Danny Kayen Wonder man videota ei löydy maakuntakirjastojen kokoelmista. Amazon verkkokirjakaupan mukaan elokuva on tällä hetkellä myös loppuunmyyty. Voit halutessasi tiedustella sitä hyvin varustetuista videovuokraamoista.
Asiasanoilla säilöntä tai säilykkeet voit katsoa kirjastojen tietokannoista esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
Mm. teoksessa Marketta Levanto: Säilö terveellisesti esitellään eri säilöntämenetelmiä, esim. umpiointi, kuivaaminen, suolaaminen, etikkasäilöntä, maitohappokäyminen ja Nina Henseleyn Ota kesä talteen kirjasta löytyvät esim. chutneyt ja säilötyt hedelmät. 2005 ilmestyneessä Birgitta Rasmusson kirjassa Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset on myös chutney- ja kasvissäilykkeistä.
Maitohapposäilönnästä:
Myllys-Niemelä, Maija-Liisa: Terveyttä Maija-Liisan herkuilla
Schöneck, Annelies: Vihannesten maitohapposäilöntä
Arktiset aromit sivuilla on tietoa marjojen ja...
Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004) -kirjan mukaan Loukiala lopetti 1980-luvun lopulla ammattimaisen muusikon uransa ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi kiinteistönhoitoalalle. Musiikki on kuitenkin säilyttänyt paikkansa hänen elämässään edelleenkin ja silloin tällöin hänet näkee esiintymässäkin. Tuorein levytys on vuodelta 2000 (omakustanne-cd 'Love me tender').
Muinaisesta Olympiasta kertovat esim. kirjat: Karo Hämäläinen: Ateenasta Ateenaan (Tammi 2004), John Camp: Antiikin Kreikan maailma (Otava 2004), Sami Koski: Antiikin urheilu (Gummerus 2004), ja Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka (Gummerus 2001). Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen sijaintipaikat näkyvät HelMet-haulla http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Veijo Meren kirjassa C.G. Mannerheim, Suomen marsalkka (WSOY 1998) todetaan Mannerheimin avierosta seuraavasti " Keväällä 1919 Mannerheim järjesti virallisen avieron. Hänellä oli kiire. Tornion raastuvan oikeudessa se kävi nopeimmin ja herätti vähiten huomiota." (s.172)
Leikkimökkien rakentamisesta on kirjoitettu mm. kirjat 'Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin' ja 'Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki' Aineiston saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa: www.helmet.fi
Mene kohtaan 'Sanahaku' ja kirjoita hakusanaksi 'leikkimökit'.
Viiru ja Pesonen : Viiru kateissa : Viiru ja Kososen kukko / teksti & piirrokset Sven Nordqvist
Julktiedot [Helsinki] : Pan Vision, 2004
Tämä versio löytyy kyllä monesta kirjastosta ja asiasanoihin on lisätty tuo kysymäsi animaatio.Olisiko kuitenkin oikeanlainen?
Nuotit ja sanat löytyvät kokoelmasta "Finnhits. 2 : Suomen suursuosikit 1970-2006" (2007). Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on useita kappaleita hyllyssä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Hei!
Tässä linkki HelMet-aineistohaun hakutulokseen:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ylioppilas*+ruotsi*&searc…
Varsinaisia ylioppilaskuunteluita kirjastoille on saatu hankituksi viimeksi hyvin kauan sitten, joten ne näyttävät hakutuloksen mukaan olevan 1990-luvn alkupuolelta ja tallennemuoto on c-kasetti. Listalta löytyy kuitenkin myös hieman uudempia vastaavia harjoituskuunteluita cd-levyinä.
Kun selaat listaa, näet kunkin nimekkeen saatavuuden kirjastoista napsauttamalla auki nimekkeen täydet tiedot.
Suomen äänitearkisto ry:n tietojen mukaan Heartbreak Hotelin ovat
suomeksi levyttäneet Dynamite Dick (levyillä Top Voice TOP LP 525
ja Top Voice TOP LP 525 - molemmat v.1974), Lasse Velmala (levyillä
Love Records LRS 1072 ja Love Records LRLP 078 - v.1971) sekä
Jussi Raittinen (levyllä Scandia SLP 598 - v. 1974). En kylläkään
osaa sanoa, olisiko kellään heillä mitään tekemistä turkulaisen
undergroundin kanssa - Jussi Raittisella ei ainakaan.
