Valitettavasti minäkään en saa nimestä selvää, vaikka liitteenä on hyvät kuvat. Selasin Art Signature Dictionary -verkkopalvelua, mutta en onnistunut löytämään mahdollista oikeata nimeä. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Jos kyseessä on suomalainen taiteilija Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi olla hyötyä. Tätä teosta ei valitettavasti löydy Helle-kirjastoista.https://www.artsignaturedictionary.comhttps://www.hagelstam.fihttps://www.bukowskis.comhttps://www.helander.com
Vakuutusalan koulutusta järjestetään Tampereen yliopistossa (vakuutustiede Kauppatieteiden laitoksella). Löydät heidän yhteystietonsa osoitteesta
http://www.uta.fi/laitokset/kati/suomi/vakuutustiede.htm
Vakuutusalalla jo toimivat voivat työnsä ohella suorittaa vakuutustutkinnon. Vakuutusalan koulutuskeskus järjestää tähän tähtääviä kursseja, ja myös vakuutusmerkonomitutkintoon päättyviä kursseja. Koulutuspaikkoja ja tutkintoja on myös muita, mutta neuvoisin sinua ensin ottamaan yhteyttä Vakuutuskirjastoon,
http://www.vakes.fi/svk/suomi/svk15f.htm
josta alan kurssikirjat löytyvät. Vakuutuskirjasto on yrityskirjasto, joten sinun kannattaa soittaa ennen kuin lähdet siellä käymään. Voit myös lähettää heille kysymyksiä sähköpostitse. Osoite on...
Tuula Lehtisen teoksessa Metalligrafiikka (1992) on luku Valotusmenetelmät, jossa käsitellään valokuvan siirtämiseen metallialustalle käytettäviä tekniikoita, mm. fotoetsausta ja fotogravyyria. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Asiaa käsitellään lyhyemmin myös verkkosivuilla:
http://www.saunalahti.fi/joro2/paasivu (Arkisto-> Taidegrafiikan tekniikat-> Valokuvapohjaiset menetelmät) ja
http://www.taidegraafikot.fi (Taidegrafiikka-> Valotustekniikka)
Internetin hääsivustojen (esim. http://www.naimisiin.info/) keskustelupalstojen lisäksi tietoa sotilashäistä löytyy ainakin kirjoista:
Lehtonen, Juhani U.E. : Sotilaselämän perinnekirja. 2003.
Heinonen, Terhi : Häät. 1996. (Melko suppeasti.)
Teosten sijainnin ja saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Tietoviesti on Tietoliikenneliiton julkaisu. Tietoliikenneliiton
kotisivut ovat osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/tll/paa.htm Toimisto-linkin takaa löytyy tiedottaja Ritva Särkisillan yhteystiedot. Hän on ko. lehden päätoimittaja.
Lehti tulee myös Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin.
Käyntiosoite: Eerikinkatu 4, pohjakerros
Postiosoite: Eerikinkatu 4 20100 TURKU
Puhelin: 02-2623 770
Voit pyytää lähintä kirjastoasi tekemään kaukopalvelutilauksen ko. lehdestä ja tilaamaan esim. kopioita lehden artikkeleista.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löytää aineistoa lähes kaikista suomalaisista kirjastoista. Sen kautta löytyi myös tämä Larin-Kyöstin näytelmän saatavuus. Se sisältyy Larin-Kyöstin teokseen Maassa ja tähdissä, joka Kymenlaakson alueella kuuluu Kotkan, Karhulan ja Kouvolan kirjastojen kokoelmiin. Kirjaa on myös useissa muissa Suomen kirjastoissa. Kymenlaakson alueella kirjan voi varata (1€ varausmaksu) ja se toimitetaan omaan lähikirjastoon.
Ulkosaarelaiset-näytelmästä on myös yksittäisteos, mutta sitä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa.
Esimerkiksi Kirjasampo.fi sivustolta voi hakea 1800-luvulle sijoittuvia romaaneja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/helsinki%201800#.VWasAvPyXL8
HelMet haussa voi myös rajata samalla tavoin
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shelsinki%201800-luku__Origh…
Lisäksi löytyy esim.kirja Kirjailijoiden Helsinki
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2035812__Skirjailijoiden%2…
Pääkirjastossa Pasilassa sekä Rikhardinkadulla on kattavat Helsinki-kokoelmat,josta löytyy hyvin Helsinkiä käsittelevää kirjallisuutta.
Barbara Winckelman on kirjoittanut kirjasarjan tuon ajan Helsingistä, Juhani Ahon Yksin ja Tuula Levon Neiti Soldan kertovat taiteiljaparin elämästä, aikansa kohukirja oli mm.Silkki-Saaran muistelmat, kirjoittajana Eric...
