Uudistetun virsikirjan virsi numero 396 on englanninkieliseltä nimeltään "Nearer, my God, to thee". Sen on säveltänyt Lowell Mason ja se tunnetaan myös nimellä Titanic-hymni. Lisätietoja Wikipediassa osoitteessa www.wikipedia.org.
Katastrofaalisesti päättyneitä naparetkiä on ollut useita, esimerkiksi:
- Sir John Franklinin tutkimusretki 1845 https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin%27s_lost_expedition
- kaksi Ziegler-retkeä https://www.nationalgeographic.com/culture/article/national-geographic-…
- lisää epäonnistuneita naparetkiä https://history.howstuffworks.com/historical-events/5-polar-expeditions…
Kirjoja naparetkistä tai muista arktiselle alueelle suuntautuneista tutkimus- tai löytöretkistä:
Alexander, Caroline: Endurance - Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki
Chazournes, Yves de: Arctica - Löytöretket maailman navoille
Haddelsey, Stephen: Icy graves - Exploration and death in the Antarctic
Herbert, Kari: Etelänapaa...
Voisiko tarkoittamasi laulukirja olla Erkki Pohjolan ja Egil Cederlöfin toimittama "Tie musiikkiin : Musica II" (Musiikki Fazer), josta on olemassa useita eri painoksia? Itse pääsen katsomaan 9. painosta vuodelta 1974. Siinä on mainitsemistasi lauluista "Taivas on sininen ja valkoinen", "Arvon mekin ansaitsemme", "Kultakalat", "Joe Hill", "Puukenkätanssi", joka alkaa "Oozevize, voozevize", "Kasakkapartio" ja lopussa maakuntalauluja. Reijo Pajamon mukaan Pohjolan ja Cederlöfin Musica-kirjasarja edusti siirtymäkauden oppikirjaa kohti peruskoulua, sillä siihen kuului omia oppikirjoja eri luokka-asteille. Aiemmin kaikilla luokka-asteilla oli käytetty samaa laulukirjaa.
Sellaista laulukirjaa, joka sisältäisi kaikki mainitsemasi...
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia...
Suosittelen tutustumista painettuun, vuosittain ilmestyvään Taidepörssiin, joka sisältää huutokauppojen hintatietoja taiteilijoiden teoksista. Taidepörssi on ilmestynyt vuodesta 1985 lähtien.
Vuoden 1994 Taidepörssistä käy ilmi, että Särestöniemen öljymaalauksen "Lapin kylä jää tekojärven alle" lähtöhinta (Oy Arvohuutokaupat Hörhammer Värdeauktioner Ab lokakuu 1989) oli 170 000 mk, myyntihinta 370 000 mk ja nykyarvo 434 031 (vuonna 1994).
Samaisen Taidepörssin mukaan yli 200 000 mk myyntihinnan ovat ylittäneet seuraavat öljymaalaukset:
- Stalin galaktisessa ajantajussa signeerattu 1971 (255 000 mk) myyty helmikuu 1989
- Iltarusko Kiimauomalla 1979 (260 000 mk) myyty maaliskuu 1989
- Keritsijä 1966 (230 000 mk) myyty maaliskuu 1989
-...
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän...
Kelanauhurin lainaaminen tai kelanauhojen kuuntelupaikan löytäminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Ainakin soittokierros pääkaupunkiseudun äänitearkistoihin ja joihinkin äänitealan yrityksiin osoittautui tuloksettomaksi sikäli, ettei ainakaan näissä paikoissa ollut mahdollista kuunnella omia kelanauhoja eikä henkilökunta myöskään tiennyt missä tällainen mahdollisuus olisi tarjolla.
Soittaessani Yleisradion äänitearkistoon minut ohjattiin edelleen tv-arkistoon, jonne otin yhteyttä sähköpostitse kyskymyksenne tiimoilta. Vastauksen saatuani otan teihin sähköpostitse yhteyttä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Diginord -niminen yritys digitoi kelanauhoja uudenaikaisempaan formaattiin, jolloin niitä olisi mahdollisuus kuunnella. Maksutonta tämä...