Tyyliparodia on parodian alalaji. Parodia on "ivamukaelma, alkuperäistä jäljittelevä, mutta sen tyyliä tai aiheita pilkallisesti muunteleva" teos (Koukkunen et al.: Iso sivistyssanakirja, 2005, WSOY). Tyyliparodiassa parodioidaan teoksen tyyliä.
Voisikohan kyseessä olla Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti? Lähemmäs kahdeksankymppiset, pienessä ruotsalaiskylässä asuvat siskokset Tilda ja Elida eivät tosin keittele myrkkyjä, vaan potenssilääkettä.
Muistelemasi kirjan nimi taas viittaisi Arto Paasilinnan Suloisen myrkynkeittäjän suuntaan. Siinäkin on pääosassa vanhempi nainen, everstinna Linnea Ravaska.
Journal d'un curé de campagne on julkaistu DVD:nä useita kertoja eri maissa 2000-luvulla. Kirjastoista ei näytä löytyvän yhtään kappaletta. Useimmat painokset on ilmeisesti myyty loppuun, mutta linkeissä näkyy joitain ostomahdollisuuksia. Suomenkielistä tekstitystä ei ole.
https://www.filmihulluleffakauppa.com/dvd/589-diary-of-a-country-priest…
https://www.amazon.fr/s?k=Journal+d%27un+cur%C3%A9+de+campagne&i=dvd&__…
Åsa Hellbergin Hotelli Flanagansin naiset -teos ilmestyy Bazar Kustannukselta tämän vuoden syksyllä ja sitä hankitaan Helmet-kirjastoihin. Muita suomennoksia kirjailijalta ei näyttäisi olevan tulossa, mutta kannattaa olla suoraan yhteydessä kustantamoon (info@bazarkustannus.fi) ja toivoa niitä. Sillä tavalla kustantaja saa ensikäden tietoa siitä, mitä lukijat haluavat lisää.
Lähde: https://www.bazarkustannus.fi/kirjailijat/asa-hellberg/
Tässä muutamia ehdotuksia, joita kollegat suosittelivat:
Tanska:
Peter Höeg: Lumen taju/ Nainen ja apina/ Hiljainen tyttö/ Susanin vaikutus
Tove Ditlevsen: Lapsuus/ Nuoruus/ Aikuisuus
Norja:
Erlend Loe: Supernaiivi
Maja Lunde: Mehiläisten historia/ Sininen/ Viimeiset
Karl Ove Knausgaard: Syksy/ Talvi/ Kevät/ Kesä
Islanti:
Sjón: Skugga-Baldur/ Poika nimeltä Kuukivi/ Valaan suusta
Vigdis Grimsdottir: Rakkaustarina - Z/ Nimeni on Isbjörg, olen leijona/ Hiljaisuus/ Valosta valoon
Arnaldur Indriðason: useita eri dekkarisarjoja
Yrsa Sigurðardóttir: Perimä/ Kolmas merkki
Lisäksi tanskalais-norjalainen Kim Leine on kiinnostava tuttavuus, häneltä on suomennettu teokset:
Kuilu
Ikuisuusvuonon profeetat
Punainen mies,...
Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello
Tekstiiliteollisuus Oy:stä (http://www.tekstiiliteollisuus.fi/index.php?id=1) kerrottiin, että helmikuitulangassa käytetään sekoitteena helmiäiskuitua, pieniä helmen jyväsiä, jotka kemiallisen prosessin jälkeen voi kehrätä kuiduksi muun materiaalin (esimerkiksi bambuviskoosin) sekaan. Näin saadaan lankaan esimerkiksi kiiltoa. Monia muitakin kuitumolekyylejä on mahdollista samalla tavoin käyttää langan materiaalina.
Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea aineistoa esimerkiksi tietystä teemasta asiasanan avulla. Asiasana kertoo kirjan aiheen. Esimerkiksi asiasanalla tähtitiede löydät paitsi kirjat, joiden nimessä sana esiintyy, myös tähtitiedettä käsittelevän aineiston, vaikka sanaa ei nimessä olisikaan.Tällä tavoin asiasanan avulla löytyy esimerkiksi Esko Valtaojan kirja Ensimmäinen koira Kuussa.
Eri kirjastojen aineistotietokannat eroavat toisistaan hakuominaisuuksiensa mukaan, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit rajata hakua monilla tavoin, esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan tai hakea pelkällä kirjastoluokalla. Kirjastoluokalla haettaessa kannattaa muistaa, että useiden kuntien kirjastojen kirjastoluokat saattavat...
