Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Kyseessä ovat viimeiset rivit Kyllikki Villan runosta, joka alkaa riveillä "Aamukävelyn onni: / pilvipouta, joutomaa...".
Etsimäsi säe kuuluu: "Oi lapsuus, joutomaa / vanhuus, pilvipouta"
Runo on Kyllikki Villan kokoelmasta Koipitoipilas (2009, s. 109)
Kyseessä lienee Leigh Normanin romaani Kolmetoista kasinoa vastaan.
Kirja on poistettu Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Meiltä löytyy enää vain lyhennetty helppolukuinen englanninkielinen versio 13 against the bank.Tämän kirjan esipuhe alkaa : "This is a true story. It describes how I did something which everyone said was impossble - I 'broke the bank' at roulette."
Suomenkielisenä kirjaa löytyy Turun yliopiston kirjastosta lukusalikäyttöön. Kirjan voi myös kaukolainata muualta Suomesta.
FAO:n koko maailman ravintotilannetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin raportti
Final report of the Conference / International Conference on Nutrition, Rome, December 1992
on Terveystieteiden keskuskirjastossa, http://www.terkko.helsinki.fi/ . Saman konferenssin raportti on myös netissä osoitteessa http://www.fao.org/docrep/U5900t/u5900t01.htm . FAO:n netissä olevia raportteja voi hakea osoitteesta http://www.fao.org/docrep/ . Viikin tiedekirjastossa, http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ , on FAO:n julkaisu World food survey, osa 6, 1996.
FAO: yllämainitulta sivulta voi hakea esim. vapaatekstihakuna seuravilla sanoilla: world food survey.
Näin haettuna tuli tulokseksi mm. The state of food and agriculture 2000 . Tietueessa...
Aihetta käsittelee perusteellisesti Adam Tooze teoksessaan The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy (Viking 2006). Huomattavasti tiivistäen, kyseessä oli yhdistelmä taloudellisia silmänkääntötemppuja (kuten MEFO-rahoitusinstrumentit) ja pakko-ottoja. Vienti ja tuonti hiipuivat jo 1930-luvun rauhan vuosina Saksan pyrkiessä omavaraisuuteen. Inflaatio pystyttiin pitämään kurissa hinta- ja palkkasäännöstelyllä. Saksan valuuttareservit käytettiin loppuun vuoteen 1938 mennessä. Miehitettyjen maiden valuutta- ja kultavarannot takavarikoitiin. Työvoimapulaa helpotettiin sotavankeja ja valloitetuista maista tuotua pakkotyövoimaa hyödyntämällä. Reichsmarkin arvo asetettiin huomattavan korkealle miehitettyjen maiden...
Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Painettua bassonuottia kappaleesta ei näytä löytyvän kirjastojen kokoelmista.
Maksullisesta sivustosta tomplay.com näyttää löytyvän eri tasoisia bassosovituksia kappaleesta. Linkki.
YouTubesta löytyy harrastajan tekemä coverversio, jossa näkyy myös nuotinnos basso-osuudesta. Linkki.
Valkeakosken kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Valkeakosken Sanomia mikrofilmeinä, sen sijaan Tampereen pääkirjasto Metsossa Valkeakosken Sanomat on saatavilla mikrofilmille tallennettuina.
https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat
Valkeakosken kotiseutuarkistossa on tuon ajan Valkeakosken Sanomat sidottuina vuosikertoina.
https://www.valkeakoskenkotiseutuarkisto.fi/valkeakosken-sanomat/
Lisätiedoissa olevaa kysymystä kypäräsukelluslaitteiden käytöstä Valkeakoskella voisi tiedustella Valkeakosken urheilusukeltajilta: https://www.vursuk.fi/
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
Seppo Hovi on säveltänyt kaksi musikaalia, molempiin tekstin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo.”Outolintu” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Musiikki Fazer FM07705-7, 1986; 41 sivua), ja nuottina, joka sisältää musikaalin teksti- ja lauluosuudet ilman säestysnuotinnosta (FM07706-5; 26 sivua). Turun seudun musiikkiopisto on julkaissut musikaalin esityksestä cd-levyn (TSMO-001, [1998]). Verkosta löytyy myös tallenne musikaalin esityksestä Kuivaniemen koululla 29.05.2015:https://www.youtube.com/watch?v=LKZfKLm0WNE”Joulukalla” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Fazer FM06347-9, 1979). Musikaalin...
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
HelMet-verkkokirjastosta sen enempää kuin muistakaan tietokannoista, esim. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, ei ole mahdollista tehdä sellaista hakua, joka erottaisi kunkin teoksen ensimmäiset painokset omaksi listakseen. Hakuihin tulevat mukaan myös saman teoksen eri ISBN-numerolla julkaistut uudet painokset eri vuosilta. Niinpä näistä hakutuloslistoista on usein varsin työlästä päätellä, missä järjestyksessä teokset alun perin ovat ilmestyneet.
Kirjailijan teosten ilmestymisjärjestys onkin yleensä helpompi selvittää muuta kautta kuin tietokantahaulla. Esim. Wikipediassa ja muissa tietosanakirjatyyppisissä julkaisuissa on yleensä kunkin kirjailijan teosluettelo ilmestymisjärjestyksessä ja alkuperäisine julkaisuvuosineen.
Jos...
Kirja on juuri tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Todennäköisesti sen voi varata ja lainata ensi viikolla, kun tiedot näkyvät Helmet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarjassa punatukkaiset kaksoset Klas ja Göran ratkaisevat arvoituksia Hubbe/Hubert-serkun kanssa. Täältä löydät tietoja kirjailijasta ja sarjasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4kaksoset
Stendhalilta on suomennettu seuraavat teokset: Italialaisia kronikoita (Chroniques italiennes), joka sisältää kertomukset ”Vanina Vanini”, ”Pallianon herttuatar” ja ”Kuolinmessu”, Parman kartusiaaniluostari (La chartreuse de Parme), Punainen ja musta (Le rouge et le noir) ja Rakkaudesta (De l’amour).
Gustave Flaubertilta on suomennettu teokset: Bouvard ja Pécuchet (Bouvart et Pécuchet), Kolme kertomusta (Trois contes), johon sisältyvät kertomukset ”Herodias”, ”Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda” ja ”Yksinkertainen sydän”, Pyhän Antoniuksen kiusaus (La tentation de Saint Antoine), Rouva Bovary (Madame Bovary), Salambo (Salammbô), Sydämen oppivuodet (L’éducation sentimentale) ja
Valmiiden ajatusten sanakirja (Le dictionnaire des...
Krokotiili Genan syntymäpäivälaulun (Minä soitan harmonikkaa) säveltäjän Vladimir Šainskin Kogda moi druzja so mnoi (Kun ystävät ovat kanssani) –laulun esitystä tai sanoitusta suomen kielellä ei valitettavasti löytynyt käytettävissämme olevista musiikkitietokannoista eikä muista tiedonlähteistä.
Kirja löytyy joidenkin ylipistojen kirjastoista, mm. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja käyttäytymistieteiden kirjastosta. Parin kirjan pitäisi olla paikallakin tällä hetkellä. Kirja on julkaistu myös verkkojulkaisuna.
Alla olevista linkeistä löydät kirjastojen yhteystiedot ja Helsingin yliopiston kirjastojen kokoelmatietokannan:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html
https://finna.fi
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
