Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Raaka peruna ei ole myrkyllistä. Ei kyllä kovin hyvän makuistakaan. Raa'an peruna tärkkelys saattaa aiheuttaa myös turvotusta ja ilmavaivoja. Pula-aikoina raakaa perunaa on käytetty hiivan korvikkeena. (ohje alempana)
Peruna muuttuu myrkylliseksi, jos se alkaa valon vaikutuksesta vihertää. Silloin siihen on kertynyt paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, jotka syödään kuorineen. Sen takia uusien perunoiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää. Solaniinia on myös itäneissä perunoissa.
Onneksi Solaniini-piroiset perunat maistuvat myös kitkeriltä, jolloin niitä ei tule syöneeksi raakana...
Äänikirjojen lukijoiden rekrytoinnista vastaavat yleensä äänikirjatuotantoyhtiöt, joten kannattaa olla heihin suoraan yhteydessä ja tutustua heidän rekrytointivaatimuksiinsa. Joillakin yhtiöillä on vaatimuksena näyttelijäkoulutus ja ne vaativat yleensä myös muutaman minuutin pituisen ääninäytteen hakemuksen yhteydessä.
Äänikirjoja tuottavia tuotantoyhtiöitä ovat esimerkiksi
Dramafoni: https://www.dramafoni.fi/
Silencio: http://www.silencio.fi/index.php
Book Brothers: https://www.bookbrothers.fi/
Hakusanalla äänikirjatuotantoyhtiö löytyy useita pienempiä ja suurempia äänikirjapalveluita tuottavia studioita. Kaikilla niillä ei ole selkeitä rekrytointisivuja, mutta niihin voi tietenkin olla suoraan yhteydessä ja kysyä mitä...
Yhteisnide Eemelin kootut metkut sisältää kaikki kolme alkuperäistä Eemeli-romaania: Vaahteramäen Eemeli, Eemelin uudet metkut ja Eläköön Eemeli.
Helppolukuiset pikkukirjat Eemelin metku n:o 325, Eemeli ja pikku Iidan metku sekä Eemeli ei kitsastele kokoaa yksiin kansiin Eemeli ja pikku Iida (1990). Vuonna 2008 sama kooste julkaistiin nimellä Vaahteramäen Eemeli ja pikku Iida. – Eemelin sadas puu-ukko (2013) on vastaava yhteisnide kirjoista Se Eemeli, se Eemeli, Eemeli ja Liinan poskihammas, Eemeli ja keittokulho sekä Eemelin sadas puu-ukko. Samat neljä kirjaa sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun yhteislaitokseen Eemelin suuri kuvakirja. Kertomus Eemeli ja Liinan poskihammas on ensimmäisen kerran julkaistu kirjassa Eläköön...
Kirjoja työelämän muutoksesta on kirjoitettu valtavasti ja erilaisista näkökulmista. Ohessa kirjoja, joista löytyy tarvitsemaasi tietoa. Ensin on muutama suomenkielinen ja lopuksi englanninkielisiä kirjoja.
ISBN 978-951-810-406-6
Nimeke: Työn muutoksen mukana : Työturvallisuuskeskus 1970-2010
Tekijät: Eino Ketola
Julkaisutiedot: Helsinki : Työturvallisuuskeskus, 2010
Ulkoasu: 100 s.
Asiasanat: TYÖTURVALLISUUSKESKUS; HISTORIA; TYÖELÄMÄ; TYÖSUOJELU
-----------------------------------------------------------------
ISBN 978-951-1-21265-2
Nimeke: Työelämän huonontumisen lyhyt historia : muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun
Tekijät: Juha Siltala
Painos: Uud. p.
Julkaisutiedot: Helsinki : Otava, 2007
Ulkoasu: 848 s....
