Kyseessä on runo Tonttulan lapset, joka perustuu Elsa Beskowin lastenkirjaan Tomtebobarnen (1910). Ainikki Kivi suomensi kirjan vuonna 1924.
Runo sisältyy alakansakoulun oppikirjoihin Aarni Penttilä: Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1939, useita lisäpainoksia) ja Aikamme lukukirja. 3a, 3. luokan syyslukukausi (Larmola et al., 1974). Näissä runo on lyhennelmä Ainikki Kiven suomennoksesta..
Sittemmin Tomtebobarnen ilmestyi kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 1973 Eila Kivikk'ahon suomentamana.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Jämsän kirjastossa ei ole digitointimahdollisuutta.
Jyväskylän pääkirjastossa on digitointitila, jonka käyttöohjeisiin pääset tutustumaan kirjaston verkkosivuilla tämän linkin kautta: Pääkirjaston Digitointitila | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Helsingin yliopisto säilyttää muun muassa vanhoja tiedekuntamatrikkeleita ja ylioppilasmatrikkeleita. Riippuen matrikkelista, se voi olla saatavissa fyysisenä, mikrokorttina, tai digitaalisena. Suosittelen sinua olemaan yhteydessä Helsingin yliopiston arkistopalveluihin, joka tarjoaa tietopalvelua ja ohjeistusta arkistojen käytössä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/arkistopalvelut-ja-kirjaaminen.
Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Kyseessä voisi ollakin Ingvar Kampradin muistokirjoitus, jossa siteerataan ruotsalaisen runoilija Erik Lindegrenin Arioso-nimisen runon alkua, joka löytyy Sviter-runokokoelmasta (1947). Runo on suosittu ruotsalaisissa muistokirjoituksissa."Någonstans inom oss är vi alltid tillsammans".Viljo Kajavan runokokoelmassa Vielä piirrän viivan löytyy teoksen alussa (s. 5, 1996) Lindegrenin runo Arioso (ruotsiksi). Siinä sen alku kuuluu näin "Någonstans inom oss är vi alltid tillsamman" Ingvar Kampradin muistokirjoitus: Ilta-sanomat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005551121.htmlArioso-runon analysointia https://fenixbegravning.se/nagonstans-inom-oss-ar-vi-alltid-tillsammans/Erik Lindegren: Arioso: https://www.babelmatrix.org/works/sv/...
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
HelMet-kirjastoista lähetettävien ilmoitusten lähetystavan voit itse käydä muuttamassa www.helmet.fi -sivuilla tai voit pyytää virkailijaa vaihtamaan lähetystavan käydessäsi kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta painiketta Muuta yhteystietojasi. Valitse Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni postitse.
Valitettavasti sähköpostitse tulevia tiedotteita ei voi erikseen valita. Jos et halua eräpäivätiedotteita sähköpostiisi ja valitset ilmoitusten lähetystavaksi postin, niin tällöin myös varausilmoitus ja ensimmäinen myöhästymismuistutus lähetetään postitse.
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään käyttösääntöjen mukaisesti ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus...
Mitä Missä Milloin kansalaisen vuosikirja voisi olla hyödyksi
tämän tyyppisten "tapausten kulkujen" selvittämisessä. Tässä tapauksessa avuksi olisi MMM 1994, josta löytyy selostuksia vuoden
1993 tapahtumista. Jos ei tietoa kyseisestä teoksesta löydy on syytä
etsiä käsiinsä ajankohdan sanomalehtiä. Päivämäärähän on tarkkaan
tiedossa ja ainakin alueen pääkirjastossa säilytetään paikkakunnan
päälehteä / lehtiä. Internetin hakupalvelut eivät tuottaneet tulosta hakusanalla SALMIAKKIKOSKENKORVA.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan E 9 on tuberkuloosi (Tuberculosis), varmasti todettu. Aktiivi keuhkotauti (Tub.pulm.activa), paranemisen toiveita on. Aktiivisuudeltaan ja prognoosiltaan epävarmat tapaukset.
