä. Martinlaaksossa on Mercuria Business School EVTEK, jonka kirjastosta myös voi kysyä tehdyistä lopputöistä. Kannattaisi ehkä katsoa seuraavien kirjojen lähdeluettelot: Yrityksen asiakasmarkkinointi/Seija Bergström ja Unohtuiko asiakas/Tuire Ylikoski. Jos haet omatoimisesti tietokannoista, käytä hakusanaa ASIAKKAAT ja ASIAKKUUS.
Kannattaa tutkia seuraavia Päätalo-sivuja, jotka löytyivät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/ :
http://www.tampere.fi/kirjasto/paatalo.htm
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/
http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sanakirjojen lisäksi lainattavana myös CD-ROM-levyillä olevia käännösohjelmia. Esimerkiksi Cumberworth, David : Syntax –kielenkääntöohjelmasta on parikin eri versiota. Laita kirjaston aineistohaussa asiasanoiksi kääntäminen ja atk-ohjelmat.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy linkkejä netissä oleviin käännöspalveluihin. Laita hakusanaksi tietokoneavusteinen kääntäminen. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu /arkisto.aspx
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master...
Kummankin nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu meiltä ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Olivia" tai "etunimet Ida".
Aiempiin vastauksiin viitaten:
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva.
Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida, joka on ortodoksisen perinteen mukaan marttyyri 100-luvun puolivälistä.
Etunimitietoa löydät esimerkiksi seuraavista lähteistä...
François Villonin "Hirtettyjen balladi" sisältyy kahteenkin teokseen. Teoksessa François Villoin: Testamentti (Otava, 1983) runo on Veijo Meren suomennoksena. Kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta" (WSOY, 1974, 2004) runon on suomentanut Aale Tynni.
Sen sijaan etsimästäsi Joachim du Bellayn runon suomennoksesta ei valitettavasti löydy mitään merkintöjä suomalaisista tietokannoista.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1302539192&ulang=…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kirjallisuutta aiheeseesi voidaan hakea esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: huostaanotto, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde sekä näiden yhdistelmillä. Haettaessa pelkällä huostaanotto asiasanalla, saamme tulokseksi noin 70 teosta, joista osa näyttää epärelevanteilta. Haulla huostaanotto + vanhemmuus saamme ainakin muutamia teoksia, joihin kannattaisi tutustua tarkemmin. Esimerkiksi: Kujala, Virpi: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003), Valkonen, Leena: Kuka on minun vanhempani (1995), Saurama, Eija: Vastoin vanhempien tahtoa (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkikmuksia 2002:7, Hämäläinen, Ulla ja Kangas, Ollin toimittama Perhepiirissä 2010 sekä Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (2001) ja Mäkelä, Karin: Valkea voima:huumeäidin tarina...
Elämäntarina-lehti kuuluu Helsingissä Pasilan kirjaston kokoelmiin ja Espoossa Sellon kirjaston kokoelmiin. Pasilan kirjaston numeroita ei voi lainata kotiin. Sellosta lehdet saa kotilainaan uusinta numeroa lukuun ottamatta. Vantaalla lehti on tullut Hakunilan kirjastoon, mutta siellä ei ole vielä merkintää numerosta 3/2016.
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Otatko yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon. Keravan kirjasto ei vastaa tässä palvelussa, ja meidän muiden ei ole mahdollista selvittää asiaa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A…
Olisiko kyse sarjasta Tutkimusmatkoilla arabien parissa? Osia on kolme 1-12, 13-20, 21-26 ja ne löytyvät vain äänikasetteina Joensuun kirjastosta. Tiedustele lähikirjastosta, voisiko niitä tilata kaukolainana.
Etsin Ritva-tietokannasta ohjelmia, mutta en löytänyt niitä sieltä. Sieltä voi kuitenkin kysyä apua, jos heillä olisi ajatusta siitä, voisiko tallenteita olla missään, rtva@kavi.fi.
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
