Kiinalainen kirjoitusasu nimelle Kati löytyy sivulta http://chineseculture.about.com/library/name/female/blna_kati.htm
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Kiinan kielen merkkejä koskeviin kysymyksiin löytyy vastauksia arkistohaustamme hakutermillä "kiinan kieli". http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?Con…
Cd-levynä ja kasettina on olemassa äänite, jonka nimi on Kuuntele mua ja jonka kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja on Eeva Kiviharju. Hänet oli mainittu siinä Selvät sävelet -oppikirjassakin. Kuuntele mua on laulusarja lapsille, johon liittyy lyhyt käsikirjoitus. Äänitettä on mahdollista kaukolainata omaan kirjastoosi, mutta ainakaan cd-levyn mukana ei ollut tätä käsikirjoitusta.
Osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-05-22,1…: on Turun sanomien artikkeli yhdestä kuorosta, joka on musikaalia esittänyt vuonna 2000.
Tänäkin kesänä musikaalia on esitetty venetmäellä http://www.venetmaki.fi/html/ajankohtaista.html
Käsikirjoitusta voisi ehkä tiedustella Eeva Kiviharjulta tai Simo Ervastilta.
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista. Voit tehdä varauksia myös puhelimitse.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Jos lainan uusii viimeistään eräpäivänä, siitä ei tule myöhästymismaksuja. Myöhästymismaksuja kertyy vain, kun kirja on lainassa yli eräpäivän. Uusittaessa eräpäivä siirtyy eteenpäin. Uusiminen ei ole maksullista. Uusinnan voi tehdä verkkokirjastossa tai ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Etsimääsi CD:tä "Kuut, tähdet, auringot" ei löytynyt maakuntakirjastojen monihausta eikä pääkaupunkiseudun HelMet-aineistotietokannasta, kylläkin musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, VIOLAsta. VIOLAn mukaan CD löytyy sekä Helsingin Yliopiston kirjaston että Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista, eikä ole lainattavissa. Koska musiikkinäytelmä on esitetty Savonlinnan kaupunginteatterissa, olisi luontevaa etsiä CD:tä Savonlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Kyseisen kirjaston verkossa toimiva aineistohaku otetaan käyttöön 10.10.2003, joten sitä ennen aineistoa on tiedusteltava paikalla, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Savonlinnan kaupunginkirjaston musiikkikirjaston kotisivut yhteystietoineen löytyvät osoitteesta...
Friedrich Nietzschen Morgenröthe (Morgenröte) kirjaa ei ole suomennettu.
Friedrich Nietschen Zur Genealogie der Moral on suomennettu 1969 nimellä Moraalin alkuperästä : Pamfletti / Suom. J. A. Hollo. Kirjan on julkaissut Otava Seitsentähdet sarjassaan.
Albert Schweitzerin The Quest of the Historical Jesus (alk. von Reimarus zu Wrede: Eine Geschichte der Leben-Jesu-Forschung) kirjaa ei myöskään ole suomennettu.
Lähteet:
Suomen kansallisbibliografia Fennica
http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/1952/schweitzer-bio…
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Maximuksen nimipäivää voidaan viettää 18.11., Sebastianin taas 20.1. Ruotsalaisen Karin Johanssonin Namnbokenin (1991) mukaan Maxin päivä on 1.2. ja Sebastianin 27.10. Vuoden 2010 suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin uusiksi nimiksi on valittu mm. juuri Sebastian ja Max, jonka yksi pidempi muoto Maximuskin on. Ennakkotietoa tulevasta nimipäiväuudistuksesta löytyy Yliopiston almanakasta vuodeksi 2009.
Victor Hovingin: En wiborgare i Helsingfors och Stockholm -teoksen henkilöä nimeltä John Grönlund on ollut hieman hankala selvittää. Kuka on tämä kirjassa mainittu mies? Kirjan "Viipurilainen kertoo ..." (edellisen suomenkielinen lyhennös) selaaminen ei tuota toivottua tulosta.