B 1 3 voisi olla B I 3, joka merkitsee pienikasvuisuutta, kääpiökasvua (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia). Pituus vähintään 148 sm, muuten kuten A II.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Paras arjen tekojen herättelijä on kenties Ulkoministeriön globaalikasvatusaineisto kouluille.
Sivustolla yritetään vastata kysymykseen Miten minä voin vaikuttaa? Sivuston teemat on jaettu neljään ryhmään: vaikuta päätöksentekoon, kuluta viisaasti, toimi tasa-arvon puolesta ja toimi köyhyyttä vastaan. Kannattaa myös perehtyä asioihin, jotta voi tehdä harkittuja päätöksiä.
Tarkempia ohjeistuksia esim. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä.
Voi myös osallistua tasa-arvotekojen kampanjaan. Tasa-arvoteot.fi sivustolta saa myös vinkkejä tasa-arvotekoihin.
Tietenkin kaikkien tasaveroinen kohtelu ja huomiointi arjessa on myös tärkeä tasa-arvoteko.
Valitettavasti en pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli
Oikeassa olet, satakielen nimi tulee nimenomaan sen monipuolisesta laulusta. Voit lukea lisää lintujen nimien alkuperästä Kaisa Häkkisen teoksesta Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja (Turun yliopisto, 2013).
Oliotietokannoista kertovia teoksia löytynee parhaiten tieteellisistä kirjastoista. Tutkimusaiheen tarkempi rajaaminen on myös välttämätöntä, muuten hakutulos ei ole kovin relevantti.
Aloita työn ja tiedonhaun rajaus esim. selaamalla mitä hakusanoilla "object-oriented databases" löytyy Teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta, osoite on lib.tkk.fi tai Tampereen teknillisen yliopiston Nelliportaalista, osoitteesta www.nelliportaali.fi. Kokeile myös www.worldcat.org -tietokantaa.
Kirjasto lähettää aina saapuneesta varauksesta ilmoituksen. Voit kuitenkin valita, haluatko ilmoituksen postitse vai sähköpostitse. Pääset muuttamaan tietojasi helmetin kohdasta "omat tiedot".
Lainaamasi nide on Kallion kirjaston kirja. Kallion kirjasto on parhaillaan remontissa ja tämän takia Kallion aineistoon tulee pitkät laina-ajat. Eräpäivä on siis aivan oikein.
Antoisia lukuhetkiä.
Hei,
Suomesta ei löydy Brecht-seuraa, ikävä kyllä. Suomessa toimii Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, mutta sen jäsenseurojen joukostakaan ei löydy yhtäkään ulkomaalaisen kirjalijan nimikkoseuraa.
ystävällisin terveisin
Marja Immonen
Kysymyksen sitaatti on peräisin Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjasta Laps' Suomen (Otava, 1987).
Nykysuomen sanakirjan mukaan pore-sanalla on myös merkitys "pieni halkeama, särö".
Valtion säädöstietopankki on osoitteessa http://finlex.om.fi/ Se sisältää erikseen lait alkuperäisessä muodossaan ja myös ne lain pykälät, joita on myöhemmin muutettu. Valtion säädöstietopankki on ajantasainen lakitekstien lähde. Siitä saa kuitenkin lain voimassa olevan tekstin suoraan vain, jos lakiin ei ole tullut muutoksia.
Lainsäädännön etusivulla (http://finlex.edita.fi/stp.html) on lomake, johon voi kirjoittaa hakusanoja. Sanahaulla voi hakea Lakeja ja muita säädöksiä, joiden nimessä esiintyy haluttu sana/sanoja. Tällöin haku kohdistetaan viitetietokantaan. Etsittäessä Lakeja ja muita säädöksiä, joiden nimessä tai tekstissä esiintyy haluttu sana/sanoja haku kohdistetaan tekstitietokantaan.
Hakusanalla päivähoi* (* on katkaisumerkki...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai...
Voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp Kirjaa on saatavana Akateemisesta kirjakaupassa, joten sitä on todennäköisesti tulossa kirjastoihin lähiaikoina.
