Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Kuluneen kirjastokortin tilalle saa uuden missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota kuluneen kortin lisäksi mukaan voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus. Käytössä kuluneen kirjastokortin korvaaminen uudella ei maksa mitään.
Kirjastossa käyvät henkilötodistukset: Henkilöllisyystodistukset | Helmet
Kirjastoille halutaan usein lahjoittaa kirjoja, mutta kirjastojen kokoelmiin voidaan ottaa tuollaisista kirjoista vain pieni osa. Yleisperiaatteena lahjoituksistakin kirjastot haluavat omiin lainattaviin kokoelmiinsa vain sellaisia kirjoja, joita ne voisivat muutenkin ostaa uusina hankintoina: kysyttyjä, moitteettoman hyväkuntoisia ja uudehkoja tai klassikkokirjoja, joista asiakkaat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita. Lahjoitusten vieminen kokoelmaan vaatii työaikaa ja resursseja eikä kirjastolla ole varastotilaakaan isoille lahjoituserille. Kirjastot päättävät, otetaanko lahjoitetut kirjat kokoelmiin vai laitetaanko ne esimerkiksi kierrätyshyllyyn.
Monilla kirjastoilla on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat...
Hei! Suosittelisin sinulle ainakin:Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvitVirpi Raipala Cormier: Luonnon kotiapteekki Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, biologi ja tietokirjailija. Virpi Cormier on agronomi ja Frantsilan luomyrttitilan perustaja. Molemmat ovat alallaan erittäin arvostettuja pitkän linjan tekjöitä ja tietävät mistä puhuvat! Molemmilta löytyy paljon kirjallisuutta aiheesta, mutta nuo mainitsemani ovat ehkä selkeimmät ja yleistajuisimmat lääkeyrttikirjat heiltä, ja ihan yleisestikkin.
Paula Koivuniemen esittämänä ei löydy ainakaan Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979 http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/html/index.htm , eikä plussa tietokannasta.
Kuoppamäen Dixi-coat on julkaistu singlenä vuonna 1972 (Dixi Coat JKC 501). Sen tiedot löytyvät YLEn Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979.
Hesari 4. heinäkuuta 1999: Juha Watt Vainion Suuret suomalaiset Seiväsmatkat on klassikko, jossa ovat kaikki Suomi-kliseen perusainekset: alkoholi, suoraviivaisuus, reiluus, toveruus ja mutkaton junttius. Syntyi käsite Härmän jätkät. Härmän jätkät saapuu tänne maasta mämmin, ruoka outoa on muusi liian lämmin.
Rauman kirjaston kokoelmiin kuuluvat seuraavat kuusi prinessapäiväkirjat-sarjan teosta:
Cabot, Meg,
Prinsessa ja koko valtakunta Kirja 2004 (osa 4)
Prinsessa parrasvaloissa Kirja 2002 (osa 2)
Prinsessa pukeutuu pinkkiin Kirja 2005 (osa 5)
Prinsessapäiväkirjat Kirja 2001 (osa 1)
Prinsessatreenit Kirja 2005 (osa 6)
Rakastunut prinsessa (osa 3)
Samalta tekijältä löytyy lisäksi seuraava kirja: Prinsessatunnit : opas tuleville prinsessoille Kirja 2004.
Tällä hetkellä kaikkia prinsessapäiväkirjojen osia pitäisi olla paikalla Rauman pääkirjastossa, mutta on varmaan paras kysyä suoraan kirjastosta, onko näin. Pääset itse katsomaan paikalla olevaa aineistoa tietokannasta osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/ . Voit hakea sanahaussa sanalla...
Asian käsittelyä eduskunnan täysistunnossa säätelee perustuslaki N:o 731/1999 ja eduskunnan työjärjestys
N:o 40/2000.
Perustuslain 41 pykälässä sanotaan asiasta seuraavasti: Päätökset täysistunnossa tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö. Äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.
Eduskunnan työjärjestyksen 61 pykälässä säädetään äänestystapa seuraavasti: Äänestys toimitetaan
koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä. Puhemies ilmoittaa äänestystavan.
Keskustelua äänestystavasta ei sallita. Koneäänestys toimitetaan, riippumatta...
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei löydy kirjastoista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Todennäköisesti nuottia kappaleeseen ei ole julkaistu ollenkaan.
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Maakuntakirjastoista ainakin Mikkelin seudun Savotta-kirjastoissa tuo CD-ROM olisi saatavissa peräti kuutena kappaleena, tosin vuoden 1994 versiona. Kyseistä CD-ROMia näyttää olevan kolme kappaletta myös Pirkanmaan seudun Piki-kirjastoissa. Näistä kirjastoista voi teosta kaukolainata Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
HelMet- verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) tarkennetulla haulla (valittavissa heti etusivulta) hakutermi "monikieliset sanakirjat" tuottaa 14 osumaa, kun aineistolajiksi on valittu CD-ROM. Näitä kannattanee selailla.
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Valitettavasti en löytänyt kyseistä laulua. VIOLA tietokanta on Kansalliskirjaston ylläpitämä, josta laulut löytyvät alkusanojen mukaan. Yleisradiolla on puolestaan FONO musiikkitietokanta.Näistä kummastakaan en löytänyt, mutta tunnistaisikohan joku palstamme lukijoista laulun.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Francine Pascalista ei kovin paljon tietoa löydy, mutta Otavan (joka julkaisee Suomessa Pascalin kirjoja) kotisivun (http://www.otava.fi) kautta pääsee Sweet Valley High-sivulle (http://www.otava.fi/svh/index.html), josta löytyy tietoa julkaistuista kirjoista, lisää linkkejä jne.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun poliisilaitokseen http://www.poliisi.fi/poliisi/turku/home.nsf/pages/indexfin ja tiedustella, onko sinun mahdollista tehdä oma tutkimus tästä aiheesta. Aihettasi sivuava tutkielma on esim. Jonna Turunen: "Poliisin johdetut voimankäyttötilanteet, käskyvaltasuhteet ja rikosoikeudellinen vastuu" (2003) (Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos).
