Meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei valitettavasti riitä neuvomaan lakiasioissa. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii asianajajapäivystys, josta saa neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Lisätietoja löytyy Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapaht…
FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämässä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännösten viitetietoja.
Tekijähaulla: Sillanpää Frans Eemil saadaan tulokseksi:
käännöskieliä 28 ja tietueita 119.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tullin sivuilla kerrotaan, että yksityishenkilö saa vastaanottaa valmisteverotta omaa käyttöään varten toisen yksityishenkilön toisesta EU-maasta satunnaisesti hänelle lahjaksi lähettämiä tupakkatuotteita ja alkoholijuomia rajoitetusti. Oluen kohdalla enimmäismäärä on 15 litraa. Jos lahjalähetys ylittää tämän, vastaanottaja on velvollinen maksamaan määrärajat ylittävistä määristä valmisteveron. EU:n ulkopuolelta tulevia lähetyksiä koskevat eri määräykset.
Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä Tulliin (http://www.tulli.fi/fi/yhteystiedot/index.jsp).
Yleistä tietoa ulkomailta lähetetyistä lahjoista: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/
Alkoholia ja tupakkaa koskevat rajoitukset: http://www.tulli.fi/fi/...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi valitettavasti ryhtyä suosittelemaan ja siten suosimaan mitään lukuisista kaupallisista toimijoista, jotka kilpailevat keskenään. Erityisen hankalaa on pyytää suositusta "luotettavasta" välittäjästä, ei sellaisen arvioimiseen ole kirjastoissa mitään mahdollisuutta, jos ollenkaan.
Kun mitään objektiivista tapaa vertailla toiminnassa olevia välittäjiä luotettavuuden näkökulmasta ei ole, kannattaa ehkä kiinnittää enemmän huomiota omiin tarpeisiin. Viestintäviraston sivuilla olevassa välittäjähakupalvelussa on mahdollista rajata hakua välittäjien tarvitsemien palveluiden osalta. Eräs kohta on "palvelut yksityishenkilöille". Se ei hirveästä määrää rajaa, mutta sen avulla jäävät pois ne firmat, jotka...
Tuoreimpien löytämieni tietojen mukaan vuoden 2017 Marraskuun 1. päivästä lähtien kaikki AVARN Securityn työntekijät siirtyivät Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin. Osa työntekijöistä oli sitä ennen kuulunut Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen piiriin (https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-saman-ty%C3%B6ehtosopimuksen-piiriin). Vartiointialan työehtosopimuksen solmii PAM 1.11.2018 – 30.4.2020.
AVARN Securityn toimihenkilöt siirtyivät samalla Paltan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen on ilmeisesti solminut PRO.
Lähteet:
https://www.pam.fi/wiki/vartiointialan-tyoehtosopimus.html
https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-...
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Tämän tyyppiseen kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/suomenkieliset-aikakausilehdet-vuosina-1945-1955?language_content_entity=fiEli kattavaa listaa lehdistä ei ole saatavilla.Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy kolmisenkymmentä aikakauslehteä kyseiseltä vuodelta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=JOURNAL&year=1947&language=fin
Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran verkkosivustosta (http://www.evira.fi ) löytyy runsaasti tietoa elintarvikkeiden lisäaineista, niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä myös muita asiaankuuluvia linkkejä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Myös Helmet-tietokannasta kannattaa etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla ”elintarvikkeet” ja ”lisäaineet”: www-helmet.fi
Konkordaatti on paavinistuimen ja valtiovallan sopimus. Tärkeimpiä konkordaatteja ovat 1122 aikaansaatu Wormsin konkordaatti, jolla sovittiin investituurariita, Napoleon Bonaparten ja Pius VII:n 1801 solmima konkordaatti, jolla katolinen kirkko palautettiin valtionkirkon asemaan Ranskassa sekä Benito Mussolinin ja Pius XI:n 1929 solmima konkordaatti. (Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Kyllä karkkilan kirjastosta löytyy kirjana "Vuonna 1984". meillä on kaksi kirjaa ja tällä htkellä paikalla on Oiva Talvitien kääntämä teos vuodelta 1978.
Meillä on myös Raija Mattilan käännös vuodelta 1999, mutta se on nyt lainassa; eräpäivä on 16.11.2011.
Voit katsoa kirjojen tilannetta myös verkkokirjastossamme:
http://karkkila.verkkokirjasto.fi/
Siellä voit myös varata kirjan, mikäli sinulla on liitettynä verkkokirjaston salasana asiakastietoihisi. Salasana kannattaa hankkia vaikka seuraavalla kirjastokäynnillä, mikäli et vielä ole hankkinut sitä.
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns....
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto voit hakea sanoilla kuluttajat tai hakusanalla kuluttajapolitiikka, saat hyviä linkkejä. Myös tarkastelemalla luokan 37.8 sisältöä, löydät eteenpäin.
Hei!
Valitettavasti kyseisistä lauluista ei ole olemassa virallisia nuottijulkaisuja.
Rakastan sua - kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Tauski
Se unelmista - kappaleen on säveltynyt Kyösti Väntänen
Lohtu - kappaleen on säveltänyt Tuomas Holopainen
Selailin jouluaskartelukirjoja ja löysin ohjeen käpypalloon kirjasta
Suuri joulukirja: joulu joka päivä, parhaat jouluideat 2011
Myös kirjassa Koti koreaksi metsän aarteilla (Peltonen, 2015) on ohjeita luonnonmateriaaleista tehtyihin koristeisiin, muun muassa puolukkapallon tekoon.
Havupallon tekoon löytyy ohjeita verkosta, esimerkiksi meillakotona.fi.
Vanamo-kirjastojen kokoelmissa on useita kirjoja jouluaskarteluista. Tässä esimerkkejä uusimmista
Jouluaskartelua, 2018
Seppälä: Kanelin tuoksua ja tähtinauhaa : tee itse ihana joulu
Loimaranta: Oi ihana joulukuu
Pietiläinen: Kaunein joulu : ideoita ja sisustusvinkkejä joulukotiin
Suuri joulukirja : parhaat jouluideat 2016
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
Googlen kuvahaku tai puhelimen Seek-appi eivät tunnistaneet kuvan ötökkää.
Lajinmääritystä täytyy siis kysyä asiantuntijoilta esim. Luontoportti tai Luontoakateemi
Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
Kansanrunouden Istervosta (jonka nimestä esiintyy myös useita muita muunnelmia, mm. Histervo ja Istero) löytyy niukasti tietoa. Finna.fi-hakupalvelusta löytyy hakusanalla "Istervo" Kaarle Krohnin tämänniminen artikkeli Kotiseutu-lehdestä vuodelta 1912. Artikkeli löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Kotiseudun numerosta 1912: 9 (15.09.1912). Krohnin artikkelissa puolestaan mainitaan J. W. Juveliuksen väitöskirjatutkimus "Länsi-Suomen käärmeen loitsut" (1906), joka on varattavissa Turun pääkirjaston varastokokoelmasta. Tuoreempaa tutkimusta en valitettavasti hahmosta löytänyt, vaikka käytin Finna.fi:ssä hakusanoina myös nimen monia muunnelmia. Juvelius, J.W. (1909): Länsi-Suomen käärmeen loitsut | Vaski-kirjastot ...
