Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
YK:n kansainvälisissä tilastoissa ikähaarukat menevät viiden vuoden välein eli 5-9, 10-14, 15-19 jne. joten ihan tarkkaa lukua ikävuosilta 6-17 ei saa. Tilastotietojen mukaan 5-19-vuotiaita on n. toista miljardia.
Tässä linkki tilastoon: https://population.un.org/wpp/DataQuery/
Lähde: population.un.org
En löytänyt Hellaakoskelta Partaalla-nimistä runoa. Voisiko kyseessä olla Uuno Kailas? Uuno Kailaan Partaalla löytyy esimerkiksi kokoelmasta Paljain jaloin : runoja.
Kirjailija Marilyn Kayesta on kysytty tietoja aikaisemminkin. Kysymykseen on vastattu 4.2.2001, ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuriville Marilyn Kaye. Lisäyksenä tuohon vastaukseen: kirjailijan koko nimi on Marilyn Janice Kaye. Tämä tieto löytyy internet -osoitteesta http://www.magicdragon.com/UltimateSF/authorsK.html#Ka Jos tarvitset lisätietoja, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjailijan suomalaiseen kustantajaan, joka on WSOY. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi
Tietoa kissoista voit etsiä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 asiasanalla kissa tai luokalla 67.452. Jos et halua tulokseesi kaunokirjallista aineistoa, voit rajata haun koskemaan ainoastaan tietokirjallisuutta.
Internetissä pääset hyvin alkuun Makupalat-sivuston http://www.makupalat.fi/ kautta. Valitse Vapaa-aika. Lemmikkieläimet -> Kissat.
Viitteitä kissoista kirjoitettuihin artikkeleihin löydät kotimaisten artikkeleiden viitetietokannoista Aleksista tai Artosta, joita voit käyttää kirjastossa. Etsi asiasanalla kissa.
Suomenkielisenä meillä on
Mead, John S: Ford Escort & Orion 1990-2000 korjausopas.
Paikalla edellämainittu teos on Puolivälinkankaan, Rajakylän ja Maikkulan lähikirjastoissa.
Lähikirjastojen puhelinnumerot löytyvät kotisivuiltamme
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirja-auki/yhteys.html .
Lapsille suunnatut esikoulusta kertovat kuvakirjat ovat suurelta osin tarinoita, joissa ensin jännittää ja pelottaa mennä esikouluun, mutta ensimmäisen päivän jälkeen siellä onkin kivaa.
Elisabeth Zöllerin kuvakirjassa Ninni uskaltaa (ilmestynyt v. 2011) Ninni aloittaa esikoulun ja häntä kiusataan. Tarinassa Ninni löytää rohkeutensa ja sanoo kiusaajille vastaan. Opettaja tulee apuun.
Anneli Kannon kirjassa Veera Virtanen ja esikoulu (v. 2013) Veeralle nauretaan – ja toisaalta Veeran on vaikea olla osa ryhmää, samanarvoinen muiden lasten kanssa.
Hän on tottunut kotona komentamaan pikkusisaria ja olemaan osaavin. Ystävystyminen vie sekä pilkkaamisen että Veeran oman pettymyksen pois.
Kiusaamisesta kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Sharon...
Olet palauttanut 28.12.16 kaksi kirjaa (Monte-Criston kreivi, Jäänpuskijat) ja uusinut yhden (Tappava tartunta), joiden kaikkien eräpäivä oli 27.12. eli jokaisesta on tullut 0,25 € sakkomaksu/päivä. Maksu kertyy aina vasta palautettaessa tai lainaa uusittaessa.
Asioidessasi kirjastossasi voit aina kysyä henkilökunnalta maksuistasi. Kun maksu on kokonaan maksettu, se poistuu tietokannasta eikä sen jälkeen enää voi tarkistaa, mistä maksu on syntynyt.
Myös Vaskista https://vaski.finna.fi/ voit omista tiedoistasi (kirjautumalla sisään kirjastokortilla ja PIN-koodilla) nähdä maksujesi määrän sekä mistä maksut koostuvat.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Maksuliite_uusi.pdf
Haravoitava aineisto on melko laaja, siksi listoja on vaikea koota ilman, että kysyjä itse tekee karsinnan. Sopivat hakusanat ovat: pinnoitteet ja päällysteet.
Suosittelen tässä muutamaa tapaa toimia:
- Voit tehdä haun internetissä jonkin tietyn kunnan kokoelmatietokannassa. Nämä löytyvät osoitteessa
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
- Linda-tietokannassa kannattaa tehdä haku korkeakoulujen aineistosta, jota näyttäisi löytyvän melko runsaasti. Linda-yhteys on käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
- Tässä vielä pari lehteä, jotka liittyvät alaan:Rakennustekniikka, Rakennuslehti, Meidän talo & koti, Talomestari
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
Helsingin kaupunginkirjaston virkailijoilla on käytössään Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutistuotannon yhteinen arkisto, joten käypä lähimmässä kirjastossa.
Peter D'Adamo on käsitellyt aihetta kirjassaan Syö oikein oman tyyppisi mukaan. Varmuuden asiasta saa parhaiten kysymällä lääkäriltä. Verkkolääkäreitä löytyy osoitteessa http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ca9ee23f-caef-4d15-af21…
La Scala -niminen elokuvateatteri toimi Pohjoisesplanadi 21:ssa vv. 1906 - 1991.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto on maan suurin elokuva-alan tietokeskus, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä.
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Yksityishenkilöitä ja kaupungin rakennuksia(elokuvateatterit) koskevia tietoja löytynee myös Helsingin kaupunginarkistosta.
http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Kaupunginarkisto
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tätä runoa. Monissa Tommy Tabermannin runoissa puhutaan ihmeistä, ja myös leipä esiintyy useassa runossa, mutta juuri tällaista runoa emme löytäneet.
Ihana elämä -elokuvaa on Helmet-kirjastoissa vain viiden DVD:n kokoelmassa Fellini : collector's box. Pakkauksia on vain kaksi. Ne ovat tällä hetkellä lainassa, ja varauksiakin on, joten aivan heti sitä ei saa lainaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1986143__Sihana%20el%C3%A4m%C3%A4%20fellini__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
