Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja...
Johann Wolfgang von Goethen runo Taikurinoppilas (Der Zauberlehring) sisältyy Otto Mannisen suomentamana Goethen runojen kokoelmaan Runoja. Helmet-kirjastojen kokoelmissa vanhin painos teoksesta on vuodelta 1922, uusin vuodelta 1980.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Suomenkielistä tietoa Louisa May Alcottista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenklassikoita: Aarresaaresta Pulskaan Mustaan BTJ KIRJASTOPALVELU 2000. Kirja löytyy kirjastoista, ikävä kyllä toisissa kirjastoissa on vain käsikirjastokappale. Englanninkielistä, perusteellista tietoa kirjalijasta saa mm. kirjasta Ruth K. MacDonald, Louisa May Alcott. Northeastern University. Twayne Publishers, Boston 1983. Kirjaa voi kaukolainata kirjastoista.
Tietoa taiteilijasta Paul Burman löytyy analyyttisesta tutkielmasta Burman, Kristi, "Body and space: Descovering the composition of Paul Burman", http://eprints.st-andrews.ac.uk/archive/00000386/01/Vol7-article2.pdf.
Tästä huolimatta en ole saanut selville, milloin hän vaikutti Ruotsissa. Stockholms auktionsverk, jossa myydän paljon taidetta, voisi ehkä auttaa tässä asiassa.
http://www.auktionsverket.se/
Varaus voimassa -päivämäärää ei saa poistettua itse Helmet-palvelun kautta. Kirjaston henkilökunta saa sen poistettua. Ota suoraan yhteyttä lähikirjastoosi, tarvitsemme kirjastokortin numeron, jotta voimme käydä muokkaamassa varaustasi.
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
Helsingin kaupunginkirjaston englanninkielinen nimi on Helsinki City Library. Nimi ei ole järin raflaava, mutta tietääkseni muutakaan ei ole suunnitteilla.
Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.
https://finna.fi/
Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Isä meidän –rukous on luettavissa sloveenin kielellä netistä esimerkiksi sloveeninkielisestä Raamatusta. Rukous löytyy Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista (Matt. 6:5-15 tai Luuk. 11:1- 13).
https://www.bible.com/fi/versions/1636-znz-ziva-nova-zaveza
Kori-toiminnolla voi tehdä varauksia tai muita toimintoja usealle niteelle kerralla. Ruudun oikeassa ylälaidassa on Oma kori, josta näkyy koriin lisättyjen niteiden lukumäärä. Klikkaamalla tätä linkkiä pääset näkemään koriin lisätyt niteet. Niteiden yllä olevasta palkista voit valita toimintoja. Voit varata kaikki tai vain valitsemasi niteet, lisätä ne muistilistallesi, lähettää viitteen niistä sähköpostiisi, lisätä niihin oman tagin tai poistaa ne korista. Tässä yhteydessä järjestelmä pyytää sinua kirjautumaan sisään, jos et ole jo kirjautunut. Jos et tee mitään, kori tyhjenee, kun suljet selaimen.
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
Kyseistä teosta ei ole saatavilla lainaksi Suomesta. Lähin paikka, mistä teos on mahdollista saada on Ruotsin kansalliskirjasto/Sveriges nationalbibliotek.Jos olette kiinnostunut saamaan teoksen lainaan, voitte ottaa yhteyttä lähimmän kirjastonne tietopalveluun/neuvontaan, joka sitten tilaa kirjan kaukolainaksi.
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex keräävät tekijänoikeuslain vaatimat korvaukset ja maksavat ne musiikin tekijöille. Tietoa Teostosta ja Gramexista näiltä sivuilta:
http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf
http://www.gramex.fi/?mid=382
Maksetut summat vaihtelevat huomattavasti. Gramexin sivuilla kerrotaan, että Gramexin 2006 maksamien taiteilijakorvausten keskiarvo on 568 euroa. Lisää tietoa korvausten määristä mm. täältä:
http://www.gramex.fi/index.php?mid=209
Josephine Tey, oikealta nimeltään Elizabeth Mackintosh, 1897-1952,
kirjoitti myös nimellä Gordon Daviot. Hän kirjoitti useita salapoliisi-
romaaneja, näytelmiä ja muuta. Tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Twentieth-century crime and mystery writers. 2nd ed. s. 838-839 ;
The New encyclopaedia Britannica 11, s. 665 ; Ekholm, 100 parasta
dekkaria, s. 128 ; mm. Kirjallisuusarvosteluja 4/85, s. 522.
Verkosta löytyy tietoa,
http://www.josephinetey.net/
https://www.fantasticfiction.com/t/josephine-tey/
https://en.wikipedia.org/wiki/Josephine_Tey
Lähinnä tulee tietenkin mieleen kirjallisuuden klassikkoteokset, joita kysytään yhä edelleen. Tällaisia teoksia on sekä maailmankirjallisuudessa että kotimaisessa kirjallisuudessamme. Se, kuinka suosittuja kirjailijat olivat aikanaan, vaihtelee varmaankin jonkin verran, mutta heidän teoksensa ovat syystä tai toisesta jääneet elämään.
Joitain tällaisia klassikkokirjailijoita ovat mm. William Shakespeare (1564-1616), Molière (1622-73), Voltaire (1694-1778), Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), Carl Mikael Bellman (1740-95), Hans Christian Andersen (1805-1875), John Keats (1795-1821), Jane Austen (1775-1817), Charlotte ja Emily Brontë, Edgar Allan Poe, Victor Hugo, Alexandre Dumas vanhempi (1802-70), Nikolai Gogol(1809-52), Gustave...
Tässä pari ehdotusta, jotka olen hakenut Aleksi-artikkelitietokannan (kotimainen viitetietokanta) avulla:
Hirvonen, Tuomas: Oiva raportoija ja analysoija (SPSS New View 1.0: yrityksen raportoinnin hallintajärjestelmä), MikroPC 1998:8 ja
Malkki, Heikki: Katsauksessa pk-yritysten taloushallinto-ohjelmat, markanvartijan tehopakkaukset (vertailussa 21 taloushallinnon ohjelmaa.) MikroPC 1998:13.
Mene lähimpään kirjastoon, jos haluat itse tehdä hakuja artikkelitietokannoista. Henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä.
Voitto kotiin oli 1999-2002 Nelosella esitetty visailuohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen Family Feud-ohjelmaformaattiin. Säännöissä ei mainita miten sadan eri ihmisen vastaukset kysymyksiin on kerätty. Asiaa voisi tiedustella Fremantlemedia Finlandilta, joka on ohjelman tuotantoyhtiö.
