Suosittelen käyttämään myös muita sosiaalisen median kanavia, kuten esim. etsimään meriaheisia blogeja:
https://www.blogit.fi/tag/meri
Myös erilaisissa kuvapalveluissa, kuten instagramissa tai flickrissä voi tehdä hakuja meriaiheisista kuvista.
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Johannes Brahmsin laulu op. 49, n:o 4 on suomeksi laulettuna ainakin seuraavilla CD-levyillä nimellä Levon hetki jo lyö. Hämärän ääniä -levyllä nimellä Kehtolaulu, mieskuoron esittämänä.
Mä oksalla ylimmällä
Syrjäniemi, Helli, kantele, laulu
Kangasala : Helli Syrjäniemi, [2006]
Unihiekkaa : rakkaimmat tuutulaulut
laulun esitt. Vuokko Hovatta
Helsinki : Edel Records Finland, p2005
20 kaunista hyvänyönlaulua
laulun esitt. Jiri Oranen
Vantaa, P1988
KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
Hämärän ääniä
Apajalahti, Matti (joht.)
[Helsinki] : [Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat], c2008
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Joseph von Eichendorffin novellia Das Marmorbild (1819) ei ole suomennettu.
Sigmund Freudin esseen "Wahn und die Träume in W. Jensens Gradiva" suomennos "Harhakuvitelmia ja unia W. Jensenin Gradivassa" sisältyy teokseen Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta (valinnut ja suomentanut Mirja Rutanen, Love Kirjat, 1995).
Uni ja isänmurha -teos Helmet-kirjastoissa
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei,Venäjänkielisen kirjaston kotisivuilla ilmoitetaan neljän työntekijän (kirjastopedagogin) ja aluepäällikön tiedot.Lisätietoa:Venäjänkielinen kirjasto:Kirjastot ja aukioloajat | helmet.fi (finna.fi)
Teoksia, joissa käsitellään menneisyyden lapsuutta ja leikkiä on paljon. Sen selvittäminen, löytyykö niistä ennen 1700-lukua kirjoittaneiden kirjoittajien tekstejä, ei tietokantojen avulla selvinnyt. Useimmat kirjat ovat Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tässä on joitakin teoksia, joista tekstejä voisi löytyä:
-Orme, Medieval children
-Utrio, Eurooppalaisen perheen historia
-Shahar, Childhood in the middle ages
-Barnet blir barn, en antologi om barndomens historia / Karen Borgnakke …et al.
-Kevill-Davies, Yesterday’s children, the antiques and history of childcare
-Baner, Bilden av barnet, från antiken till 1900
Kannattaisi tutustua esim. seuraavaan julkaisuun, jota on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa saatavana:
Ensimmäinen painos : miten saan tekstini julki ja kuinka elän kirjoittamisella / Kari Ojala ; [kuvitus: Helena von Alftan].
[Helsinki] : Etukeno, 2006.
Teoksessa kerrotaan mm. apurahoista.
Internetissä on myös sivusto Kulttuuri.net, jossa on lista säätiöistä, jotka myöntävät apurahoja:
http://www.kulttuuri.net/show_cat.php?id=18
Kyllä on molemmista kirjastoista. Pääkirjaston lastenosastolla kirjat ovat kummitus- ja kauhukirjahyllyssä (84.kum) kirjoittajan sukunimen Stine kohdalla. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden webkirjasto Jokusesta http://jokunen.jns.fi/ esim. kirjoittamalla teoksen nimi -riville goosebumps ja klikkaamalla hae. Kirjaston henkilökunnalta kannattaa kysellä lisää.
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Tanskalaiselokuva Russian Pizza Blues (1992) on näytetty MTV3-kanavalla elokuussa 1999.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan elokuvasta ei näyttäisi olevan DVD-versiota lainattavissa Suomen kirjastoista.
Mahdollista ostettavaa DVD-kappaletta voi yrittää etsiä esimerkiksi verkon myyntipalstoilta.
Elokuva on mahdollista katsoa suoratoistona KAVIn tiloissa Helsingissä, joko kirjastossa tai Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteellä.
Kirja saattaa olla Ruta Sepetys: Harmaata valoa. Helmet Ainakin tarina on samantapainen.
Takakannen teksti kertoo:""Oletko koskaan miettinyt, minkä arvoista ihmiselämä on? Sinä aamuna ostin veljeni hengen taskukellolla."
On vuosi 1941, ja kesän tuomat huvitukset, ensitreffit ja taidekoulu täyttävät 15-vuotiaan Lina Vilkasin ajatukset. Eräänä yönä kaikki muuttuu. Neuvostoliiton salainen poliisi tunkeutuu väkivalloin hänen kotiinsa ja Lina, hänen äitinsä ja veljensä karkotetaan Siperiaan. Linan kuolemaan tuomittu isä viedään erikseen vankileirille.
Lina taistelee paitsi pysyäkseen hengissä myös järjissään työleirillä, jossa arjen epäinhimillisen raatamisen tarkoituksena on kuluttaa ihminen loppuun. Lina alkaa dokumentoida rankkaa...
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Hei,
kiitokset kysymyksestäsi!
Selvittelin asiaa puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta ja Kuopion kriisinhallintakeskuksesta. UNMACA:lle ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa virallista suomenkielistä nimeä, vaan käytössä on englanninkielinen nimi
"Mine Action Center for Afghanistan" Asiakirjoissa puhutaan esim. "kansallisesta miinaviranomaisesta" (UNMACA)
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyi oheinen teksti:
Teemarahoitukseen sisältyvää miinabudjettia on tarkoitus korottaa ja Afganistaniin osoitettavaa tukea lisätä. Tällöin tulisi kyseeseen esimerkiksi UNMASin ohjelmien tukeminen. Myös yksittäisten kansalaisjärjestöjen toimintaa on mahdollista tukea. Afganistanissa toimii noin 15 kansainvälistä...
