Teatterimaskeerauksesta ja naamioinnista ei ole kirjoitettu paljon suomeksi. Tässä muutamia kirjoja:
- Lukkarila, Päivi, Teatterimaskeerauksen merkit: kolmen maskeerauskonvention semioottista tarkastelua / Päivi Lukkarila (pro gradu –työ, Tampereen yliopisto)
- Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi esitykseksi / Helene Gate & Kent Hägglund
- Tunteiden tulkit : karrikoidut luonnenaamiot työvälineeksi näyttelijäntyöhön / Petra Eronen
Englanninkielisiä kirjoja on jonkin verran. Viimeisenä luettelossa olevassa käsitellään myös teatterimaskeerauksen historiaa. Muitakin kirjoja englanniksi on.
- Hair & wigs for the stage : step-by-step / Rosemarie Swinfield
- Stagecraft : the complete guide to theatrical practice / consultant editor:...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on DVD-muodossa viisi Tauno Palon elokuvaa: Neiti talonmies, Kulkurin valssi, Niskavuori taistelee, Hilja - maitotyttö ja Niskavuoren Aarne. Kysymäsi elokuvat ovat kyllä kirjastojen kokoelmissa, mutta ainoastaan vhs-videokasetteina. Videokaseteilla on suuri määrä muitakin Tauno Palon tähdittämiä elokuvia.
Usein syynä siihen, ettei elokuva ole kirjastojen kokoelmissa, on se, ettei siihen ole saanut hankituksi lainausoikeuksia, jotka kirjasto tarvitsee ostaakseen elokuvan. Monesti elokuvaa taas ei ole lainkaan myytävänä. Selvitän kirjaston hankintaosastolta, mikä on kysymiesi elokuvien tilanne.
Seamk:n MUOTOILUN YKSIKKÖKIRJASTO sijaitsee Jurvassa.
(Seamk:n muotoilun yksikössä voi opiskella myös käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksessa ja suorittaa toisen asteen artesaanin perustutkinto) OsoiteHirveläntie 2
66300 JURVA, E-mail muotoilu.kirjasto@seamk.fi
TERVEYSALAN YKSIKKÖKIRJASTO on Seinäjoella, Osoite: Koskenalantie 16, 60220 SEINÄJOKI, E-mail terveys.kirjasto@seamk.fi
Molemmissa kirjastoissa käytetään Seitti -korttia.
Tiedot löytyvät Seamkin sivuilta http://kirjasto.seamk.fi/?deptid=1075 .
Osa varmaan löytyy teoksesta teoksessa Albert Edelfelt och Ryssland : brev från åren 1875-1905, josta saatavuustiedot:
http://www.helmet.fi/search*fin/++ftlist/++ftlist/1,1,1,B/frameset~1694…^bib165,1,3,41
Svenska littertursällskapet i Finland on se instanssi, josta Edelfeltin kirjeet.
Katso tiedot:
http://www.sls.fi/HLA.htm
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this...
Hei, isotekstiset kirjat löytyvät meidän kirjastojärjestelmästämme parhaiten hyllymerkinnän avulla, mutta tätä hyllymerkintää ei ikävä kyllä pysty ainakaan vielä hyödyntämään verkkokirjastossamme. Verkkokirjastossa voi hakea isotekstiset kirjat ja rajata tuloksia kielen ja aikuisten aineiston mukaan. Laitan sinulle kirjastojärjestelmästämme saadun listan suomenkielisistä isotekstisistä kirjoista liitteenä. Otathan yhteyttä, jos et saa liitettä avattua, laitan sen sitten sinulle toisessa muodossa.
Vaski-kirjastoista löytyy venäjänkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Löydät venäjänkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "venäjä" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Kuva kannattaa liittää mukaan, se helpottaa tunnistamista. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista (muun muassa Bukowskis), joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille. Kuvaston taiteilijaluettelo ja Kuvataiteilijamatrikkeli.
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Helsingin kaupunginkirjaston virkailijoilla on käytössään Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutistuotannon yhteinen arkisto, joten käypä lähimmässä kirjastossa.
Peter D'Adamo on käsitellyt aihetta kirjassaan Syö oikein oman tyyppisi mukaan. Varmuuden asiasta saa parhaiten kysymällä lääkäriltä. Verkkolääkäreitä löytyy osoitteessa http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ca9ee23f-caef-4d15-af21…
La Scala -niminen elokuvateatteri toimi Pohjoisesplanadi 21:ssa vv. 1906 - 1991.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto on maan suurin elokuva-alan tietokeskus, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä.
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Yksityishenkilöitä ja kaupungin rakennuksia(elokuvateatterit) koskevia tietoja löytynee myös Helsingin kaupunginarkistosta.
http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Kaupunginarkisto
Kyseessä on todennäköisesti Aleksanteri II ajalta oleva kupariraha. Vuonna 1875 kyseistä 5 pennin kuparikolikkoa lyötiin 1,000,189 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot:
Paino: 6,40 g
Läpimitta: 25,0 mm
Syrjä: sileä
Metalli: kupari
(http://www.kolumbus.fi/terho.vainio/raha/katalogi.htm sekä kirja: Suomessa käytetyt rahat)-
Helsingin Numismaattisen yhdistyksen joulukuussa 2006 pidetyssä huutokaupassa oli Suurruhtinaskunnan ajalta oleva 5p kolikko vuodelta 1875 ja hinnaksi oli arvioitu 10 euroa(olettaisin, että kyse euroista). (http://www.hnynumis.org/auction/hny_2_2006.pdf)- Rahan arvohan on riippuvainen rahan kunnosta,lyöntimäärästä, mahdollisista poikkeamista rahassa ym. eli kannattaa käydä kysymässä tarkempi hinta alaan erikoistuneelta...
