Valitettavasti Espoo lainaa vain luistimia.
Helsingissä Herttoniemen kirjasto näyttää lainaavan myös suksia.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
puh. (09) 3108 5080
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Kysymyksestäsi puuttuu akvarellin kuva. Maalausten tunnistamiseen kannattaa käyttää taidekauppiaiden ja taidegallerioiden arviointipalveluja, heillä on kirjastolaisia parempi taiteen tuntemus.
Tarina on Isaac Asimovin Yö saapuu (Nightfall), joka ilmestyi alun perin novellina 1941. Myöhemmin Asimov laajensi novellin romaaniksi yhdessä Robert Silverbergin kanssa. Kuvauksesi sopii romaaniin lähes täydellisesti.
Hei,Leikin loppu -nimistä novellia en löytänyt (olisiko sekaannus Beckettin näytelmään Leikin loppu?).Hemingwaylla on kyllä novelli "The end of something" (nimellä "Jonkin loppu" kokoelmassa Kilimandsaron lumet sekä nimellä "Erään jutun loppu" kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta). Voisko kyseessä olla tämä novelli?
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Nykysuomen sanakirjan mukaan maanmittari on ammattikoulutuksen saanut henkilö, jolla on oikeus suorittaa maanjakoja ja muita maanmittaustoimituksia, esim. lääninmaanmittari ja varamaanmittari. Maanmittausinsinöörillä tarkoitetaan Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa diplomitutkinnon suorittanutta henkilöä.
Teoksessa Maanmittaus Suomessa 1633-1983 (Maanmittaushallitus, Helsinki 1983) kerrotaan lisäksi mm. maanmittausteknikoista, -auskultanteista ja kartoittajista. Virkanimikkeinä heillä on ollut esimerkiksi tonttikirjanhoitaja ja -laskija, tontinmittaaja, kiinteistöinsinööri sekä kaupungin-, kauppalan tai kunnangeodeetti.
Tiina Törnqvistin artikkelissa Oikea-aikainen syntyminen? Maanmittarikillan ja maanmittariprofession...
Lainausautomaatilla lainaamisessa voi tulla ongelmia, jos PIN-koodi on unohtunut tai kirjastokortilla on maksuja yli 10 €. Lehtien uusimpia numeroita ei voi lainata, joten virheilmoitus on saattanut tulla myös sen vuoksi. Keski-kirjastojen kortti ei sinänsä vanhene. Kannattaa olla yhteydessä kirjastoon ja varmistaa PIN-koodin toimivuus ja kirjastokortin tilanne. Keski-kirjastojen toimipaikkojen yhteystiedot löytyvät täältä: Ota yhteyttä | Keski-Finna.
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Internetistä löytyvät nykyään useimpien kirjastojen kokoelmaluettelot, esim. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda osoitteesta http://finna.fi.
Teokset "The Date of the Early Dong-so´n Vulture" ja "On the Four Unknown Pipes of the Sho" eivät näytä löytyvän suomalaisten kirjastojen kokoelmista, joten ne pitäisi kaukolainata jostakin ulkomaisesta kirjastosta. Tämä onnistuu lähimmän kunnan- tai kaupunginkirjaston kautta.
"Musik og mennesker i Thailands bjerge" löytyy Åbo Akademin kirjaston musiikkitieteen laitoskirjastosta.
Michael Praetoriuksen "Syntagma musicum" -teoksen osista 1-3 eri vuosina tehtyjä uusintapainoksia löytyy ainakin Helsingin yliopiston pääkirjastosta, HY:n Humanistisen tiedekunnan kirjastosta, Sibelius-...
Uutuuskirjojen saapuminen HelMet-kirjastoon (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) asiakkaiden saataville tai varattaviksi vaihtelee ilmestymispäivän jälkeen muutamasta päivästä viikkoon silloin, kun on kysymyksessä suurten kustantajien valikoimiin kuuluvista teoksista. Tilaukset tehdään ennakkoon, esim. juuri Marklundin Elinkautinen ja Lindellin Orkesterimonttu on tilattu Vantaan kirjastoon kesäkuun alkupuolella, kirjakauppoihin k.o. teokset tulevat lokakuun puolessa välissä, ja samoihin aikoihin ne ovat myös rekisterissä asiakkaiden saatavilla. Pieniltä kustantajilta tulevat uutuudet ja täydennyskappaleet vaativat pitemmän toimitusajan. Muissa HelMet-kirjaston kaupunginkirjastoissa toimitusaika on samalla tavalla vaihteleva, mutta...
Tutkimistani historiateoksista ei löytynyt kääröiltamista mainintaa, mutta vanhoista sanomalehdistä löytyy paljon ilmoituksia kääröiltamista. Ilmeisesti niissä on ollut tavallista iltamaohjelmaa kuten puheita ja laulua mutta myös jonkinlaista tavaroiden myyntiä tai kilpailuja, joissa on tavara palkintoja. Osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… mainitaan esimerkiksi, että juhlissa ongitaan kääröjä eli paketteja. Mainintoja löytyy vanhoista sanomalehdistä esimerkiksi seuraavista osoitteista:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/737716?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/790066?...
Kissalan väkeä on oletettavasti viittaus sarjakuvahahmoihin "Kissalan pojat", jotka käyttäytyivät hyvin anarkisesti. Sarjakuva on ilmestynyt vuodesta 1890 lähtien ja ilmestyy edelleen. Sarjakuvasta lisää tietoa osoitteessa : https://fi.wikipedia.org/wiki/Kissalan_pojat
Poliisit tunnetaan myös lempinimellä "Kissalan pojat". Tästä köllinimestä lisää osoitteesta :
https://www.facebook.com/itauudenmaanpoliisilaitos/posts/742930279083236
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.
Noten finns t.ex. i
Kaikki tai ei mitään, nuotti, Suomen Lähetysseura 2000.
Lumivalkeaa, nuotti, Warner/Chappell Music Finland 1997.
De här är båda på finska. Boken 100 laulua Suomesta, Kallunki Iiris, Lasten keskus, Kirjapaja 2017 borde ha texten på svenska.
Alla de här tre finns i Helle-biblioteken.
Texten på finska finns även på nätet, https://www.vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Tulkoon_joulu…
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
Hartolan kirjastossa on useitakin eri painoksia Juhani Ahon romaanista ”Rautatie”. Voit katsoa vaihtoehtoja osoitteesta http://hartola.kirjas.to etsimällä hakusanalla ”Rautatie”. Voit myös mennä suoraan Hartolan pääkirjastoon, sillä ainakin tällä vastaushetkellä oli hyllyssäkin useita teoksen painoksia.
Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa.
Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä.
Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
http://museo.vaasa.fi/w/
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
Kangasala muistelee -dvd (kesto 8 min) on dokumentti kotiseutujuhlakulkueesta 1953. Levy on nyt lainassa, mutta sen voi varata.
Kangasalan kunnan arkistofilmit ( 4 dvd:tä) löytyy nyt hyllystä. levyt sisältävät lyhyfilmejä vuosilta 1953-1981.
Koulu mäen laella: 90 vuotta yhteiskoulun historiaa ( kesto 38 min). on lainattavissa pääkirjastosta.
