Sarjaan ei ole tulossa suomenkielistä jatko-osaa ainakaan nyt keväällä 2003 kustantajan ennakkotietojen mukaan. Viimeisin teos Tuliliskojen laulu aloitti kuitenkin Harper Hall -nimisen trilogian, joka sisältyy Pernin lohikäärmeritarit -sarjaan eli aika todennäköistä on, että saamme jatko-osia myöhemmin. Syksyn 2003 ennakkotietoja ilmestyvästä kirjallisuudesta kannattaa kysellä meiltä kesän aikana uudelleen.
Pari lehtiartikkelia löytyi
Kuortanelaiset länget. Käsiteollisuus 1917, nro 1, s. 59
Lehtimäki, maamme kuuluisimpia länkipitäjia. Kotiteolllisuus 1948, nro 2. s.9
Artikkelit voi tilata kaukolainaksi Varastokirjastosta, ota yhteys lähikirjastoosi.
Yksi lehtileike Historiallisesta Sanomalehtikirjastosta kertoo längistä:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/fileviewer.jsp?tyyppi=mq&master…
Tässä uudempia artikkeleita:
Suomenhevosten länkitilanne ja niiden valmistukseen liittyvä koulutus
Korkeamäki, Hannu;
Työhevonen 2003 : 1 s. 12-14
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Vinkkejä valjastukseen
Honkonen, Ira;
Työhevonen 2002 : 3 s. 26-29
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Valjaat ja valjastus v. 1962
Ruotsalainen, Kirsi;
Työhevonen 2002 : 4...
Jos laskussa löytyy viitenumeroa kehottaisin käyttämään sitä.
Asianumero on viranomaisen vuosittain antama juokseva numero sen käsiteltäviksi tulleille asioille.
Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta).
http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search
Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia):
http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search
Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Kannattaisiko aloittaa perusteoksista? Sellaisia ovat esim. Ihmisen
fysiologia ja anatomia. 1999. ISBN 951-0-23265-3 ja Haug, Egil:
Ihmisen fysiologia. 1995. ISBN 951-0-19882-X. Englannin kielellä
löytyy John Nolten teos The human brain : an introduction to its
functional anatomy. 1998. ISBN 0-8151-8911-7. Oulun
kaupunginkirjaston kokoelmia pääset tutkimaan internetin kautta
osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Asiasanalla "hermosto" tai luokalla 59.55 löydät monia muitakin
kirjoja. Pystyt itse parhaiten päättelemään, onko niistä Sinulle
hyötyä. Oulun kaupunginkirjastossa asiakkailla on mahdollisuus
käyttää useitakin eri tietokantoja, joiden avulla voi etsiä tietystä
aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Esim....
Helle-kirjastojen kokoelmissa ei ole tästä kirjasta e-kirjaa. Painetuista kirjoista vuoden 2015 painokset ovat tällä hetkellä kaikki lainassa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.826109
Joidenkin kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea e-kirja on, mutta niiden lainaamiseen tarvitaan tämän kirjastokimpan kortti. Tosin nämäkin kirjat ovat yhtä lukuun ottamatta tällä hetkellä lainassa:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/erityispedagogiikan-perusteet&nb…;
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Kirjastoihin on tullut lainattavaksi mm. erilaisia urheiluvälineitä ja mittareita. Nämä löytyvät verkkokirjastosta esineitä. Urheiluvälineet kuten kahvakuulat ym. ovat meillä Jyväskylässä lainattavissa ainoastaan niiden "kotikirjastosta" eli niitä ei voi varata eikä niitä kuljeteta eri kirjastoihin.
Valitettavasti telttoja ei kokoelmissamme ole enkä osaa sanoa että lainattavia ja varattavia telttoja olisi muissakaan kirjastoissa.
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta.
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen...
Runo löytyy suomennettuna ainakin Maailmankirjallisuuden kultaisesta kirjasta, osa 3: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, s. 478.
Lähde: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Lahden kaupunginkirjaston kirjastojärjestelmässä ei ole mahdollisuutta lainahistorian tallettamiseen. Lastu-verkkokirjastossa voi tehdä omia muistilistoja, jonne voi tallettaa esimerkiksi lainaamansa kirjat. Saat toiminnon käyttöösi tekemällä käyttäjätilin verkkokirjastoon. Ohjeita löydät Lastun ohjesivulta http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
Runo Mummo ja aapinen on alun perin ilmestynyt kokoelmassa Tikan kannel (1958). Kirjan voi varata Keski-kirjastojen internet-sivujen kautta www.keskikirjastot.fi.
Runo sisältyy myös ainakin kokoelmiin Runot : valikoima kuudestatoista kokoelmasta sekä Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta. Myös nämä kirjat ovat saatavilla Keskikirjastoissa.
Molemmista löytyy kyllä tietoa: verkkosivuja, artikkeleita ja kirjoja. Suosittelen tekemään verkkohakuja sekä hakemaan heidän nimillään www.finna.fi- palvelusta. Finnan hakutulossivulla voit rajata tuloksia aineistotyypin mukaan. Ottamalla yhteyden lähimpään kirjastoosi voit saada näitä aineistoja kaukolainaan, mikäli ne eivät löydy omasta kirjastostasi.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Hilma Granqvistista on julkaistu elämäkerta ruotsiksi: Hilma Granqvist : antropolog med hjärtat i Palestina (Svenska folkskolans vänner, 2016).
Hilma Granqvistin arkisto on vapaasti selattavissa netissä: Hilma Granqvists arkiv (ruotsi, englanti). Sieltä löytyy arkistomateriaalia liittyen hänen tutkimuksiinsa, kaikki hänen julkaisemansa kirjat, sekä...
Jeanna Oterdahlin kertomus "Tre små nissar” löytyy teoksesta De vackraste julsagorna (Wahlström & Widstrand 1985).Finnasta voi tarkistaa teoksen saatavuuden: De vackraste julsagornaEsimerkkejä Oterdahlin muista jouluaiheisista tarinoista:”Trollet som ville bli människa” (teoksessa Julrosor 1991)”Tiggargossen” löytyy teoksista Julen varar än till påska (1998), Trevlig helg (1984), Årets seder och traditioner (1998).Runot/laulut:”I Nasaret” (runokokoelma Dansa, min visa! 1954)”Julklapp åt mor” (runokokoelma Dansa, min visa! 1954)”När Jesusbarnet låg en gång” (teoksessa Dikter och rim i juletid 2002).”När det lider mot jul” (teoksessa Sagor om julen 2003) Lisätietoa Oterdahlin teoksista Kirjasammossa: Jeanna Oterdahl
Kysymykseenne löytyy runsaasti materiaalia sekä verkosta että kirjastosta. Vaikeutena onkin materiaalimäärän rajaaminen, siksipä suosittelenkin että pyydätte esim. pääkirjastomme tietopalvelusta henkilökohtaista apua tiedonkäsittelyssä. Kerron tässä ensin, mitä mahdollisuuksia kirjastomme kokoelmista ja tietokannoista löytyy ja lopuksi millaisia linkkejä verkossa voisi hyödyntää.
Tampereen kaupunginkirjastosta (kaikissa toimipisteissä) on asiakkaiden käytettävissä seuraavanlaisia tietokantoja :
Artikkeleiden hakemiseen:
1. Aleksi - sisältää viitetietoja 236 aikakauslehden ja 15 sanomalehden artikkeleista ja arvosteluista. Aikakauslehtiartikkelien viitteitä löytyy vuodesta 1982 ja sanomalehtien vuodesta 1996 lähtien.
Pääkirjastostamme (...
