Kirja on käännetty ja Ruotsissa kirja ilmestyy Bonniersin kustantamana 29. tammikuuta. Kirjaa on tilattu jo useisiin kirjastoihin, joten uskoisin sen ilmestyvän kevään aikana myös teidän lähikirjastoonne.
Helmet-kirjastoissa voit aloittaa lainaushistoriasi tallentamisen juuri niin kuin olet tehnyt. Aloittamisen jälkeen omiin tietoihisi tallentuvat ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen. Eli historiaan ei voi lisätä mitään itse. Voit halutessasi poistaa historiasta lainoja tai lopettaa sen käytön. Lisää ohjeita Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA-merkein kuvattuna Disney lausutaan seuraavasti: /ˈdɪzni/
Ääninäytteen voi kuunnella esimerkiksi täältä: https://myefe.com/transcription-pronunciation/disney
Hautahaku.fi-sivustolta löytyy annetulla (ja vastauksesta yksityisyyssyistä poistetulla) henkilönimellä mm. kaksi Vaasaan haudattua vainajaa. Heistä toinen sopisi kuvailuusi hyvin kuolinvuoden (2007) perusteella. Sivulla on annettu myös vainajan toinen nimi sekä syntymävuosi, joiden täsmääminen toki lisäisi todennäköisyyttä oikeasta henkilöstä.
Jos oikeaa henkilöä ei löydy, Tietoja hautahausta -sivulta löytyy tieto haun kattamista seurakunnista, ja siitä miten edetä asiassa muuta kautta.
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
Kesätyöpaikat on tarkoitettu opiskeluaan jatkaville tai juuri koulunsa päättäville vantaalaisille nuorille. Hakijan on oltava vähintään peruskoulun 9. luokkalainen. Kirjastoihin haetaan keltaisella sivistystoimen kesätyöpaikkahakemuskaavakkeella. Niitä saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja ne palautetaan ypp:een tai kaupungintalon kirjaamoon viimeistään 9.3.01. Lomakkeelle voi kirjoittaa toiveen alueesta, jolla mieluiten työskentelisi. Pääsääntöisesti työn kesto on 1 kuukausi.
Ainakin elokuvassa Äkkilähtö (ohj. Tiina Lymi, 2016) tyttö ja mummu ajavat traktorilla. Se löytyy dvd:nä useista kirjastoista.IMDb: Äkkilähtö https://www.imdb.com/title/tt4614940/?ref_=fn_all_ttl_1Finna.fi: Äkkilähtö DVD https://finna.fi/Record/satakirjastot.442844?sid=4943860265
Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen...
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Helmet-aineistohausta löytyy jonkin verran kirjoja GPS:sta. Seuraavassa joitain:
- Avaruustoiminta Suomessa : kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet 2005-2007, Kauppa- ja teollisuusministeriö : Edita, 2005
-Miettinen, Samuli: GPS käsikirja, Genimap, 2002
-Henttu, Pekka:
Teos GPS - maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä : opas uuteen aikaan, Naviprop, 1993
-Miettinen, Samuli:
GPS vie vaivatta perille, Ajatus, 1998
Helmet-hakuun pääsee osoitteesta http://www.helmet.fi , hakutavaksi voi valita aihehausn ja hakusanaksi gps.
Mustialan Maamiesopiston puistoon sijoitetun muistopatsaan ovat suunnitelleet Urho Heinänen ja Vila Martin. He ovat suunnitelleet myös oppilaiden sankarihaudalle Tammelan kalmistoon pystytetyn patsaan. Molemmat paljastettiin Tammelan vapautumisen vuosipäivänä 27. huhtikuuta 1923.
Lähteet:
Antero Tuomisto, Suomalaiset sotamuistomerkit
V. Tuorlahti, Mustiala 1840-1940 : 100 vuotta maatalousopetusta
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion Neitsytmatka –kirjaa. Tapahtumat alkavat kesän ensimmäisen rippileirin viimeisestä illasta. Seuraa kesä ja seuraava talvi, jolloin Annukka on koulussa ja äiti sairastuu. Kirjan loppupuolella (s. 235) sanotaan, että ”rinteessä on vielä lumiläikkiä, mutta eteläpuolella vihertää”. Lopussa (s. 247) luku alkaa ”Kesä oli puhkeamaisillaan kaupunkiin.” Tapahtumat kestävät siis noin vuoden.
Runoa ei näytä suomennetun. FILIn (Finnish Literature Exchange) käännöstietokannan mukaan Hellaakoskea on englanninnettu neljään teokseen, jotka ovat Salt of Pleasure (1983), Finnish Odyssey (1975), Camera Poetica - Finland (2012) ja Whispering Birches (2014). Etsittyä runoa ei löytynyt niistä eikä Books from Finlandin numerosta 2/2007, johon Herbert Lomas on kääntänyt valikoiman Hellaakosken runoja.
Arvopaperin ja Kauppalehden nettiartikkeleista pääsee kirjastoissa lukemaan vain ne, jotka näkyvät ilmaiseksi kaikille lehtien omilla nettisivuilla. Kumpikaan lehdistä ei kuulu Helmet-kirjaston e-lehtipalveluihin. Arvopaperi -lehden fyysisiä kappaleita voi lukea ja niitä pääsee myös lainaamaan ja varaamaan useammassakin kirjastossa Helmet-alueella, Vantaalla Mosaiikin, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Kauppalehteä voi lukea Vantaalla Koivukylän, Lumon, Martinlaakson, Mosaiikin, Myyrmäen, Pointin ja Tikkurilan kirjastoissa, mutta lehteä ei voi lainata, eikä varata.
Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
DVD-elokuvien luetteloon pääset Helmetin hakusivulta https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…. Kirjoita hakusana tai hakusanat (esim. elokuvat)ylimpään laatikkoon, rajaa hakua Aineisto-laatikon (esim. dvd) ja/tai Kieli-laatikon kautta ja napsauta lopuksi painiketta Hae. Voit rajata hakua edelleen Kirjasto-laatikon kautta. Näkyviin tulevat kaikki haluamasi dvd-elokuvat.
Tietoa suomalaisista hopea-aterimista löytyy useammastakin kirjasta, mutta yhtä ainokaista teosta aiheesta en valitettavasti löytänyt. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheesta tietoa: Pöytä koreaksi, kattauksen ja pöytätapojen historia, toimittanut Kirsti Grönholm ( Tammi, 2005), Raimo Fagerström: Suomalaista hopeaa ( WSOY, 1983), Hopeakirja: Suomen hopea-ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle ( Cajus Kajanti, 1966), Raimo Fagerström: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa ( Museovirasto, 2000) Wenzel Hagelstam: Uusi antiikkikirja: 1900-1980 ( WSOY, 2003) sekä kirjasarjassa Suomen antiikkiesineet osassa Kustavilaisuudesta Empireen ( Weiling Göös, 2005). Kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
