Teoksesta 21 Nobel-kirjailijaa: Björnstjerne Björnsonista Ivo Andriciin (toim. Jarl Hellemann, 1962) löytyy Kiplingin novelli Kaksoset (s.17-28), joka voisi nimensä puolesta olla etsimänne Gemini-novelli. Novellin on kääntänyt Jouko Linturi ja se alkaa sananlaskulla
Suuri on Valkoisen Miehen oikeus - suurempi valheen mahti - Alkuasukkaiden sananlasku.
Ja novelli jatkuu:
"Tällaista on teidän englantilaisten oikeus, Köyhäin varjelu...
On todellakin olemassa Anja Sepän Novellihakemisto: uutelosta katkotahtiseen proosaan (1990), josta löytyy paljon viittauksia Kiplinginkin novellisuomennoksiin.
Suomen kirjallisuutta esittelee esim. kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria. Eri osilla on omat alaotsikkonsa: 1.osan nimi on Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin, toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. 2.osa on Järkiuskosta vaistojen kapinaan, toimittanut Lea Rojola. 3.osa on Rintamakirjeistä tietoverkkoihin, toimittanut Pertti Lassila. Kirjasarja on ilmestynyt vuonna 1999 ja julkaisijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lisäksi löytyy myös esim. Leena Kirstinän tekemä Kirjallisuutemme lyhyt historia, Tammi 2000 ja Kai Laitisen tekemä Suomen kirjallisuuden historia, Otava 1997. Suomalaisista kirjailijoista saa tietoa kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004.
Kirjojen...
Tällä hetkellä kirjaston lehtilukusalin yhteydessä on mahdollista digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. VHS-digitointilaitteen hankinta on ensimmäinen vaihe pääkirjston digitointi- ja editointipalvelujen käyttöönotossa. Alkukesän 2011 aikan avataan editointitila, jossa on mahdollista digitoida lisäksi LP-levyjä, C-kasetteja, dioja sekä valokuvia. Digitoitua aineistoa, kuvaa, ääntä ja musiikkia voi myös muokata. Skannattuja valokuvia ja dioja voi myös tulostaa. Digitointipisteen käyttösäännöt ja yhteystiedot lisätietoja varten löytyvät sivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm
Jos yrität uusia lainan samana päivänä, jona olet sen lainannut tai uusinut, järjestelmä antaa ilmoituksen "Uusitaan liian pian", eikä uusiminen onnistu. Sen sijaan seuraavana päivänä uusiminen kyllä jo onnistuu. Kun laina-aika on 28 vrk, voit siis periaatteessa uusia lainan 27 vrk ennen eräpäivää. Tämä ei tietysti kuitenkaan ole järkevää, koska tällöin laina-aika pidentyy vain yhdellä vuorokaudella. Uusi laina-aikahan lasketaan uusimispäivästä lähtien.
Turunen-sukua on tosiaan tutkittu 1500-luvulta alkaen kirjassa Sukumme taivallus: osa 1, Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen (Heikki A. Turunen).
En onnistunut löytämään tuota nimeä Avotaynu-sivustolta. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Turunen on ollut 1600-luvulle tultaessa yleinen nimi Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa , Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvulta on myös merkintöjä tästä nimestä, mutta sen varhaisemmalta ajalta ei meidän lähteidemme avulla tietoa löytynyt.
Arvoisa kysyjä
Kerrotte, että pojallanne on vaikeuksia ymmärtää kirjojen moniosaisia kysymyksiä. Voisitteko ystävällisesti tarkentaa mitä kirjoja tarkoitatte:tietokirjoja, oppikirjoja,jotain muita? Olisi mukava tietää myös esimerkki tällaisesta vaikeaselkoisesta kirjasta. Sen jälkeen olisi helpompi vastata tarkemmin, mutta kirjastoissa on saatavissa kirjaluetteloita eri ikäluokille sopivista kirjoista, helppolukuisista kirjoista jne. Kirjastojen ja koulun yhteistyönä on alkanut lasten lukutaidon kohentamiseen pyrkivä kirjaseikkailu-kampanja. Kirjastoista on saatavissa sitä varten laadittuja kirjaluetteloita. Voitte kysellä niitä käyttämästänne kirjastosta.
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Hokin Facebook sivuilla on päivitys 29.9. klo 15:19"
Etsinnässä maalilaulu Hokille
Kajaanin Hokki kaipailee uutta menevää maalilaulua, ja kappaleen löytämiseen tarvittaisiin hieman apuja. Kommentoi siis alle ehdotuksesi uudeksi maalilauluksi, jonka tahdissa kelpaa tuulettaa!
Arvovaltainen raati valikoi ehdotuksista muutaman vaihtoehdon, joista pelaajat saavat tehdä lopullisen päätöksen.
