Lainat eivät eräänny Helmet-kirjastoissa koronarajoitusten aikana eli välillä 30.11.2020-31.1.2021. Todennäköisesti sinunkin lainasi eräpäivää on siirretty keskitetysti eteenpäin. Se eräpäivä, joka nyt näkyy lainan kohdalla omissa tiedoissasi, on oikea eikä lainaa tarvitse palauttaa aikaisemmin.
Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta voi lukea kuuluttamisesta:
Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:
Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Meillä on Töölön kirjaston musiikkiosastolla cd-levy, jolla Ludvig XIV hovin ilallisille sävellettyä "ruokailumusiikkia", säveltäjä on Lalande:
luokka: 785.2
LALANDE, Michel-Richard de
Sinfonies pour les soupers du Roi
Mielestäni tällä levyllä oleva raita 13 kuulostaa sivustolla soivalta kappaleelta.
Levyn voi varata lähikirjastoon (varauksessa auttava koodi on: cls0056890) tai sitten voi soittaa Töölön kirjaston musiikkiosastolle p. 310857025 ja pyytää, että levy varataan nimellä tänne hyllyyn ja sen voi noutaa sitten täältä.
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Internetissä on sivuja, joilla opastetaan länsimaisten nimien kääntämistä japanin kielelle.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japanin kielessä ns.katakana-merkeillä. Niistä saat lisätietoa esim.osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Suomalaisten nimien japaninkielisiä kirjoitusasuja voit etsiä myös osoitteesta http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/ tai http://www.japanorama.com/eb_japan.html
Tämän tapaisia kysymyksä on käsitelty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Niitä löytyy osotteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Voit hakea asiasanoilla etunimet japanin kieli. Vastauksista ja niissä annetuista nettiosoitteista saat lisää tietoa.
Meidän kirjastossa ei ole ketään...
Suomessa julkaistuista lehdistä löytyy tutkimustietoa mm. seuraavista lähteistä:
Aikakauslehtien liitto, katso kohdasta Tutkimustietoa aikakauslehdistä, osoitteessa
http://www.aikakauslehdet.fi/
Sanomalehtien liitto, katso Tietoa ja tilastoja, levikit osoitteessa http://www.sanomalehdet.fi/I
Ilmaislehdistä on tehty Suomen ilmaislehdet 2004 -tutkimus. Tutkimuksen loppuraportti valmistui helmikuussa 2005 ja se on julkaistu Sanomalehtien Liiton toimesta.
Lehdistä koottuja tietoja löytyy myös vaivatta Suomen lehdistö -lehden numerosta 6/2005
Etsimme hymniä Carelica-kokoelmastamme, jossa on materiaalia myös inkeriläisistä. Valitettavasti sieltä ei löytynyt "Kirjassalon hymniä". Kirjasalo sijaitsi Pohjois-Inkerissä, ja on olemassa Pohjois-Inkerin hymni (hymni mainitaan Kirjasalon historiassa), mutta tästäkään ei painettua tekstiä löytynyt.
Voisitte tiedustella asiaa Suomen Inkeri-liitosta http://www.inkeriliitto.fi/ lisäselvityksiä varten.
Hei!
Viime vuonna (2018) Jarno Hietalahti on julkaissut teoksen Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa käsitellään huumoria ja naurua useasta eri näkökulmasta. Kirja sisältää myös laajan luettelon alan kirjallisuudesta sekä katsauksen akateemiseen huumorintutkimukseen. Tästä kirjasta on hyvä aloittaa.
Finna-tietokannasta (www.finna.fi) naurua käsitteleviä opinnäytetöitä voi katsota tästä. Google Scholar -palvelu etsii myös verkosta tieteellisiä julkaisuja. Tästä näet Google Scholarissa tehdyn haun sanoilla humor laughter. Voit muokata hakua tarpeesi mukaan, mutta tästä saat jo käsityksen naurusta tehdyistä tutkimuksista.
Kyse ei varmaankaan ole siitä, että kirjasto olisi tietoisesti halunnut hankkia kokoelmaansa vain käännöksen. K. C. Constantinen kirjat ovat jo suhteellisen vanhoja. Mario Balzic -sarja on ilmestynyt 1970 - 1990 -luvuilla. Helsingin kirjastoissa kuten muissakin Suomen kirjastoissa on saattanut olla kirjoja myös alkukielellä, mutta ne ovat ehkä kuluneet loppuun ja jouduttu poistamaan. En myöskään voi enää sanoa, miksi kirjasto on hankkinut tuon yhden vuonna 1990 ilmetyneen saksankielisen romaanin. Mitään poikkeuksellista hankinnassa ei kuitenkaan ole, käännöskirjallisuutta hankitaan kaikilla kielillä kokoelmiimme,
Jos olet kiinnostunut sarjan kirjoista, niitä mahdollista tilata kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. K.C. Constantinen...
Kyseessä voisi olla John Irvingin Oman elämänsä sankari (The cider house rules). Se kertoo tohtori William Larchista ja hänen orpolapsestaan, jota kukaan ei adoptoi.Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11564
Myöhästymismaksut kirjaantuvat kirjastokorttisi asiakastietoihin. Maksut voit maksaa käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Lainausoikeuden menettää, jos asiakastiedoissa on maksamattomia maksuja 5 euroa. Maksamalla maksut lainausoikeus palautuu.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Hämeen Voima -lehden numeroita on luettavissa Suomen Kansalliskirjaston kokoelmissa mikrofilmattuina. Vuoden 1918 vuosikerta ei ole täydellinen, mutta etsimänne numero näyttäisi löytyvän.
Filmeistä voi tilata paperisia suurennoksia tai niitä voi itse tulostaa. Teidän kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon. Alla olevista linkeistä löytyvät Kansalliskirjaston yhteystiedot, lisätietoa mikrofilmi- ja jäljennepalveluista sekä palveluhinnasto.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Eilen, 27.8. kirjastojärjestelmässä oli noin kahden ja puolen tunnin mittainen toimintahäiriö kello 15.10-17.45 välisenä aikana. Muulloin järjestelmä on toiminut normaalisti.
Koska mitään viikon mittaisia katkoja ei HelMetissä siis ole ollut, voisiko kysymys olla esim. häiriöstä käyttämässäsi internet-yhteydessä?
Jos ongelma jatkuu, ottaisitko uudelleen yhteyttä HelMetin omalla palautelomakkeella http://www.lib.hel.fi/helmet-palaute/.
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
...
Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
