Suomalaisen seksuaalisuudentutkimuksen klassikko on Kai Sieversin, Osmo Koskelaisen ja Kimmo Lepon "Suomalaisten sukupuolielämä" (1974). Sitä jatkaa "Suomalainen seksi" -teos, jonka ovat toimittaneet Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila (1993)ja jonka lähdeluetteloista löytyy lisäviitteitä. Lisäksi on olemassa Tapio Turpeisen laatima kirjallisuusluettelo "Suomalaisen seksuaalisuudenkirjallisuuden bibliografia 1549-1989" (1991).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä seksologia kuuluu luokkaan 59.35. Aihetta voi hakea hakusanoilla "seksuaalisuus", "seksuaalinen käyttäytyminen", hakua voi rajata liittämällä niihin asiasanaksi "historia" ja/tai "Suomi".
Liike-elämän palveluista löytyy kirjallisuutta sekä artikkeli- että
kirjatietokannoista. Aleksi-artikkelitietokannasta ja siihen sisältyvästä Finp-tietokannasta voi etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita yhdistämällä asiasanat liike-elämä ja palvelut. Kysy Aleksin käyttömahdollisuudesta kirjastossasi.
Fennica-tietokannasta (Suomessa julkaistun kirjallisuuden tietokanta) löytyy muutamia kirjoja samoilla asiasanoilla. Liike-elämän palvelut on käsitteenä niin laaja (sisältää mm. tietojenkäsittely-, mainos-, kirjanpito- ja lakiasiain palveluyrityksiä), että kannattaa myös tehdä hakuja kunkin palvelualan nimellä, ja yhdistää niihin asiasana palvelut tai palveluyritykset.
Tilastokeskus on julkaissut 1989 Tutkimuksia-sarjassaan tutkimuksia liike...
Sri Lankasta ja sen kulttuurista löytyy melko vähän tietoa; aineisto on painottunut matkaoppaisiin. Tässä muutamia ehdotuksia:
Barlas, Robert, Culture shock! Sri Lanka, Graphic Arts Center, 1995.
Inkinen, Sari, Aasian liiketoimintakulttuurit, Avaintulos, 1994.
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin, Fintra, 1993.
Maailma tänään 19, Intian niemimaa, Bonnier, 1998.
Miethig, Martina, Sri Lanka, Apa Publications, 2002.
Miettinen, Jukka O, Jumalia, sankareita ja demoneja, johdanto aasialaiseen teatteriin,
Teatterikorkeakoulu, 1987.
Giselle - ransk. Gisele (muinaissaks. oksa, vesa, toisen tulkinnan mukaan lupaus, voi olla myös lyhentymä gis-alkuisista yhdysnimistä, jolloin lähtökohtana on sana gisil, nuolen varsi)
Gabriella - italiasta ja ranskasta periytyvä, Gabrielin sisarnimi. Gabriel (hepr. Jumalan taistelija tai Jumala on voimakas).Raamatussa arkkienkeli, jonka tehtävänä on ilmoittaa ennakolta Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille. Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy.
Mira käytetään Mirjan kutsumamuotona. Mirja on lyhentymä Mirjamista, joka on hepr. näkijätär tai herratar, toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Lisäksi Saksassa Mira on Mirabellan lyhentymä,...
Voit lähettää käsikirjoituksesi kirjankustantamoon luettavaksi ja arvioitavaksi. Suomen kustannusyhdistys ry:n jäsenkustantajat löytyvät ylemmästä linkistä ja myös muita alemmasta:
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/
http://www.kirjasuora.fi/its-kustantajat.html
Voit myös kustantaa kirjan itse esimerkiksi Book on Demand -palvelun kautta. Tietoa palvelusta ja hinnoista:
http://www.bod.fi/etusivu.html
Turun kaupunginkirjastoon on joskus paljon aiemmin tilattu suomenkielinen Burda, mutta lehti lakkasi ilmestymästä välillä suomeksi. Tilasimme silloin lehden englanninkielisen version. Sillä on ollut suuri kysyntä, joten säilytämme sen eikä pääkirjastolla ole enää taloudellisesti mahdollisuutta tilata kahta versiota, vaikka lehti 2013 ilmestyykin myös suomeksi. Sen sijaan muutamista lähikirjastoissa suomenkielinen Burda Style löytyy: Runosmäki, Lauste, Nummi, Maaria , Varissuo sekä Ilpoinen. Lehdet ovat varattavissa.