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
Legenda langenneista enkeleistä, jotka saivat ihmisnaisten kanssa jälkeläisiä, on peräisin juutalaisten pyhistä teksteistä. Raamatussa heistä kerrotaan Vanhan testamentin 1. Mooseksen kirjan 6. luvussa. Heitä kuvataan jättiläisiksi ja muinaisajan kuuluisiksi sankareiksi. Trussoni on lukenut paljon kristillisiä kirjoituksia enkeleistä. Lisäksi kirjassa käsitellään muinaista kreikkalaista tarua Orfeuksesta. Luola, josta Orfeus kirjassa laskeutui Manalaan, on oikeasti olemassa Bulgariassa, mutta sen liittyminen Orfeukseen tai langenneisiin enkeleihin lienee Trussonin omasta päästä. Linkki kirjailijan haastatteluun ohessa http://pursuitist.com/arts/interview-with-angelology-author-danielle-tr… .
Hei!
Suomen valtion talousarviossa 2016 on Ulkoministeriön kohdalla
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut kulut alakohta
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään tälle vuodelle 86,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 kului 86,5 ja vuonna 2015 79,5 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.
Määrärahan tarkempi jaottelu on budjetin yksityiskohtaisissa perusteluissa:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016…
Nimi Dani on lyhennys Danielista, kuten myös nimet Danny ja Dan. Daniel oli yksi Vanhan testamentin neljästä suuresta profeetasta. Daniel on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on tuomarini". Katolisesa kirkossa on useita tämännimisiä pyhimyksiä. Danielin nimipäivää vietetään suomalaisen kalenterin mukaan Tanelin ja Tatun päivänä 11.joulukuuta.
Lähde
Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY, 2001)
Musiikkiaiheisista hakuteoksista ei tätä ilmaisua löytynyt. Kyseessä taitaakin olla sanonta, jossa "of sorts" viittaa arvioinnin kohteena olevan asian, tässä tapauksessa musiikkiteoksen laatuun hieman vähättelevässä tai varauksellisessa sävyssä (voidaan sanoa myös esim. "a poet of sorts"). Lauseyhteydestä selvinnee, kuinka negatiiviseksi arvio on viime kädessä tarkoitettu.
Maagi ja maagikko liittyvät magiaan, jonka esim. Wikipedia määrittelee seuraavasti:
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa maailmaan hallitsemalla yliluonnollista. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja rituaalisen kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_magia
Maagin määritelmä Wikipediassa:
Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, taikuria, tietäjää tai šamaania.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Hei,
kaatuneiden tuominen kotipaikkakunnalle on tosiaan ollut suomalainen tapa ja harvinaista maailmalla. Tässä artikkelilinkki missä asiasta kerrotaan.
https://www.reservilainen.fi/uutiset/kaatuneiden_tuominen_kotiseudun_mu…
Kaivattu satu saattaisi olla Clemens Brentanon Satu Ruusunnupusta, joka ilmestyi suomeksi Lisbeth Zwergerin kuvittamana kirjana vuonna 1985. Tarinan alussa kuvauksen keskipisteenä on Rosmitalin herttuan kaunis sisar Rosaliina, jolla on kaksi intohimoa: kukat, erityisesti ruusut, ja hänen kaunis tukkansa, jota oli alinomaa palmikoitava ja kammattava. Hänen tyttärensä Ruusunnuppu varttuu päivä päivältä yhä suuremmaksi ja viehkeämmäksi ja jonka hiukset kasvavat yhtä ihaniksi ja pitkiksi kuin äidin hiukset. Kateus alkaa versoa Rosaliinan sydämessä, sillä lapsen tukka oli paljon kauniimpi kuin hänen omansa. Taivas rankaisee Rosalinaa: näkymättömien saksien napsutus alkaa kuulua hänen yläpuoleltaan ja keritsevät hänen päästään kaiken tukan...
Pari kuusta jammataan kumoon Apostolit-yhtyeen kappaleessa Irma. Railakas firman pikkujoulujuhlien kuvaus ilmestyi alun perin singlelevynä vuonna 1975. Samana vuonna kappale oli mukana Finnlevyn kokoelma-albumilla Toivekonsertti 58.
https://www.youtube.com/watch?v=H9tzUo5_6tw
Duke Ellingtonin versio Griegin Solveigin laulusta löytyy cd-levyltä Ellington, Duke: Three suites (Columbia 4679132). Tätä cd-levyä ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa eikä muissakaan Piki-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Cd-levy on saatavissa Helsingin, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Kokkolan kirjastoista. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi. Jos olet Tampereen kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä kaukolainatilauksen myös verkon kautta (ks. http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm ).
