Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta...
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
"Täällä pojat tähden alla" on TV2:n tuottama elokuva vuodelta 1990. Sen on ohjannut Kalle Pursiainen, ja rooleissa nähdään mm. Risto Kaskilahti. Sitä ei valitettavasti ole saatavana mistään Suomen yleisestä kirjastosta. Yleisradion tuotantoa on kirjastoissa jonkun verran, mutta tämä elokuva ei Tallennemyynnin valikoimissa ole ollut. Tallennemyynnistä eivät voi ostaa yksityiset henkilöt, vain kirjastot ja jotkut muut julkisyhteisöt.
Hei! Tule käymään Koulutuskirjastossa (Ammattikorkeakoulun kirjasto), joka sijaitsee saman katon alla Kokkolan kaupunginkirjaston kanssa(toinen kerros). Heillä on oma palvelutiski, josta saat kirjastokortin Koulutuskirjastoon ja samalla salasanan colibri-palveluun.
Koulutuskirjaston puhelin numero 8252060
Ystävällisin terveisin
Marja-Riitta Tuikka
Kokkolan kaupunginkirjasto
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon...
Richard Leijonamielen Ja Nus Hons Pris löytyy artikkeli, jossa on tämän rotrouengen teksti ja englanninnos.
Daufin, je·us voill deresnier on vähemmän tunnettu, sen tekstistä on Charmaine Lee kirjoittanut artikkelin, jonka alussa on tekstipätkä tästä sirventesistä, mutta en osaa sanoa, onko se siinä kokonaisuudessaan. Käännöstä en löytänyt.
Charmaine Lee, Riccardo I d’Inghilterra, "Daufin, je·us voill deresnier, Lecturae Tropatorum 8 (2015) ,1-26.
Mikäli oikein ymmärrän tekstit voisivat löytyä alla mainitusta teoksesta, joka on luettavissa Kaisa-talon kirjastossa.
Bibliographie der Troubadours, Pillet, Alfred.; Carstens, Henry. 1933
BnF Gallicasta löytyi käsikirjoitus, jossa on...
Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto tuo hyviä muistoja mieleen.
Laitan sinulle linkin palvelun vastaukseen, jossa esitellään erilaisia mahdollisuuksia työskentelyyn kirjastossa. Vastaus on viime marraskuulta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4fce41a-dbcc-4e3…. Vastauksessa on selvitetty työllistymismahdollisuuksia kirjastoon laveasti.
Kirjastoissa on mahdollista suorittaa myös erilaisia ja eri pituisia harjoittelujaksoja. Kirjastoalan opintoharjoittelun lisäksi, harjoittelijaksi kirjastoon voi päästä Työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Jos olet kiinnostunut tutustumaan kirjastotyöhön harjoittelun kautta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jolloin selviää sen hetkinen harjoittelijatarve.
Meg Cabotin Alien tyttösäännöt -sarjaa kustantaa W.S.O.Y. Kustantantajalta voi tiedustella, aikooko se suomentaa sarjan viidennen ja kuudennen osan. http://www.wsoy.fi
Tervehdys!
Nurmijärven kirjastoissa ei valitettavasti ole juomatarjoilua eikä sen puoleen mitään muutakaan tarjoilua. Jos jano kirjastossa yllättää, niin mars vessaan hanasta vettä hakemaan. Ja jos oikein nätistä pyydät, niin saatat saada mukin kirjaston asiakaspalvelustiskistä. Mutta muuten meillä on ihan OPM-meininki.
Ps. Meiltä ei myöskään saa liitteenä laittamasi häkkyrän osia, mutta tarjolla olisi kirjoja, leffoja, äänikirjoja, lehtiä, pelejä, musiikkia...myös e-aineistoihin kannattaa tutustua :)
Näyttää siltä, että kysytty essee olisi suomennettu kahteenkin kertaan.
