Alunperin unkarilaisen Minek a szőke én nekem -kappaleen suomenkielisen Budapestin sillat -version sanoitti Lauri Jauhiainen (1925-2003) salanimellä Poika Peltonen.
Poliisin poika sekä Rikos & rakkaus(Pyhiesi yhteyteen)
löytyvät. Osoitteesta http://www.helmet.fi pääset aineistotietoihin. Lisäämällä tekijäksi Tervo, Jari, löydät aineistot.
Helsingin kaupungin Henkilöstökeskuksen mukaan kesätyöpaikoista on velvollinen ilmoittamaan se virasto, johon on hakenut töihin. Kaikille tulee ilmoittaa, mutta se saattaa kestää jonkin aikaa, koska hakijoita kaupungille on ollut kaikkiaan noin 24.000 ja työpaikkoja 733.
Jos alaikäisellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus niin kyllä voi. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaukseen. Huomaa ettei lainaaminen ole mahdollista Kouvolan kirjastoissa 5-8.3.2018. kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi.
Ison vihan ajasta Porissa kerrotaan teoksissa Porin historia II ja Porin kaupungin historia, jotka ovat saatavilla sähköisinä. Teoksissa mainitaan venäläisten pääjoukon, kahdeksan rykmenttiä, olleen neljän kuukauden ajan talvella 1713-1714 Porissa. Pääosa miehitysjoukoista poistui kaupungista tammikuun lopulla 1714 edetäkseen Pohjanmaalle, jossa käytiin helmikuussa Napuen taistelu.
J.O. Hannulan teoksessa Napuen taistelu (Sotakorkeakoulun upseerikerho 1929) mainitaan että taisteluun osallistui operaatiokelpoisessa kunnossa olevat osat kaikista Suomessa olevista joukko-osastoista, nim. 12 jalkaväkirykmentistä, 7 ratsuväkirykmentistä ja 2 eskadroonasta sekä kasakkojen pääosa. Taisteluvahvuus venäläisillä oli Hannulan mukaan n. 11,000 miestä...
Matti näyttää syövän ruisleipää ja jonkinlaista keittoa. Sitä ei näy, mitä keittoa se voisi olla. Kirjassakaan ei ruoasta kerrota tarkemmin, mutta juoma, jota Matti juo tuopista, on piimää, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.html
Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Siirto onnistuu sekä Turun pääkirjaston Uutistorilla että musiikkiosastolla. Diskettiasema 3,5 tuuman levykkeille lainataan kirjastokortilla näiden osastojen neuvonnasta kirjastossa käytettäväksi.
Hawai`i tai Hawaii, suomalaisittain Havaiji, on Yhdysvaltojen osavaltio. Englanninkielisiä sivuja netissä esim. http://www.hawaii.net/ tai http://www.ehawaiigov.org/ tai http://www.hcc.hawaii.edu/ ja
http://www.gohawaii.com/.
Tämä olikin hieman hankalampi haku.
Mieleen tuli Animorphs-sarja, jossa päähenkilöt muuttuivat milloin miksikin henkilöksi. Linkki Wikipediaan
Sarja on suomennoksina kuitenkin uudempaa tuotantoa. Julkaistu 2000–2007. Linkki Wikipediaan
Löysin yhden ehdokkaan myös 1980-luvun kirjoista. Gunnel Linden Olen oikea ihmissusi. Sen päähenkilö on kuitenkin poika. Linkki Kirjasampoon.
Kenties Finna-haulla voisi löytää lisää ehdokkaita? Linkki Finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
Helsingissä ei ole kirjailija- tai kirjallisuusmuseota. Eri puolilla Suomea on yhteen kirjailijaan liittyviä museoita, lähin niistä taitaa olla Järvenpään Ahola, jossa kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofelt asuivat:
http://www.jarvenpaa.fi/nahtavyydet/nayta.tmpl?id=14;sivu_id=228
Suomen museoiden yhteiseltä sivustolta löytyy luettelo kirjailijoiden museoista:
http://www.museot.fi/kirjailijamuseot
Ehkä Helsingin kirjastojen kirjailijoitakin käsittelevistä näyttelyistä olisi apua:
Kansalliskirjaston näyttelytiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kulttuuritoiminta/nayttelyt.html
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston näyttelyistä kannattaa kysyä täältä:
http://www.finlit.fi/palvelut/...
Voit pyytää uusimaan lainasi lähettämällä sähköpostia lähikirjastollesi. Laita viestiin nimesi lisäksi vaikka syntymäaikasi tunnistetiedoksi.
Kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet, löytyvät HelMet-kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI .
Olisiko kyseessä Petri Tammisen yhden sivun mittainen tarina Perttu kirjasta Elämiä (Otava, v. 1994)?
”Perttu vei karnevaalikeksejä hippoihin. ’Hipat on peruttu’, Anne sanoi. Naulakon alus oli kenkiä täynnä.”
Elämiä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja Perttu on sivulla 69.
www.helmet.fi
Lapsesi voivat noutaa varauksesi lainaten ne omilla kirjastokorteillaan kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä tilanteessa lainaajan on esitettävä kirjastosta saamasi varausilmoitus (tullut tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse), joten välitä varausilmoituksesi aineistoa noutavalle.
Virtuaali-Helsinki Helsinki Arena 2000 oli käytettävissä nimensä mukaisesti Helsingin juhlavuonna 2000. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1996, jolloin Helsingin Sanomat uutisoi, että Senaatintori, Kauppatori, Esplanadi ja Stockmannin seutu olivat jo valmiina virtuaalikaupungissa. Virtuaalisen Helsingin rakentaminen oli Helsingin Puhelin Oy:n (HPY) suunnitelma. Sitä ei enää löydy verkosta. Voit lukea lisää hankkeesta Risto Linturin, Marja-Riitta Koivusen ja Jari Sulkasen artikkelista Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a Virtual One.
Ilta-Sanomat: Helsingin kaupunki liittymässä Areenaan https://www.is.fi/digitoday/art-2000001275912.html
Linturi, Koivunen ja Sulkainen: Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a...
Ellei kuvaajan nimeä ole mainittu kuvan yhteydessä, asian selvittäminen voi olla vaikeaa. Pohjolan sanomista on julkaistu ainakin kaksi historiikkia, joista voisi etsiä tietoa siitä, minkänimisiä valokuvaajia lehdessä on tuohon aikaan ylipäätään työskennellyt, mutta kuvien yksilöimiseen en valitettavasti keksi keinoa.
Mainitut teokset ovat
Siikala, Iiris: Pohjolan sanomat 1915-1965 : Tapahtumia ja kannanottoja (1970)
Jussila, Pentti: Eikö sitä totuutta saisikaan sanoa : Pohjolan sanomien yhdeksän vuosikymmentä (2005)