Juliette Bezonin Catherine-sarjan järjestys suomeksi on seuraava:
Catherine
Carherine ja herttua
Kaunis Catherine
Catherine rakkaani
Catherine ja rakkauden aika
Catherine ja vapaus
Catherine, linnanrouva
Pikaisen tiedonhaun tuloksena voitaneen päätellä, että kotimaisista kirjastoista löytyy paljon aineistoa lapsen kiellisestä kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tai äiti-lapsisuhteen vaikutuksesta kielelliseen kehitykseen. Avioeroista löytyy tutkimuksia niin psykologisesta kuin sosiaalisen kehityksenkin näkökulmasta, mutta poikkitieteellisiä tutkimuksia on vaikeampi löytää. Suosittelen henkilökohtaista käyntiä oppilaitoksesi kirjastossa tai opettajasi/ohjaajasi vastaanotolla. Parhaiten kirjoja saa yliopistokirjastoista (mahdollisesti kaukolainoina muista kaupungeista). Joitakin opinnäytetöitä, lähinnä pro graduja mutta myös uudempia väitöskirjoja saattaa löytyä myös sähköisessä muodossa, jolloin ne saa luettavaksi/tulostettavaksi...
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
HelMet-verkkokirjastosta löytyy vain yksi varsinaisesti thainkielisille suunnattu suomen kielen alkeisoppikirja, Seppo Seppäsen Thai puhuu suomea 1.
http://www.helmet.fi/record=b1907927~S9*fin
Kokoelmiimme sisältyy muuten runsaasti oppimateriaaleja suomea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjoita hakukenttään "suomen kieli" ja "kielikurssit".
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Laulu on nimeltään Muistoja Karjalasta ja se on Georg Malmstenin säveltämä. Se löytyy ainakin Kaaderilaulajien levyltä Suomi on hyvä maa (1999). Levyä löytyy joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, joten kannattaa kääntyä oman kirjastosi puoleen ja kysyä mahdollisuutta saada levy kaukolainaksi. Kaaderilaulajien kotisivuilla on tarjolla myös mahdollisuus tilata levy omaksi: http://www.kadettikunta.fi/laulajat/levyt.htm.
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Meiju on Meijan muunnos joka taas voi olla Merjan muunnos. Kirjan mukaan Meijan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 5.11. ja samoin sen muunnoksen Meijun. Saman kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Helenan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Nella on lyhentymä Petronellasta. Lue lisää Nellasta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=58c7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b4e8…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7dba…
Englanti ja suomi ovat kielinä aivan erilaisia, joten niillä ilmaistut asiat myös näyttävät rakenteellisesti erilaisilta. Suomessa käytetään esimerkiksi paljon sanan loppuun lisättäviä sijamuotoja, jotka englannissa ilmaistaan erillisillä sanoilla substantiivin edellä ("kaupassa", "in a shop").
Ehkä tätäkin tärkeämpi syy ainakin populaarimusiikin sanoituksissa on se, että sanoittajat pyrkivät iskevyyteen ja helposti mieleen jääviin ilmaisuihin. Silloin ei ruveta käyttämään pitkiä ja monimutkaisia sanoja, vaan tyydytään lyhyisiin, kaikkien tuntemiin ilmaisuihin. Ns. pop-englannin sanat näyttävät keskimäärin paljon suomalaisia lyhyemmiltä, mutta kyllä englannistakin pitkiä sanoja löytyy. Niitä ei vaan popmusiikissa ja viihteessä paljon...
Unkarin liittyessä Euroopan unioniin 1.5.2004 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina toimi saksalainen Günter Verheugen. Marraskuussa 2004 laajentumiskomissaariksi tuli Olli Rehn.
Euroopan unioni. Unkari.
hs.fi. EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle.
Kaleva.fi. Unkarin EU-jäsenyyttä tervehditty ilolla.
ts.fi. Turkille vihreää valoa EU-neuvotteluun.
wikipedia.fi. Günter Verheugen.
