Pääset katsomaan ja uusimaan lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon. Verkkokirjastoon kirjautumisessa tarvitset käyttäjätunnuksesi (kirjastokortin numero, näkyy kortin takapuolella tai vaihtoehtoisesti henkilötunnuksesi) ja nelinumeroisen pin-koodisi.
Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden käymällä jossain kirjastomme toimipisteessä. Puhelimitse sitä ei voida antaa.
On vaikea tietää, mistä sinun kohdallasi johtuu se, ettet voi uusia lainojasi. Uusimisen onnistumiseen vaikuttavat ao. seikat:
Lainat voi uusia 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia.
Pikalainoja ei voi uusia.
Lainoja ei voi myöskään uusia, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
Lainojen uusiminen verkkokirjastossa ei onnistu, jos olet saanut...
Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
Tunnetuin naisdesantti Kerttu Nuorteva esiintyy ainakin näissä kirjoissa:Laitinen, Päivi: NaisvakoojatPekka Lounena: Kahden naisen sotaOhto Manninen: Kerttu Nuorteva - Neuvostokaunotar vakoilujohtajanaRislakki, Jukka: Maan alla - Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941 - 1944
Kyseessä lienee kirja "Lautrec", jonka on laatinut Théodore Duret ja julkaissut Bernheim-Jeune v. 1920 Pariisissa. Kirja kertoo Henri de Toulouse-Lautrcista (1864-1901) ja se koostuu 38 painotyöstä + 1 alkuperäisestä etsauksesta + 1 alkuperäisestä litografiasta, japaninpaperille painettuina. Painoksen suuruus 300, sivumäärä 124 sivua, teoksen teksti on ranskankielistä.
Teos on myytävänä korkeaan hintaan esim. seuraavissa nettitaidekaupoissa: http://www.marninart.net/
sekä http://www.geminibooks.com/catalogView.asp?catalog=OZ&curpage=7
Teosta ei löydy ulkomaistenkaan kirjastojen kokoelmista, joten sen kaukolainaaminen näillä edellytyksillä ei ole mahdollista.
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
10.10. on Oulan nimipäivä ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterin mukaan, kertoo Yliopiston nimipäiväalmanakka 2013 (http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Yksittäisellä lainaajalla on oikeus omalla päätöksellään pitää ns. lainaushistoriaansa tallessa, mutta tämä tieto on vain asiakkaan itsensä käytössä.
Kirjastolla ei ole oikeutta säilyttää lainaajaan liittyvää koottua tilastotietoa eli ns. lainausprofiilia. Kun laina on palautettu, tieto sen viimeisestä lainaajasta säilyy seuraavaan lainaustapahtumaan saakka, sen jälkeen se pyyhkiytyy lopullisesti pois. Tätä tietoa viimeisestä lainaajasta ei voi yhdistää asiakkaan muihin palautuksiin, sen tehtävänä on vain tilapäinen tiedon säilytys mahdollisten sotkujen varalta.
Heikki Poroila
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42).
Hei!
Tarkoittanet varmaan oman kotisivun tekemistä?
Aiheesta on julkaistu useita opaskirjoja, joita voit etsiä kirjastoista. Esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löydät tällaisia hakusanalla kotisivut.
Kotisivujen valmistusta opetetaan myös erilaisilla atk-kursseilla, mm. Helsingin työväenopistossa (www-sivujen tuottaminen -kurssit). Työväenopiston oppaita löydät kirjastoista ja työväenopistojen toimistoista. Mahdollisia vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella p. 310 88610.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ tai puh. 09-31085433
Hankintaehdotuslomake vastaavasti osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp .
Aiheesta kannattaa etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica), lehtiartikkeliviitteitä tietokannasta Arto ja CD-levyltä Aleksi. Fennicaan ja Artoon on asiakkailla maksuton pääsy kirjastojen internetmikroilta.
Fennicaan pääsee yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi . Sen keskimmäisellä palstalla on toiseksi alimmalla rivillä linkki Fennica. Fennican aloitussivulta valitaan ensin ”haku”, sitten ”yhdistelmähaku”, jolloin näkymässä on kolme vaakalinjaa ikkunoita.
Kirjoita ylimmän linjan ensimmäiseen ikkunaan kaksi hakuehtoa: alkoholi tupakka. Valitse toiseen ikkunaan vaihtoehto ”mikä tahansa” (se vastaa Boolen logiikassa tai-operaattoria, joka laajentaa hakua kattamaan molemmat vaihtoehdot). Kirjoita keskimmäisen...
HelMet-kirjastoista löytyy mm. seuraavaa:
Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit
Oheisesta linkistä aukeaa ilmestymisjärjestyksessä Thaimaahan liittyvää tieotkirjallisuutta. Kirjojen sisältöä emme valitettavasti arvioida.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thaimaa+historia&searchscope=1…
Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://finna.fi
Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
Hyvä lähde voisi olla Sotainvalidien Kuortaneen osasto. Sen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomenyritykset.fi/SOTAINVALIDIEN%20KUORTANEEN%20OSASTO%20RY…
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Kolikoiden arvioinnissa kannattaa kääntyä asiantuntevien keräilijöiden puoleen. Esim. Suomen Numismaatikkoliitto Linkki
Monet kolikoita myyvät liikkeet antavat myös ilmaisen arvion rahoista esim. Kultakolikko.fi Linkki
Vihjeitä rahojen myytihinnoista saa myös erilaisista katalogeista esim. Eurokolikko.fi Linkki
Kjetil Østlin ja Lars Monsenin teosta Lars Monsen : mitt liv (2019) ei ole käännetty englanniksi.
https://search.worldcat.org/
https://bibsys-almaprimo.hosted.exlibrisgroup.com/primo-explore/search?…
Rahan arvo riippuu monesta tekijästä mm. sen kunnosta. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Standard Catalog of World Coins -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Myös "Kysy kirjastonhoitajalta" -palvelun arkistosta löytyy vastauksia numismatiikkaan liittyviin kysymyksiin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
En löytänyt runoa kokonaisuudessaan tällaisena. Runon eri osia löytyy Suomen kansan vanhoista runoista. SKVR-tietokannasta voit hakea eri hakusanoilla runoja. Ks https://skvr.fi/
Tällä tavalla löytyi Karjalan Raudusta ja Sakkolasta kerättyjä runoja kuten Umpi Ympyrläinen ja Hämähäkin häät, jotka molemmat sisältyvät murteellisina Suomen kansan vanhoihin runoihin. Ja sisältyvät myös kysymääsi runoon.
Katsoin runot myös Joensuun pääkirjaston painetuista Suomen kansan vanhat runot XIII, 2 -osasta:
Tikam poika tilkkutankki, laitto heat ja pit pitoiset, tikka nai neijo ihanan... runo 6641
Hämähäkki häihin kutsui, kuts kuren ja kuts kären, tarkoin tarhapöllönkii... runo 5995
Kyseessä on siis kansanruno, joka on luokiteltu lastenrunoksi ja...
