Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta.
Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234).
Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanat tarkoittavat samaa asiaa: yrityksen ja asiakkaan, työnjohdon ja henkilöstön tms. välisiä yhteyksiä hoitava henkilö.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteyshenkil%C3%B6?source=sugg…
Tässä kollegojeni ehdotuksia. Ensimmäiset ovat kuvakirjoja, alempana ensin lastenkirjoja, ja sitten nuortenkirjoja. Anja Snellmanin kirja on aikuisten kirja.
Gillian Shields, Kaunis pikkuveli
- Kuvakirja Siirin erilaisesta pikkuveljestä
Stora boken om Bill & Bolla : ... han så klok och hon en stolla / Gunilla Bergström
- Kuvakirja Billistä ja pikkusiskosta
Jacqueline Wilson, Yökylässä
- Daisylla on ongelma. Hän kyllä haluaisi järjestää yövierailun bestiksilleen, mutta ei ole kertonut toisille vammaisesta sisarestaan. Miten puhua muille erilaisuudesta?
Aira Savisaari, Kissa jolle arki ei riitä
- Kissa, jonka perheessä on monenlaisia jäseniä
Mark Haddon, Yöllisen koiran merkillinen tapaus
- Kirja...
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Häkkinen avaa samaisessa Tiede-lehden jutussaan verbiä seuraavasti:
Lumikissa on epätarkka käännös rinnekoneen englanninkielisestä nimityksestä snowcat, jossa cat ei tarkoita kissaa vaan on typiste telaketjutraktoria merkitsevästä sanasta caterpillar.
Englannin caterpillar on merkinnyt alun perin perhosen tai koin toukkaa, ennen kuin siitä tuli ryömimällä liikkuvan työkoneen nimitys. Toukkaa tarkoittava caterpillar juontuu puolestaan muinaisranskan sanasta chatepelose, joka tarkoittaa sananmukaisesti karvaista kissaa.
Kissata-verbi liittyy siis rinnekoneella tehtäviin töihin.
Tässä joitakin lukuvinkkejä realistisista kirjoista.
Hautala, Turkka: Salo
Pikkukaupungin ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa, kun tarinaa vievät vuorollaan eteenpäin sen eri asukkaat: miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, yhtä hyvin ison tehtaan johtaja kuin polkupyörävaraskin. Lopputuloksena on kokonainen kuva suomalaisesta elämästä.
Joenpelto, Eeva: Vetää kaikista ovista
1920-luvun Lohjalle sijoittuva romaani kuvaa levotonta ja vaikeaa aikaa sisällissodan jälkeen. Pienessä, sisäänpäinlämpiävässä teollisuuskaupungissa on yritettävä palata normaaliin elämään, vaikka vankileirit ja sodan raakuudet ovat vielä lähellä.
Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät
Auto-onnettomuuteen joutunut nuori mies makaa sairaalassa....
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Nuortenkirjallisuus on kohderyhmän iän mukaan määritelty ja genrerajat ylittävä kirjallisuusryhmä. Kirjastojen nuortenosastoilla nuortenkirjallisuudeksi voidaan laskea kaikki sinne sijoitettu kirjallisuus: eri tyylinen kaunokirjallisuus, sarjakuvat, runot, tietokirjatkin. Jokin tietty nuortenkirjallisuuden alalaji voitaisiin kuitenkin ehkä hyvinkin laskea omaksi genrekseen.
Hyvä suomalainen genreä vastaava termi voisi olla tyylilaji. Kirjallisuuden tyylin ohella myös kirjallisuudenhistoria sekä rakennetyyppi voivat erotella kirjallisuuden genrejä toisistaan. Runouden genrejä on vaikkapa lyriikka, joka erottuu romaaneista niin kirjallisuudenhistorian, tekstirakenteen kuin tyylinkin osalta. Romaani- ja novellikirjallisuuden vanhoja genrejä...
Patrick Stumpin ja Brendon Urien lauluäänen samankaltaisuutta ja paremmuutta on pohdittu netissä pitkään. Molempien juuret ovat 2000-luvun alun punk-pop- ja emo-tyyleissä. Heidän yhtyeensä löivät läpi MTV:ssa samoihin aikoihin. Stump ja Urie tuntevat toisensa hyvin: Fall Out Boy ja Panic! at the Disco ovat tehneet yhteisiä kiertueita. Miehet ovat vierailleet toistensa yhtyeiden solistina ja ovat varmaankin samalla saaneet vaikutteita toisiltaan.
Kummallakin kerrotaan olevan huomattavan laaja ääniala, joskin vain Urien kuulee käyttävän myös alarekisteriään. Emo-tyyliin kuuluu räväkkä soitto ja vahvasti tunnepitoinen laulutyyli. Melodiat kulkevat enimmäkseen ylärekisterissä. Miehillä on samantyylinen äänenkäyttötapa, jolla laulumelodia...
Musiikin tanskalaiseen joulusarjaan Julefber (Joulukuume, 2020) on säveltänyt Jesper Mechlenburg.
Julefeber IMDb-elokuvatietokannassa https://www.imdb.com/title/tt12637892/fullcredits/?ref_=tt_cl_sm
Jesper Mechlenburg IMDb-elokuvatietokannassa https://www.imdb.com/name/nm1412324/?ref_=ttfc_fc_cr6
Sarjan musiikista ei ole tehty äänitettä, mutta tunnusmusiikki on ladattavissa joistakin suoratoistopalveluista. Löydät niitä googlettamalla esimerkiksi "mechlenburg julefeber soundtrack".
Suomen kansan vanhoissa runoissa Panu esiintyy tulen ja liekin synonyyminä useissa runoissa. Suomen kansan vanhat runot ovat myös internetissä ja niistä voi hakea hakusanalla Panu. http://skvr.fi/#/%7B%22content%22:%22aloita%22%7D Aimo Turusen teoksen Kalevalan sanat ja niiden taustat, ilmestynyt 1979, mukaan sana panu esiintyy mm. runoissa Tulen synty, Pakkasen luku ja Ison tammen runoissa sekä Ilmarisen Sotijan loitsussa. Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjassa luvussa 95 Panu mainitaan auringon poikana. Uno Harva mainitsee kirjassaan Suomalaisten muinaisusko, joka on ilmestynyt vuonna 1948 sivulla 195 panun balttilaisperäiseksi sanaksi, joka on olennoitu...
Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista.
--- ---
"Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväsi värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu -
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasten suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan."
