Lyhenne kn viittaa englannin termiin knot, suomeksi solmu. Solmu on nopeuden yksikkö joka ilmaisee, montako meripeninkulmaa alus kulkee tunnissa. Tieto löytyy mm. Merenkulkulaitoksen kartta- ja väyläosaston vuonna 2001 julkaisemasta luettelosta Merikarttamerkit, Suomalaiset ja kansainväliset merikartat, Kartta 1. Luettelossa on selitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merikartoissa käytettyjä symboleita, lyhenteitä ja termejä.
Etsimänne runo on yksi säkeistö Eino Leinon runossa Päivän poika, ilmestynyt kokoelmassa Ajan aalloilla 1899. Koko runo Päivän poika on 8 sivua pitkä ja löytyy ainakin Eino Leinon Kootut I (1926),s. 351-358. Kirja on lainattavissa Rovanimen kirjastossa.
Ajan aalloilla -teos löytyy myös nettiosoitteessa http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88550/Ajan_aalloilta.pdf?seq…
Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu eikä Richard Burnsin runoja muutenkaan. Ainakaan Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei tunne ainoatakaan Richard Burnsin runoa, eikä niistä löytynyt mainintaa muistakaan tutkimistani tietokannoista.
Aina on toki mahdollista, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin julkaisussa, jota ei ole luetteloitu käännösrunotietokantaan tai muihinkaan tietokantoihin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tuosta runosta ole suomennosta.
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Suomalainen Riffi-lehti on tätä varten. Sen kotisivulta löytyy erinomaisia linkkejä (www.riffi.com > linkkisivu > tietoa, teoriaa ja vinkkejä). Riffi tulee useisiin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoihin.
Parhaiten saat tietoa Tuntemattoman sotilaan Lehdosta lukemalla teoksen.
Tunnetuin ja parhaiten järkähtämätöntä ja karua Lehtoa kuvaavassa kohdassa Lehto seisoo kovennettua rangaistusta Määtän ja Rahikaisen kanssa viholliskoneiden pommituksen alla. Kohtaus löytyy kirjan 1956 vuoden painoksesta sivulta 135-138 ja siitä on kuvausta Elokuvapolussa, https://elokuvapolku.kavi.fi/katso-elokuvia/pitkat-elokuvat/tuntematon-…
Tuntemattoman sotilaan voit lainata kirjastosta, elokuvaversioitakin on useita, vuonna 1955 kuvattu ensimmäinen Edvin Laineen ohjaama versio löytyy myös verkosta yllä olevasta linkistä.
Väinö Linnasta löytyy tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Vaikka merkkien ääntämys sattuu olemaan lähellä suomenkielistä nimeä (merkitkin äännetään erilailla eri murteissa), on niillä oma merkityksensä, josta kannattaa ottaa selvää ennen kuin tatuoi sen ihoonsa. Voit tiedustella Suomi-Kiina-seurasta nimen Pekka...
Hei,
Kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat ns. suljettuja kokoelmia, joten niihin tutustuakseen pitää tulla paikanpäälle kyseiseen kirjastoon. Kotiseutukokelman aineistoa ei lainata vaan se on ainoastaan lukusali käytössä. Haluamanne teoksen saatte pyytämällä sitä henkilökunnalta luettavaksi. Monissa kirjastoissa on mahdollista myös ottaa valokopioita.
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin...
Aikarajoituskilven H18 teksti on aina musta. Jos pysäköintikieltomerkin yhteydessä on pelkästään aikarajoituskilpi, autoa saa siis pitää pysäköitynä joka päivä vain 30 minuuttia.
Pysäköintiä arkena, lauantaina tai pyhänä voidaan rajoittaa voimassaoloaikakilvillä H17.1, H17.2 ja H17.3.
Ks. Väyläviraston sivut
Voisikohan kyseessä olla Timo Turusen laulama "Pieni ystäväin" vuodelta 1991?Laulussa lauletaan mm. näin: "Sä oot mun pieni rakas ystäväin,juosta kanssas mä sain lailla tuulen.Niin lämmin tunne herää sisälläin,kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen."Kappale on sen verran vanha, että meillä Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole siihen liittyvää materiaalia. Kappale on kuunneltavissa esim. YouTubessa.
Kirjastossamme on useita kirjoja, joiden avulla voit perehtyä kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin,
mm. nämä
Qu, Lei Lei
The simple art of chinese calligraphy : create your own chinese characters and symbols for good fortune and prosperity
Huang, Paulos
Katsaus kiinan kirjoitusmerkkeihin = Hanzi Gailun
Lindqvist, Cecilia
Merkkien valtakunta : kertomus kiinalaisista ja heidän kirjamerkeistään
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta kiinan kieli löytyy luokasta 89.943 Kirjallisuus ja kielitiede -osastolta toisesta kerroksesta. Merkkien valtakunta -niminen teos löytyy luokasta 00.1 Yhteiskunta ja talousosastolta ensimmäisestä kerroksesta.
Tarkoitatko lauantaina 21.12. päättynyttä Suomen Amazing Race -kisaa, joka päättyi Helsingin Velodromille? Lähde:https://www.sttinfo.fi/tiedote/70767727/tassa-on-amazing-race-suomen-voittajapari-vain-sekuntien-ero-toiseksi-tulleisiin?publisherId=69820796&lang=fi
Valitettavasti suoraa kanavaa, yhteistä osoitetta tai postituslistaa, jossa kirjoja voisi tarjota kaikkiin kirjastoihin, ei ole. Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot (Kirjastot-kanava). Myös erikoiskirjastojen ja yliopistokirjastojen tiedot löytyvät Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanavalta.
Kirjastot.fi-sivustossa on myös Kirjastoala-kanava. Sieltä löytyvät Keskustelut, joita alan ammattilaiset seuraavat suhteellisen aktiivisesti. Keskustelut-osaan on perustettu Kustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi tarjota kirjallisuutta kirjastoille.