Kiitoksena avusta arvomme maalilauluehdotusten jättäneiden kesken kahden klubilipun paketin 6.11.2023 pelattavaan otteluun Hokki-KeuPa HT.
Osallistumisaikaa on tiistaihin 3.10. asti. " Linkki sivustolle
Sivulta ei löydy uudempaa mainintaa maalilaulusta, joten äänestys lienee vielä kesken.
Julkaisutiedot: PÄIHTYKÄÄPariisin ikävä (Le spleen de Paris), sivu 90Baudelaire, Charles (suom. Kirstinä, Väinö & Kostamo, Eila)Hämeenlinna : Karisto, 1982 Tekijänoikeussyistä saat kopion runon suomennoksesta sähköpostiisi.
Mors lilla Olle on suomenkieliseltä nimeltään Ollin marjamatka. Se löytyy teoksesta Suuri lastenlaulukirja / Toimittaneet Olli Heikkilä, Virpi Kari ; Nuottipiirrokset Maija Ödner.
Sivistyssanakirjasta löytyi monta merkitystä sanalle falangi. Tässä yhteydessä luulisin sen tarkoittavan antiikin taistelumuotoa, taktista yksikköä, jossa sotilaat muodostavat useista peräkkäisistä riveistä kiinteän, yhtenäisesti toimivan ryhmän.
Muita merkityksiä sanalle falangi on 1. sormen tai varpaan nivel, sormiluu 2. ranskalaisen F.M.C. Fourier'n luoma varhaisen sosialismin suosima eräänlainen kolhoosi 3. monissa maissa kiinteästi järjestäytynyt oikeiston poliittinen ryhmä, varsinkin Espanjassa 1939-75 sekä Libanonissa sisällissodan alettua 1974.
Vaasassa ei ilmesty nykyään muita ilmaisjakelulehtiä kuin mainitsemasi Ikkuna. Vaasassa on lisäksi jakelussa usean maakunnan laajuinen Ykköset-ilmaisjakelulehti.
Hei!
Kysymääsi Williamsin näytelmän suomennosta, (A streetcar named Desire, suom. Viettelysten vaunu), ei Helmet-kirjastoista valitettavasti löydy. Suomenkielistä tekstiä voi kuitenkin tiedustella Näytelmäkulmasta, jonka yhteystiedot löytyvät oheisesta linkistä: http://www.dramacorner.fi/
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Helsingin Sanomien Aikakoneessa 27.7.1939 päivän lehdestä löytyi seuraavanlaisia uutisia:
Suomi-Ruotsi maaottelu käynnissä 27.7.-28.7.1939 Stadionilla
-Uutisesta käy ilmi, että A-ottelu käydään Ruotsissa ja B-ottelu Helsingissä.
Uitot päävesillä sujuneet säännöllisesti
Maakuntien kasvot kaunistuvat
-Artikkelissa kerrotaan useasta maakunnasta, Hämeessä kerrotaan, että meneillä on jopa metsänsiivoustöitä.
115 syytettä liikennerikkomusten johdosta Hämeen läänissä viime kesäkuun aikana
Laaja salakuljetusjuttu päättynyt
Taitelija Juho Rissasen kesäohjelmassa valmisteilla kymmenkunta uutta työtä
Hyttipaikoista puute olympialaisaikana
-Helsingissä meneillään Olympiakisojen liikennekongressi.
-Poliittista analyysia Euroopan...
Antonio Hillin Hector Salgado -dekkareista on sunmennettu vain kaksi: Kuolleiden lelujen kesä (2012) ja Kauniit kuolemat (2013).
Hillin suomalaisen kustantajan Otavan mukaan näillä näkymin he eivät ole julkaisemassa suomennosta Antonio Hillin kirjasta Los amantes de Hiroshima.
https://otava.fi/kirjailijat/antonio-hill/
Asiasta on tehty selvityksiä, jotka löytyvät eduskunnan sivuilta.
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907-:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex82D0_Pitk…
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat edustajapäivien mukaan:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/til…
Vuosina 1987-1993 K-ryhmän ruokakauppoja olivat K-ruokakaupat ja K-Citymarketit. S-ryhmän ketjuja puolestaan olivat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.
Hoover- ja Vax-merkkien tv-mainoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Lähteet:
Keskon verkkosivut: https://www.kesko.fi/yritys/Historia/
K-kauppiasliiton verkkosivut: https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1980-luku/
S-ryhmän verkkosivut: https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/historia
"Annuario della Scuola archeologica di Atene e delle missioni italiane in oriente" -kausijulkaisun numerot vuosilta 1939-1989 ovat saatavissa Kansalliskirjastosta eli Helsigin yliopiston kirjastosta. Voit kaukolainata haluamasi numeron lähimmän kirjastosi kautta. Kaukolainoista peritään kaukolainamaksu.
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
