Lahden kaupunginkirjastossa on kerätty lehtileikkeitä eri kirjailijoiden teoksia koskevista arvosteluista. Jan Krossin teoksen arvostelu "Tekeekö totuus hulluksi?" sisältyy hänestä kerättyyn kansioon.
Kirja-arvosteluita voi löytää myös lehdestä Kirjallisuusarvosteluja. Siihen on koottu eri sanomalehdissä ilmestyneitä arviointeja kirjoista.
Käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea, saa haaviinsa kaikenlaista tietoa Arvo Ylpöstä. Luotettavimmasta päästä lienee Arvo ja Lea Ylppö Säätiön sivut, osoitteessa http://www.alys.fi/sivu2.htm
Arno Forsius on Suomen Lääkärilehdessä (2001: 24) julkaissut pienen kirjoituksen lähdeluetteloineen, ja siitä lyhyestä biografiasta löytyy myös nettiversio: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html
Ei sovi unohtaa että osoitteessa http://www.turku.fi/aino voi etsiä aineistoa Turun kaupunginkirjaston tietokannasta. Asiasanalla Ylppö, Arvo haetaan Ylppöä koskevaa kirjallisuutta.
Anime-sarjoja löytyy hyvin internetistä ilmaiseksi ja monesti vähintään englanninkielisellä tekstityksellä. Tällä hetkellä yksi suosituimmista ilmaisista sivustoista on Crunchyroll (https://www.crunchyroll.com/). Muita ilmaisia ja suosittuja sivustoja voi katsoa esimerkiksi Virbon listauksesta 15 parhaasta sivustosta (https://virbo.wondershare.com/tips-and-tricks/anime-websites.html). Valitsin Crunchyroll-palvelusta löytyvistä anime-sarjoista muutaman ehdotuksen, jotka vastaavat omia mieltymyksiäni ja joita voin siksi suositella. Tästä syystä ehdotukset ovat lähinnä toimintaa, kauhua, fantasiaa ja jännitystä. Suosittelen, että mikäli katseluun valikoituu joku näistä suosituksista, on katselijan hyvä olla vähintään 16-vuotias....
Vieraita kieliä opetetaan kyllä viittomakieltä pääasiallisena kielenään käyttäville. Myös toista kotimaista opetetaan viittomakielellä. Tuossa alla on infoa viittomakielisten oppilaiden perusopetuksesta. Mistään ei löytynyt viitteitä, että englanninkielen opetettu viittomakieli olisi yhdysvaltalaista viittomakieltä. Leena Hannin pro-gradu työstä vuodelta 2007 käy ilmi, että viittomakielet eivät sinällään ole samalla tavalla sukua toisilleen kuten kielet yleensä. Eli yhdysvaltalainen viittomakielikin on enemmän sukua ranskan viittomakielelle kuin englannin viittomakielelle. Näin ollen voisi ehkä päätellä, että englantia opetetaan englantilaisella viittomakielellä.https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/...
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi voit hakea myös cd-levyjä. Tekijäkenttään voit kirjoittaa yhtyeen nimen. Myös materiaalityypillä voit hakea: valitse kohtaan näytä "kaikenlaisia teoksia" haluamasi materiaalityyppi.
Pohjannaulalta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa levyt Kivi, Halajan sekä Pässinpää. Hilavitkuttimelta Tulella valeltu. Saatavuustiedotkin löydät em. osoitteesta.
Tästä vaikeasta aiheesta löytyy muutamia kirjoja. Uusimpia kirjoja ovat Jacqueline Wilsonin Tatuoitu äiti ja Kahden kodin välillä, jotka käsittelevät nykyperheiden ongelmia lasten kannalta. Myös Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet kertoo fantasian avulla lastenkotilasten kohtaloista. Vähän vanhempia kirjoja ovat Taru Mäkisen Kultainen salama ja murtovarkaat sekä Karkulaiset, jotka kertovat perheväkivallasta. Vanha klassikko Willie itkupilli (Magorian) kertoo riipaisevan tarinan Englannista. Keskustelun herättäjänä voisi toimia Saara Laihon kuvakirja Urhea Pikku-Nalle, jossa on tietoisku myös kasvattajille. Insestistä on useampia kirjoja, mutta ne on yleensä tarkoitettu vähän vanhemmille. Erna Oslandin Punaisen huoneen tytössä päähenkilö...
Helsingin kaupunginkirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa on etsitty tietoja Tuomas Pohjanpalon muistelmista tuloksetta.
Eino I. Parmasen "Taistelujen kirja, Kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, IV osa Suurlakko ja sitä lähinnä seurannut aika" on saatavilla Eduskunnan kirjastossa. (Neuvonta- ja lainauspalvelun puh. 432 3423).
