Valitettavasti näyttää olevan niin, että Erich Kästnerin omaelämäkertaa Als ich ein kleiner Junge war (1957) ei ole suomennettu eikä sen vuonna 1959 julkaistua englanninnosta When I was a little boy näytä olevan julkisissa kokoelmissa. HelMet-kokoelmassa on kirjasta kuitenkin Stig Kassmanin ruotsinkielinen käännös När jag var en liten pojke vuodelta 1959 (suora varauslinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356842~S9*fin). HelMet-kokoelmassa on myös saksankielinen versio (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356774~S9*fin).
Englanninkielistä versiota liikkuu maailmalla antikvariaateissa, mutta ihan halvalla sitä ei näköjään saa. Google Books on digitoinut kirjan, mutta ei silti tarjoa sitä (https://books.google.fi/books/about/...
Uuden Helmet-kirjastokortin saat tosiaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjaston hyväksymä, voimassaoleva henkilötodistus. Kirjastokortin saa, jos on Suomessa oleva osoite. Helmetin palvelujen käyttäjän ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…;
Kaivattu Maaria Leinosen runo on Sitä saattaa elää toisen kanssa sikermästä Katsoisin toisin, joka sisältyy runoilijan vuonna 1986 julkaistuun kokoelmaan Kuin avaisin vierasta ovea.
Kattavaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Korat-kissan alkuperästä tiedetään, että se on kotoisin Thaimaan Nakhon Ratchasima -provinssista. Korat on ikivanha maatiaisrotu, joka geneettisesti on musta kissa + albinistinen mutaatio. Bangkok Post -lehdessä 6.11.2016 thaikissa-aktiivi Panarat Kamchat ja hänen kumppaninsa Nolan Betterley kertovat, ettei Thaimaan perinteisten kissarotujen alkuperästä ole paljonkaan tietoa saatavilla. Yleistä tietoa on, että korat tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava kissa esiintyy ikivanhassa thaimaalaisessa kissakäsikirjoituksessa, jonka tarkkaa ikää ei kuitenkaan tiedetä.
Kotikissan leviämisestä nykyisen Thaimaan alueelle ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kissa kuitenkin lienee levinnyt sinne ihmisen...
Löysin kirjan, jonka kirjoittaja Raija Nieminen lähti miehensä kanssa St. Lucian saarelle Karibialle. Voisiko olla kyse hänestä? Tuon kirjan nimi on Äänetön saari 1985. Sitä ei löydy kuin muutamasta kirjastosta suomeksi. En kuitenkaan löydä toista muistelmateosta, ainoastaan runoteoksen Aika ei pysähdy iloon eikä suruun.
Papua-Uusi-Guinealle sijoittuvat Sinikka Saaren muistelmat Suuren päällikön tytär 1986. Saari on ollut lähetystyöntekijä. En kuitenkaan löydä hänenkään kirjoittamanaan toista muistelmateosta.
Yksinäisen matkailijan muistelmia on kirjoittanut Kyllikki Villa useammassa teoksessa, mutta teokset ovat tuoreempia.
Tunnistaisiko joku lukijamme kirjat?
Hei,Pennsylvanian osavaltion yliopiston arkeologi Dean R. Snow on tutkinut luolamaalauksien käden kuvia Euroopassa, erityisesti Ranskan ja Espanjan alueella. Hän havaitsi, että suurin osa, noin kolme neljännestä, maalauksista oli naisten tekemiä. Hän perusti tutkimuksensa siihen huomioon, että naisten nimetön ja etusormi ovat useimmiten yhtä pitkiä, miehillä nimetön on keskimäärin taas pidempi kuin etusormi. Lähteet:Käsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisiaKäsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisia | YleWere the First Artists Mostly Women?Were the First Artists Mostly Women? (nationalgeographic.com)
Kysymäänne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista vain yksi kappale kaksiosaisena niteenä. Teos on tällä hetkellä korjattavana, joten lainaus tai varaaminen ei ole mahdollista. Lähetämme kuitenkin viestin pääkirjaston varastoon, että kirjaa kaivataan. Ehkä kirjan korjausta pystytään nopeuttamaan.
