Hoitotyön vuosikirja 2009 on jo Sellon kirjaston kokoelmissa mutta se on tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen netissä http://www.helmet.fi Kirjoita hakukenttään hoitotyön vuosikirja 2009
Jean-Paul Gaultierin tuotannosta ja hänen urastaan pitäisi olla tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Camp, Walter de: Ja homot loivat naisen (Like, 2015).
The fashion world of Jean Paul Gaultier : from the sidewalk to the catwalk (Montreal Museum of Fine Arts, 2011)
Icons of fashion : the 20th century (Prestel, 1999)
Stevenson, N. J.: Muodin vuosikymmenet : 1800-luvulta nykypäivään (Tammi, 2012)
Tagariello, Maria Luisa: Masters of fashion : the leading figures behind the dream (White Star, cop. 2014)
Stevens, Dakota: A Guide to top French fashion designers and fashion houses (Six Degrees Books, 2010)
Gaultier tuskin itse kertoo mitään noissa kirjoissa, mutta ainakin niissä kerrotaan hänestä.
Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle.
Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä...
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi kirjan nimeä tai tekijää. Voit itse vielä kokeilla hakea Kirjasammon kansikuvahaun avulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen...
Linkistä: https://tinyurl.com/TM-testeja. Linkkiin pääsee Tekniikan maailman arkiston kautta, https://tekniikanmaailma.fi/arkisto/.
Kirjoita auton merkki ja malli hakukenttään (linkissä esimerkkinä Ford Granada), voit myös lisätä hakusanan "koeajo". Huomioi myös rajoittimet Järjestä, Kategoriat sekä Aikarajaus, joilla voi rajata hakutulosta.
Artikkeleita pääsee nettissä lukemaan pääasiassa TM:n tilaajat.
Hakukentän alla on linkki:
Ohjeita ja vinkkejä hakutoiminnon käyttämiseen
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
Heikki Ritavuoren murhaa on tutkittu yllättävän vähän. Siitä on lähinnä ilmestynyt satunnaisia artikkeleita ja muutama pro gradu -tutkimus. Vuonna 1995 Helsingin yliopistossa ilmestyi kaksi gradua Ritavuoren murhasta: Timo Hännisen Myytti poliittisesta murhasta (Valtiotieteellisen tiedekunnan poliittisen historian laitos) ja Tuomo Silentin Ritavuoren murha (Suomen ja Skandinavian historia).
Näiden lisäksi tapausta on käsitelty Savon Sanomien artikkelissa Sisäministeri Ritavuori ammuttiin kotiovellaan 80 vuotta sitten (13.2. 2002) sekä Helsingin Sanomien artikkelissa Annu Ritavuoren elokuvailta päättyi syvään suruun 1922 (28.2. 1999).
Pro gradu tutkimuksia ei lainata, mutta ne ovat luettavissa Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (...
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Ainakin Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa Kanske en visa on Lauri Pohjanpään "Höst".
Kyseinen nuotti on tällä hetkellä paikalla Sellon ja Omenan kirjastoissa.
Jos oma kirjastosi kuuluu Vaski-kirjastoihin, (luettelo Vaski-kirjastoista löytyy täältä: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot) voit tehdä varauksen kirjastossasi tai verkkokirjaston (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome) kautta. Ohjeet löytyvät täältä:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Muussa tapauksessa voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Valitettavasti meksikolaisen Carlos Chavezin (1899-1978) tästä sävellyksestä ei näytä olevan saatavissa nuottia. Ulkomaisissa nuottijulkaisujen verkkokaupoissa on myynnissä muutaman yhtyeteoksen ohella lähinnä Chavezin pianomusiikkia, jota valtaosa hänen tuotannostaan on. Grove Music -tietokannan mukaan Invencion III harpulle on vuodelta 1967. Julkaistuja äänityksiäkin teoksesta on ilmeisesti vain yksi. Se on kysyjän linkin lisäksi kuunneltavissa Youtubessa sekä myytävänä latauksena Amazonissa.
Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta:
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu…
https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/...
Wikipedia-artikkelissa viitataan liikenneviraston julkaisuun "Tietilasto 2014". Sen taulukoissa teiden päällysteet jaetaan kolmeen luokkaan: kestopäällyste, öljysora ja vastaava sekä sora. Osa valtateistä on taulukoissa päällystetty öljysoralla ja vastaavalla.
Alusta lähtien. Talvisodan alkaessa palvelukseen kutsuttiin 19 ikäluokkaa, mikä sisälsi kaikki 18 reserviläisikäluokkaa (ml. 1902 syntyneet) sekä palveluksessa olleen varusmiesikäluokan. Joulukuun lopussa 1939 palvelukseen kutsuttiin nostoväen I luokan vuosien 1898-1899 ikäluokat. Helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 palvelukseen piti astua vielä vuosien 1895, 1896 ja 1897 ikäluokat, mutta he eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana.Yksittäisen henkilön kohdalla palvelukseenastumistiedot selviävät kantakortista, jonka voi tilata Kansallisarkistosta: https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakorttiLisätietoja: Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.