Isabella Abedilta on suomennettu neljä kuvakirjaa ja yksi nuortenkirja, mainitsemasi Lucian. Lucianin on kustantanut Otava. Valitettavasti emme kirjastossa tiedä, aikooko Otava tai mahdollisesti jokin muu kustantaja suomentaa lisää kirjailijan nuortenkirjoja. Voit tiedustella asiaa Otavalta http://www.otava.fi/
Naisiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa käsitellään esim. seuraavissa romaaneissa: Jessica Suni:Hoito, Orvokki Autio: Pesärikko, Susanna Alakoski: Sikalat, Eira Mollberg: Vakuuslapset, Eppu Nuotio: Paine ja monissa dekkareissa on tämä teema esim. Liza Marklundin kirjoissa.
Aiheesta kirjoittavia tietokirjaijoita ovat mm. Elina Reenkola, Hannele Törrönen, Tuija Välipakka, Ben Malinen, Brita Jokinen, Hanna Jensen, Ben Malinen ja Bruce Fischer.
Kaupunginkirjaston HelMet järjestelmässä voi tehdä myös haunhakusanalla henkinen väkivalta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shenkinen%20v%C3%A4kivalta__…
Marja-Leena Mikkola on suomentanut Dylan Thomasin runon Lament. Suomennos Valitus sisältyy Dylan Thomasin runojen kokoelmaan Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990).
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Thomas, Dylan: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990)
Jos teoksen tekijä todellakin on yritys, laittaisin sen finmarc-kenttään $110 eli pääkirjaus yhteisön nimestä, mutta jos taas teos käsittelee yritystä, laittaisin yrityksen kenttään $610 eli Kohdeyhteisö.
Kannattaa huomata, että jos käyttää ensimmäistä vaihtoehtoa, tulee yrityksen nimi nimenomaan pääkirjaukseksi. Ihan tarkasti ei asiaa pysty sanomaan, kun ei ole nähnyt ao. teosta, mutta nämä tuntuvat mielestäni parhailta vaihtoehdoilta.
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018...
Koko Suomen osalta kyseisen teoksen lainaushistoriaa ei ole valitettavasti mahdollista selvittää, sillä eri kirjastojen lainaushistoriatiedot eivät ole julkisia. Lastukirjastoissa (Lahti + Seutu) Läpi Helvetin : Marko Jantusen tarinaa on lainattu yhteensä 918 kertaa.
Kyllä se on mahdollista. Voit tilata Vanamo-kirjastojen väliaikaisen kirjastokortin. Lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi. Kerro nimesi ja puhelinumerosi. Kortin numerolla ja tunnusluvulla pääset käyttämään kaikkia kirjaston tarjoamia sähköisiä palveluja.
Kirjastojen asiakkuus ei edellytä sitä, että asuu samalla paikkakunnalla. Yleensä pitää kuitenkin olla osoite Suomessa.
Poikkeustilanteen jälkeen saat Vanamo-kirjastojen kortin, jos pääset käymään jossain kirjaston toimipisteessä.
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/tilaa-v%C3%A4liaikainen-kirjastokortti
https://www.vanamokirjastot.fi/asiakkaana-kirjastossa?refId=Udn2uQ&culture=fi
Anni Tannin joululaulut 2, joka sisältää laulun Tonttujen mylly,on haettavissa useasta Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Voit tehdä varauksen Helmetin kautta
www.helmet.fi (pin-koodi välttämätön)
tai tiedustella sitä lähikirjastostasi tai muualta.
Kirjastojen yhteystiedot ja niteen saatavuustiedot löydät myös Helmetistä.
PS Huomaa oikeinkirjoitus: Anni Tanni, erikseen.
Kirjaa ei löydy Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta eikä maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta. Kirja voidaan kuitenkin hankkia teille ulkomaisista kirjastoista kaukopalveluna. Lähikirjastossanne voitte täyttää kaukopalvelukomakkeen.
Löydät ohjeen kirjasta Tildan tapaan : romanttinen ilme kotiisi / Tone Finnanger sivulta 49.
http://www.helmet.fi/search~S12*fin?/ttildan+tapaan/ttildan+tapaan/1%2C…
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Vanhemmasta päästä tulevat mieleeni Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sekä Wil Huygen ja Rien Poortvliet Suuri tonttukirja.
Tonttukirjassa ei ole varsinaista tarinaa, mutta hyvin kiehtovia tietoja tonttujen elämästä ja tavoista.
Roald Dahl Tynkätyiset voisi myös olla sopiva seikkailu.
Uudemmista kirjoita Susanna Luojuksen ja Stiina Saariko Metsäretki on jo valmiiksi kytketty taidemuseomaalimaan.
Tittamari Marttisen Riemukas metsäretki tarjoaa runoollisen lähestymistavan metsään.
Myös muiden maiden saduista voisi löytyä inspiraatiota esim. Guilermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa ja joen kansa.
Kun palautat kirjan kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon), älä palauta kirjaa automaattiin vaan henkilökunnalle ja pyydä palauttamaan kirja. Kerro, että kirja oli huonokuntoinen jo silloin, kun lainasit sen. Henkilökunta päättää, poistetaanko kirja vai voiko sen vielä mahdollisesti korjata. Sinun ei tietenkään tarvitse korvata kirjaa.