Kirjasampo on hyvä lähtökohta kirjojen vinkkaamiseen tiedonkeruun kannalta. Monille se on jo tuttu työkalu, mutta yhtä tärkeää on esimerkiksi laaja lukeneisuus ja oman osaamisen kehittäminen juuri lukemisen kautta. Kirjasampo tukee tätä työtä. Kirjasammosta löytyy hyvin tietoa kirjailijoista ja kirjoista, ja sen kautta voi myös hakea kirjoja, joista muistaa esimerkiksi vain kannen ominaisuuksia. Kirjasammosta voi myös löytää valmiita listoja tietyistä teemoista, mikä auttaa lukemisen suosittamisessa paljon. Myös genretietoutta voi lisätä Kirjasammon kautta. Kirjasampoa myös ylläpidetään kirjastolaisten toimesta aktiivisesti, joten sen tietoon voi luottaa. Henkilökohtaisesti allekirjoittanut käyttää silloin tällöin tiedonhakuun...
Keskikirjastoissa on oma palvelu eli Lukuneuvonta tämän tyyppisille kysymyksille.Tässä linkki lukuneuvontalomakkeeseen: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy yli kaksisataa Ed McBainin tuotantoa koskevaa viitettä. Hakua pystyy rajaamaan mm. materiaalin ja kielen mukaan.
Uusimmat suomenkieliset ovat:
Viimeinen tanssi (2000); Iso paha kaupunki (1999); Romanssi (1998) ja Nocturno (1997).
Valitettavasti Reijo Taipaleen Tonavan aallot –kappaletta ei löydy kirjastojen karaokelevyiltä. Internetistä löytyi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu levy. Tonavan aallot (= Donauwellen / Valurile Dunarii) on Iosif Ivanovicin sävellys, joka tunnetaan suomeksi myös nimillä Häämuistojen valssi ja Muistojen laulu. Häämuistojen valssissa on eri sanoitus, mutta se löytyy ainakin seuraavilta karaokelevyiltä: Cover karaoke, vol. 4 : Puhu hiljaa rakkaudesta sekä Finnhits karaoke 16 : Valssin hurmaa 2.
Mielenterveyspotilaiden kuntoutumisesta avohoidossa löytyy sekä kirjallisuutta että aikakauslehtiartikkeleita. Aivan suoraan työhönne liittyvää aineistoa, jossa asiaa tarkasteltaisiin potilaan näkökulmasta, sen sijaan on vaikea löytää. Toisaalta teidän kannattaa kahlata aineistoa läpi hyödyllisten lähdeviitteiden ja vinkkien toivossa.
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy tiedot mm. seuraavista teoksista:
1) Leppänen, Jorma: "Mistä eheyttä mielen maisemiin? : tutkimus psykiatristen pitkäaikaispotilaiden selviytymisestä avohoidosta Kajaanissa." 1997. ISBN 951-800-243-6.
2) Nikkonen, Merja: "Piiriltä siviiliin : etnografinen tutkimus hoitamisesta psykiatristen pitkäaikaispotilaiden avohoitovalmennuksessa ja...
Opetusministeriön http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi sivuilta löytyi viime vuoden kirjastotilastoja, joiden mukaan pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 69, kirjastoautoja 172 ja kirjastoveneitä 1.
Koska Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Clifford Geertzin teoksia, on kysymykseen hankala vastata. Ehdottaisin teoksia Islam Observed, Religious Development in Morocco and Indonesia (1968) ja The interpretation of cultures : selected essays, jossa on laajaa kulttuuri- ja uskontososiologista analyysiä. Muita aihetta käsitteleviä teoksia ovat esim. Stark, Rodney & William Sims Bainbridge: Theory of Religion (1996, (alkup.julk. 1987) ja Stark, Rodney: Sociology (2007, 10th ed).
Suosittelen Tritonian kirjaston puoleen kääntymistä tarkemman tiedon saamiseksi, siellä on useita Geertzin teoksia.
Hei!
Teoksia, joita ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi tehdä sähköisesti menemällä kirjaston sivun asiointi-kohdasta kohtaan lainaaminen, uusiminen ja kaukolainat,josta löytyy kaukolainatilauslomake.Kaukolaina maksaa 6 €. Kokoelmaan voi vaikuttaa tekemällä hankintaehdotuksen sähköisesti. Hankintaehdotus löytyy A-Ö -hakemistosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