Yrjö Karilaan toimittamassa kirjassa Suuren hiljaisuuden miehiä (vuodelta 1919) on essee nimeltä ’Itseluottamus’. Kääntäjää ei ole mainittu, mahdollisesti se on Karilas itse.
Vuonna 1958 julkaistuun Emersonin Esseitä-kirjaan sisältyy essee 'Itseensä luottava ihminen'.
Kääntäjä on J.A. Hollo.
Molemmat esseet alkavat englannin ’I read the other day some verses written by an eminent painter…’-tekstiin sopivasti, mutta ovat selkeästi eri käännöksiä.
Emerson, Ralph Waldo: Esseitä. WSOY 1958.
Suuren hiljaisuuden miehiä / toim. Yrjö Karilas. WSOY 1919.
Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Poistokriteereinä ovat lähinnä huonokuntoisuus, sisällön vanheneminen ja heikko lainauskierto. Poistopäätökset arvioidaan tapaus kerrallaan. Kirjat tulevat myyntiin vähitellen, eikä mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntihyllyyn jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen. Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Tätä aihetta sivuaviin kysymyksiin on palvelussamme vastattu aiemminkin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b42b99ff-3da…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e33b6dff-2fd…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/...
Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä...
Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Varsinaista karttaa väestö tiheydestä en löytänyt, mutta Islannin suurlähetystön sivuilla oli seuraava tieto: Vuoden 2000 lopussa pääkaupunkiseudulla asui 175 000 asukasta koko maan 282 845 asukkaasta. Ainoa alue e.m. lisäksi, joka pystyy vetämään väestöä puoleensa on Norðurland eystra ja sen pääkaupunki, Akureyri, joka on tasaisesti kasvanut. Islannissa on muutamia kuntia, joissa on alle sata asukasta: viime vuoden tilastoissa pienin kunta oli Mjóafjarðarhreppur: 30 asukasta. Seuraavaksi pienimmät, niitä on kaksi samalla asukasluvulla: Þingvallarhreppur ja Vindhælishreppur, joissa molemmissa oli vuonna 2000 asukkaita 43.
Karttoja Islannista (pääosin englanniksi löytyy osoitteista ):
http://www.lonelyplanet.com/mapshells/europe/iceland/...
Hei!
Pirkanmaan kirjastot kattavassa Piki-verkkokirjastossa, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi tehdä haun asiasanalla esikoisteokset. Laittamalla lisärajaukset:1.aineistolaji: kirja, 2.kieli: suomi, 3.ei lasten aineistoa ja 4.täppä kohtan kaunokirjallisuus saa esikoisteoksia vuosina 2000-2008 yhteensä 518 kappaletta. Kun kokeilin tuoreemmilla kirjoilla, huomasin, että tulokseen tulevat mukaan myös esikoisteosten uudet painokset (esim. Ian McEwanin Sementtipuutarhan pokkariversio). Toisaalta tuloksesta varmasti puuttuu joitakin hyvin pieniä kustantajia ja omakustanteita, mutta jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Koronavirus ei vaikuta vielä kysymyksiin vastaamiseen. Mikäli kirjaston henkilökuntaa sairastuu paljon tai he eivät muusta syystä ole töissä, vastaamiseen voi tulla vaikutuksia. Jos vastaajien määrä laskee selvästi, voivat vastausajat pidentyä. Itse vastauksen laatimiseen vaaditaan usein kirjallisuuden tutkimista paikan päällä kirjastossa. Mikäli henkilökuntakaan ei enää kirjastoihin pääsisi, tässä tulisi vaikeuksia. Mitään näistä asioista ei voida vielä ennustaa. Kaikki on kiinni siitä, miten epidemia leviää ja millaisia keinoja sen hillitsemiseksi tullaan käyttämään.
Lisäys 7.4.2020: Hyvin valitettavasti monin paikoin kunta on joko lomauttanut tai aikoo lomauttaa kirjaston henkilökunnan verkkopalveluista välittämättä. Mikäli...