Suomenkielisenä julkaistuja äänikirjoja voi etsiä mm. kirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi www.outikirjastot.fi - > tarkka haku. Haun voi rajata valitsemalla cd-äänilevy ja jos haluaa suomenkielisiä, kieleksi suomi. Etsittäessä kertomakirjallisuutta suomeksi valitaan hakusanan tilalle luokka 84.2 ja rajaukset cd-äänilevy, kieli suomi.
Myynnissä olevia äänikirjoja on kirjakauppojen sivuilla. www.suomalainen.com ja hakusana äänikirjat.
Luettelot vanhenevat nopeasti. 2004 on tehty bibliografia: Kertomakirjallisuutta kuultuna /Pirkko Cajanus, Maria-Leena Tuominen.
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
Tove Ditlevsenin novellikokoelmaa "Den onde lykke" (1963) ei valitettavasti ole suomennettu. Myöskään kokoelman yksittäisiä novelleja ei ole luettavissa suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
José Narosky on argentiinalainen kirjailija, joka on pääasiassa tunnettu aforismeistaan. BookBrowse-sivuston mukaan Naroskyn mietelausetta ”In war there are no unwounded soldiers” on siteerattu englanniksi jo Goldie Bloomin teoksessa The Paperback Shoe (2009). Valitettavasti en onnistunut selvittämään, missä yhteydessä Narosky on kyseisen lauseen alun perin julkaissut tai lausunut. En myöskään löytänyt varmaa tietoa, että sitä olisi käytetty jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän (Veterans Day) puheessa. Kyseessä on toki tunnettu lause, jota on varmasti käytetty paljon erilaisissa puheissa. On siis hyvin mahdollista, että joku on siteerannut kyseistä Narowskyn lausetta myös jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän puheessa. Varmaa kuitenkin...
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Mikäli haluamaanne kirjaa ei löydy Pirkanmaan kirjastojen kokoelmista, siitä on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö.
Tietoa kaukopalvelun periaatteista ja maksuista sekä linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjaston sivuilta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/kaukopalvelu/. Tilauksen voi tehdä myös paikan päällä kirjastossa.
Ratkaisevaa on, kenellä on alkuperäisen konserttitaltioinnin oikeudet hallussaan ja minkälaisia sopimuksia on tämän kirjakustantamon kanssa aikanaan tehty. Lainausoikeuden elokuvateokseen voi antaa vain se, jolla on itse elokuvan taloudelliset oikeudet hallussaan. Tätä on vaikea arvioida, jos tarkkoja sopimustekstejä ei ole tiedossa. Jos otat suoraan yhteyttä (heikki.poroila@gmail.com), voimme yrittää arvioida tilanne tarkempien yksityiskohtien valossa.
Heikki Poroila 16.10.2011
Työpaikkaruokailusta yleensä on tietoa runsaasti sekä kirjana että Internet-sivuina, ja näihin olet varmasti jo tutustunutkin. Työterveyslaitoksen sivuilla (http://www.occuphealth.fi) kannattaa vierailla (> Tiedonhaku > Tutkimustietokanta > [kirjoita hakutermi: työpaikkaruokailu] ; on myös muita hakumahdollisuuksia).
Aivan täysosumia muiden maiden työpaikkaruokailujärjestelyistä ei löytynyt paperilla eikä sähköisessä muodossa.
Satoisimmaksi hakutermiksi hakukoneilla osoittautui employee lunch, jolla löytyi Googlella useita työpaikkaruokailua koskevia sivuja, mutta vain harvat käsittelevät asiaa kysyjän toivomalla tavalla. Artikkeli Paid Lunch and Paid Resttime Benefits (http://stats.bls.gov/opub/cwc/1996/Winter/art4exc.htm)...
Arkistolaitos säilyttää lainhuudatusasioiden pöytäkirjoja. Kannattaa kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen. Arkistolaitoksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Suomen Akatemian Kysy tieteestä -palstalla on kysytty koko maapallolle mahtuvien ihmisten määrästä. Vastauksessa on pohdittu asiaa ottamalla huomioon mm. maapallon pinta-ala, maapinta-ala, maapallon asumiskelpoinen pinta-ala, ruoan ja muiden resurssien tuotanto ja maapallon todellinen kestokyky mm. ravinnontuotannon kannalta. Eri seikat huomioon ottamalla saadaan erilaisia lukuja. Myös Suomen suurin mahdollista asukasmäärää riippuu näistä samoista muuttujista, eikä yhtä lukua ole mahdollista antaa.
Alla linkki Kysy tieteestä -palstan vastaukseen:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miten-paljon-ihmisia-mahtuu-elamaan-maapallolle/#5fd351d5
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326
