Valkoisia runoja :
Haarla, Lauri : Saarretun näkyjä WS 1919
Koskenniemi, V.A. : Nuori Anssi WS 1918
Leino : Vapauden vartio, Lävistetty sydän
Hellaakoski : Nimettömiä lauluja
Kianto : Hakkaa päälle
Lehtonen : Agitaattori
Punaisia runoja :
Työväen laulukirja F-kustannus 2007
Kajava, Viljo : Tampereen runot 1966
Muuten aiheesta :
Waltari, Mika kokoelmassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" WS 1979 luvussa Maani ja kansani mm. Puoli vuosisataa, Hyvästit Untamoll, Ilmari Rantamala Vapauden pojat
Aiheesta kirjallisuutta :
Kunnas, Maria-Liisa : Kansalaissodan kirjalliset rintamat WS 1976
Palmgren, Raoul : Joukkosydän 1 WS 1966
Palmgren, Raoul : Joukkosydän II WS 1966
Palmgren, Raoul : Kapinalliset kynät . itsenäisyysajan...
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
Kesko sopi aikanaan tytäryhtiönsä Kauppiaitten Kustannus Oy kustannustoiminnan siirtämisestä Kynämies Oy:lle, joka on Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Pirkka tuli osaksi Kynämiestä 2001. 2000 Yhtyneet Kuvalehdet tuli Kynämiesten omistajiksi 70 % osuudella. 2002 omistajuus nousi 100%. Sittemmin yhtiön nimeksi on tullut Otavamedia, https://otavamedia.fi/tietoa-meista/otavamedian-historia/
Valitettavasti kirjan Atlantis, kadonnut maailma -kirjan kirjoittajasta Lara Bergenistä ei löytynyt hakuteoksista eikä internetistä kuin muutamalta sivulta teosluetteloita, ei henkilötietoja lainkaan. Yhdysvaltalainen kirjailija on kirjoittanut mm. Disney-yhtiöille ainakin 45 kuvakirjaa ja tieteiskirjaa tähän mennessä. Hänen tuotantoaa löytyy netistä mm. osoitteista www.randomhouse.com tai www.allbookstores.com.
Päivi Oikkonen/ Lappeenrannan maakuntakirjasto
Oletko kenties jo selaillut verkkoa ja törmännyt esim. näihin sivuihin?:
http://www.rikurinne.com/index.php?sid=4
http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/herkaris.html
http://www.alli.fi/nuorisotutkimus/muistiot/nuorisosatanismi/nuorisosat…
Verkosta löytyy lukemattomia muitakin sivustoja, kokeile hakua myös termeillä "Nokian herätys" ja "Nokia Missio".
Riku Rinne on päätynyt dokumentti-elokuvaan ”Älkää peljätkö”. Elokuva kertoo Nokialla
toimivan karismaattisen herätysliikkeen henkilöistä:
http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=559
Hän on myös julkaissut musiikkivideoita netissä:
http://www.rikurinne.com/images/contents/Staying%20Alive_pieni.wmv
Joensuun Yliopistossa on julkaistu Pro- gradu –työ Nokian perkele [Mikrotallenne]: Nokia-liikkeen...
Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022.
Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä.
Lähteet:
Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem…
Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794
Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi
Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja.
Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.
EU-kansalaisten...
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino....
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Sen jälkeen oikeudet eivät ole enää voimassa, vaan teosta voi käyttää maksutta ja oikeudenhaltijalta (esim. perikunnalta) lupaa kysymättä. Lisää tietoa tekijänoikeuslaista löytyy Finlexistä. Tätä vastausta koskeva laintulkinta on varmistettu Suomen kirjailijaliitto ry:n lakiasiantuntijalta.
Kielitoimiston sanakirja kertoo verbin puutua tarkoittavan samaa kuin muuttua puuksi, puumaiseksi tai turtua, lamaantua, kuoleutua, tulla tunnottomaksi. Käden puutumisen voisi ilmaista toisin esimerkiksi sanomalla että käsi on turtunut tai turta, tai että kädestä on mennyt tunto; käsi on tunnoton.
Kielitoimiston sanakirja: puutua
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia, joissa on tietoa keinutuolin rakentamisesta:
Tekniset käden taidot -kirjasarjan osa 3 (sivut 24-31) ja Furniture (sivut 150-153). Molemmat teokset ovat vuodelta 2006.
Kirjastossa on myös lainattavissa Kotiseutujärjestöjen keskusliiton julkaisemia työpiirustuksia erilaisista keinutuoleista. Nimeltä mainitut mallit ovat salolainen malli ja Joensuun malli.
Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne.
Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan.
Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen...
Frågor
Hvart flyger vinden / i sommarns qväll?/ Hvart smyger doften,/ Hvart vaggar vågen/ Så klar, så säll?
Hvart ilar molnet/ På fästet, säg?/ Och nattens stjerna,/ Som skyms af molnet,/ Hvart går dess väg?
Säg, menskolifvet,/ Hvad famnar det?/ Förloradt, mattadt/ Och slocknadt slutligt,/ Hvar hamnar det?
Hei,
Laulun Porvarit suomenkielinen sanoitus (tekijänä Liisa Ryömä) löytyi Teatterimuseon arkistoon säilytetystä esityksen käsiohjelmasta vuodelta 1983. Koska laulut teksteineen ovat tekijänoikeuksien alaista aineistoa, lähetän sanoituksen vain kysyjän sähköpostiin ja on tarkoitettu vain kysyjän omaan tutkimuskäyttöön.
Presidentinlinnan liputuskäytännöistä on aikaisemmin kysytty täällä: http://www.kysy.fi/kysymys/lasketaanko-myos-tasavallan-presidentin-lipp… : jossa on vastattu seuraavasti:
"Presidentin kanslian liputuskäytäntö noudattaa liputusohjetta. Liputamme Presidentin lipulla aina siellä kohteessa, missä Presidentti on paikalla. Lippu nousee aamulla klo 08.00 ja laskee auringonlaskun aikaan, viimeistään klo 21.00. Juhannusyö on siis poikkeus, kuten mainitsitte.
Virallisena liputuspäivänä jos Presidentti ei ole paikalla, liputamme Valtiolipulla."
Saimme lisäksi nyt vastauksen Tasavallan presidentin kansliasta:
Sellaisina päivinä kun Presidentti tulee Linnaan, nostetaan aamulla Presidentin lippu salkoon klo 08.00. Presidentin lipussa...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