Sen sijaan Aikalaiskirjassa 1934 (s. 153) löytyy helsinkiläinen kanslianeuvos John Edvard Mortimer Grönlund. Vanhemmat rov. Johan Fredrik G. ja Olga Lovisa Finnander. Muita mainintoja esim. ylioppilas, yliopisto-opinnot, Säätyvaltiopäivien ja eduskunnan toimitusvalikunnan sihteeri, eduskunnan tarkist. valiok. sihteeri, edusk. ruots. kanslian pääll. sekä toimintaa Matkailijayhdistyksessä. Voisiko hän olla etsimämme henkilö?
Lähteet:...
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Maximilian Böttcherin komediaa Krach im Hinterhaus ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä."
Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat."
Tästä voisi päätellä, että kvartsi...
Hei!
Löysin englanninkielisen antologian nimeltä Anthology of Australian aboriginal literature
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1911604 sekä https://searchworks.stanford.edu/view/7705267
Etsin muutamalla kirjailijan nimellä ja ainoa suomennettu teos, jonka löysin Helmet-tietokonnasta oli Ruby Landgonin Bonalbon musta Ruby
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1360630
Englanniksi löytyy teoksia muun muassa Tara June Winchiltä ja Alexis Wrightilta.
Lisähakuja voit tehdä osoitteissa Finna.fi ja Kirjastot.fi -sivun Frank-monihaussa.
Voitte hakea kirjoja Muonion historiasta Lapin läänin kirjastojen yhteistietokannasta Aurorasta osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1024298994
valitsemalla pudotusvalikosta Haetaan "Asiasana" ja seuraavaankin pudotus valikkoon "Asiasana" - sanoilla Muonio ja historia. Myös aineiston saatavuustiedot selviävät täältä.
Kirja kuuluu Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston kokoelmiin. Tämä tieto on löydettävissä Linda-tietokannan kautta. Linda-tietokantaa voi käyttää myös lähimmässä yleisessä kirjastossa
Molemmista löytyy uudet perusteokset Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne ovat Ari Hovin SQL-ohjelmointi (v.2002) ja Ari Rantalan PHP: web-ohjelmoinnin peruskirja (v. 2002).
Kirjojen saatavuutta ja mahdollista muuta kirjallisuutta aiheesta voit tarkastella sivulta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Laitat vain asiasanaksi SQL tai PHP ja saat luettelon teoksista. Tältä sivulta näkyy paitsi Tampereen kaupunginkirjaston myös muiden Pirkanmaan kuntien kirjastojen tilanne.
Yritin etsiä Vänön siika -ruokaohjetta kokoelmistamme ja internetistä, mutta valitettavasti tuloksetta. Saaristolaisruoasta löytyi useita teoksia, mutta useimmiten niissä ei eritelty mistä päin saaristoa reseptit ovat peräisin. Tässä lista Turun kaupunginkirjaston saaristolaisruokakirjoista, joista löytyy ainakin yksi siikaresepti.
Iniö köket : Traditionella skärgårdsrätter 1985
Modeen, Herdis: Mat och dryck i Åboland 1979
Saaristokulttuuri = Skärgårdskultur = Archipelago culture 2005
Anttila, Risto: Hailiserpaa ja tuhlipuuroa : Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia 2007
Koivusalo, Timo: Rysän päältä : siikahyvä ruokakirja 2005
Kolmonen, Petri: Maakuntien kalaruoat 1995
Artturi Leinosesta löytyy tietoa useista kirjoista, tässä muutamia: 3-osainen muistelmateos (Maalaispojan matkaanlähtö, Kohtalo miestä kuljettaa, Vuosikymmenten valinkauhassa), Isänmaan asialla: Artturi Leinosen elämäntyön piirteitä ja Rantoja, Waldemar: Eteläpohjalaisia kirjailijoita. Näiden
kirjojen saatavuuden kirjastoissa voit tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html tai yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, jotka löytyvät mm. sivulta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/tietokannat.htm . Myös artikkelitietokannoista (esim. Kati) löytyy häntä koskevia artikkeleita.
Leinosen runoa 'Isät' oli hankalampi jäljittää. Sitä ei löytynyt Leinosen Kootut teokset osasta IX, johon on koottu hänen...