Kehitysvammaliitto tuntee parhaiten vammaisten oikeudet. Sähköpostiosoite sinne on kvl (ät) kvl.fi.
Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän palvelujensa järjestämistä koskevia keskeisimpiä lakeja on koottu tälle verkkosivulle: https://verneri.net/yleis/lait
Arvosteleva kirjaluettelo ilmestyi liitteenä aikakausjulkaisuissa. Alkuun vuodesta 1916-1921 julkaistussa Kansanvalistus : Kansanvalistusseuran julkaisema vapaan sivistystyön äänenkannattaja, sitten Kansanvalistus ja Kirjastolehti -julkaisun mukana 1921-1947, vuodesta 1948 Kirjastolehden yhteydessä "supplementtina". Kaikki nämä lehdet löytyvät Rovaniemen pääkirjastosta, joka ilmeisesti on lähin kirjastonne. Niitä löytyy muistakin kirjastoista, paikannustiedot pohjoisen osalta löytyvät Lapin kirjastosta, https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=Arvosteleva+Kirjaluettelo&type=AllFields, muun Suomen osalta kannattaa tutkia monihakua, https://monihaku.kirjastot.fi/. Arvostelevan kirjaluettelon tekstejä...
Juuri tuota tiedustelemaasi Quicksilver -takkia ei näyttäisi olevan kovin helppo löytää nettikaupoista, mutta kokeilepa seuraavia nettikauppaosoitteita http://vaatekaupat.com/merkit/quicksilver ja esim. http://www.priceminister.com/s/veste+quiksilver+candide
Hei,
Aihetta käsittelevä gradu löytyi, mutta se ei ole saatavissa verkossa, joten se on hankala saada käsiinsä.
Joitain juttuja löytyi myös, mutta niiden akateeminen tai muuten tiedollinen anti on aika vähäinen. Mahdollisesti Kotus tai yliopistojen suomen kielen laitoksilla on asiasta tarkempaa tietoa. Tutkijoiden erikoistumisalathan lienevät aika hyvin tiedossa.
Szinovatz, Jaana: Rakastetun puhuttelujen ja viittausten semantiikkaa
99, [30] lehteä
Turun yliopisto, suomen kieli, 2008
Kokeilin myös itse ja nyt ei todellakaan onnistunut selaimessa kuuntelu. Jos kuuntelette puhelimella tai tabletilla niin sovelluskaupasta voi ladata ilmaisen Ellibs-sovelluksen, jonka ios-versiossa ainakin minun lainani kuului. Kirjan joutuu kyllä itse siirtämään alusta kohtaan johon on jäänyt. Vikaa selainkuuntelussa korjataan edelleen.
Viljo Kojon runo "Ah, joulupossu, sulle ylistys" sisältyy kirjaan "Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot", jonka ovat toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Tammi, 2005, s. 246-247). Runon lopussa mainitaan alkuperäinen lähde: Kojo, Viljo: "Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa" (Karisto, 1926).
Runo sisältyy myös kirjaan "Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi" (Gummerus, 1945). Valikoiman on koonnut Terttu Pajunen-Kivikäs. Hän on toimittanut myös kirjan "Iltojemme iloksi : juhlaohjelmistoa" (Gummerus, 1947). Tässä kirjassa aineisto on jaoteltu eri vuodenaikojen ja juhlien mukaan ja nämä eri jaksot on julkaistu myös erillisinä vihkoina. Neljännessä osassa on joulujuhliin...
Valitettavasti tästä kappaleesta ei löytynyt nuottijulkaisua. Netistä löytyi kuitenkin sointumerkit esimerkiksi täältä: https://chords-and-tabs.net/song/name/suvi-terasniska-maasta-sataa-taivaaseen
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Avun 1960‑luvun vuosikertoja selaamalla artikkeli olisi on mahdollista löytää, jos se on olemassa. Voit pyytää lehtiä kaukolainaksi omasta kirjastostasi. Voit tilata kaukolainoja ensisijaisesti internetin kautta lomakkeella (vaatii kirjastokortin ja PIN-koodin) tai kirjaston asiakaspalvelusta paikan päällä. Kaukolainat ovat maksullisia.Myös Seura-lehden numerossa 24/1960 on ollut artikkeli Ennustajista ensimmäinen: Nostradamus, ks.https://www.huuto.net/kohteet/seura-lehti-nro-241960-276/628603797
Agnes Hildegard Sjöberg on kirjoittanut omaelämäkerran, jonka nimi on Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori : elon taivalta lapsuuden päivistä hopeahiuksiin asti. Kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1964, ja siitä on julkaistu näköispainos Lasipalatsin Kirja kerrallaan -sarjassa vuonna 2000. Vanhempi painos löytyy Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta ja uudempi esimerkiksi Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastoista. Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