Aiheesi on kovin laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta ja myös tietoa internetistä.
Olen koonnut tähän uusimpia aiheeseen liittyviä teoksia:
Milner, Annalisa : S@hköposti : Internet (2000)
Järvinen, Petteri : Sinulle on sähköpostia : sähköpostin tehokäyttö (2000)
Kopomaa, Timo : Kännykkäyhteiskunnan synty : tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki (2000)
Temonen, Ritva: Inhimillisyyden renessanssi (1999)
Lantto, Eeva : Sähköinen asiointi hallinnossa erityisesti sähköisen allekirjoituksen ja yksityisyyden suojan kannalta (1999)
Alasilta, Anja: Verkkoajan viestintä (2000)
Yksityisyyttä suojaavat palvelut verkkoviestinnässä (1999)
Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin (2000)
Leer, Anne : Welcome to the wired world (2000)
Pöri,...
Skruuvin säännöt löytyvät esim. KorttiPelit.net-sivustolta ja tietoa pelin pelaamisen perinteistä esim. Elävä perintö -sivulta. Ainakaan näiltä sivuilta ei mainitsemaasi sääntöä löytynyt.
http://www.korttipelit.net/skruuvi1
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Skruuvin_pelaaminen
Paul Valéryn runo Kalmisto meren rannalla on Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan muun muassa seuraavissa kokoelmissa:
Helikonin lähde: maailmanlyriikan suomennoksia. Kääntäjä Lauri Viljanen. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035313
Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa. Kääntäjä Aale Tynni. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1666781
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta löytyy täältä http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Tietokannasta voi hakea runoja runon nimen, tekijän tai vaikkapa alkusäkeitten mukaan.
Kirjasampo keskittyy kaunokirjallisuuden esittelemiseen. Sieltä voi hakea kysymääsi aihetta esim asiasanoilla ”lastenkirjallisuus taidehistoria”
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20taidehistoria
Ehkä parhaiten kysymääsi aihetta vastaa nuortenromaani Finn Zetterholm: Lydian salaisuus (2007). Myös Björn Sortlandin hieman vanhemmille nuorille suunnatussa romaanissa Silmätyksin (2007) liikutaan taiteen maailmassa.
Nämä pienten kuvakirjat esittelevät taidetta / taiteilijoita:
Eva Montanari: Kuka tietää miltä Krokotiili näyttää? (2002) - taiteen eri suuntaukset
Laurent de Brunhoff: Babarin taidemuseo (2006) - kuuluisia taideteoksia elefantti-versioina
Guido Visconti: Nerokas...
Liitteessä 1 kohdat...
18: Savon prikaati, III pataljoona.
21: Aseellisena, ilmatorjuntakonekivääri... epäselvää, luultavasti keittäjä.
22: Vuoksen jääkäripataljoona, 3. komppania.
Liitteessä 2 kohdat...
f: Savon prikaati, III pataljoona
g: Vuoksen jääkäripataljoona.
Liitteessä 3 kohta 24: 251. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.
Merkintätavoissa on ollut vaihtelua, mutta II/8/JR 47 viitannee juurikin JR 47:n 8. komppaniaan.
Pentti Haanpään novelli Muuan kasvatusyritys (1943) sisältyy esimerkiksi teoksiin Pentti Haanpään (jälkeenjääneet) teokset. 1, Kairanmaa : jälkeenjääneitä juttuja (1956) ja Jutut (1966) sekä Pentti Haanpää: Teokset 3 (1976).
Hei,Kyllä Piispa Henrikiin ja hänen aikaansa sijoittuvia jonkin verran on. Tästä jätin pois jonkin lasten kuvakirjan, mutta mukana on nuortenromaani. Nämä sijoittuvat siis nimenomaan Suomeen ja pääasiassa 1100-luvulle. Huntuvuori, Hilda: Suomen apostoli (Otava, 1923)Huntuvuori, Hilda: Lallin pojat: Historiallinen kertomus 1100-luvun Loppupuoliskolta. Porvoo: WSOY, 1926.Tamminen, Juuse: Rapolan kuninkaan vangit: Kertomus Suomen ensimmäisen ristiretken ajoilta. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1955. (Nuorten toivekirjasto)Annala, Orvokki: Lallinkartanon Kerttu: Romaani 1150-luvulta. (WSOY, 2004).Järnefelt, Arvid: Lalli (Wsoy, 1933).Koskinen, Juha-Pekka: Kalevanpoikien kronikka: Historiallinen romaani (Wsoy, 2018).Hovi, Toivo: Lalli Lallonpoika...
