Tiedossani ei ole, että kirjastoissa oltaisiin suunniteltu kuvatunlaisen palvelun käyttöön ottoa. Koska asiakasmäärämme ovat suuria, saataisi isokin tallennustila pian täyttyä. Omien muistien (muistitikku, CD-R-levy, CD-RW-levy) lisäksi tiedoston voi lähettää asiakastyöasemalta sähköpostin liitteenä.
Cajanderin suomentamaa Macbethia löytyy vielä ainakin Naantalin ja Turun kaupunginkirjaston varastoista, luettelokortin mukaan myös mainitsemaltasi vuodelta. Varastokirjoihin voi tehdä varauksia Vaski-aineistotietokannan kautta.
Kirjaa on hyllyssä joidenkin Satakirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Tietoa ja ohjeita löydät täältä:
http://www.satakirjastot.fi/
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Kirjastojen luettelointiohjelmat ovat maksullisia, joten eivät ehkä tule kysymykseen sinun kohdallasi. Library Thing -palvelun kautta on mahdollista maksutta luetteloida pienehköjä kokoelmia. Alla linkki sivustoon ja sivustoa käsittelevään blogiin:
https://fi.librarything.com/
http://blogs.uta.fi/kirjasto/2014/09/25/librarything-on-palvelu-kotikir…
Luetteloinnin voi tehdä myös Excel-tiedostona. Alla tietoa Excel-luetteloinnista Sakasti-sivustolta, joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille. Sivustolta löytyy myös linkki Marjaana Saapungin opinnäytetyöhön (Tervolan seurakunnan kirjojen luettelointi):
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content23907C
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/...
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Voisikohan kyseessä olla Tuija Lehtisen teos Ihan pihalla? Samaa kirjaa on kyselty meiltä nimittäin aikaisemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-vajaa-kymmenen-vuotta-sitten?languag…
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1054539581 löytyy asiasanalla "oppimisvaikeudet" paljon teoksia, mm. Oppimisvaikeudet/ toim. Heikki Lyytinen (2002) ja Ei tyhmä vaan erilainen oppija / toim. Kaisa Strandén. Pelkästä hahmotushäiriöistä ei löydy kirjoja kirjastostamme, voit kokeilla myös asiasanoja "lukihäiriöt", "MBD-oireyhtymä". Airi Valkamaa on haastateltu useissa lehdissä, esim. Lastentarha 2002, n:o 4, s. 30-35 - lehti tulee käsikirjastoon ja siitä voi ottaa kopioita. Muita lehtiviitteitä voit tulla etsimään käsikirjaston artikkelitietokannoista, esim. Aleksista ja Artosta.
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
VHS-kasetteja voi muuntaa DVD:lle muun muassa Turun ja Kaarinan pääkirjastoissa. Digitointi toteutetaan itsepalveluna ja asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä. Muuten digitointi on asiakkaalle maksutonta.
Lisätietoja:
Kaarinan kaupunginkirjasto:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/laitteet/fi_FI/digitointipisteet/
Turun kaupunginkirjasto:
http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
HelMet-haussa ei ole toimintoa, jolla voisi hakea aineistoa alkukielen mukaan.
Espanjaksi käännettyä suomalaista kaunokirjallisuutta löytyy helposti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (ks. linkki alla). Tietokannasta voi tehdä listan siis esimerkiksi etsimällä alkukielen ja käännöskielen mukaan.
Myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy espanjaksi käännetty suomalainen kaunokirjallisuus, mutta haku on hiukan monimutkaisempi. Listan saa tarkennetulla haulla. Tällöin pitää kuitenkin tietää suomalaisen kaunokirjallisuuden luokka (894.541) UDK-luokituksessa. Haussa valitaan hakurajoittimeksi UDK-luokka ja kielivalinnaksi valitaan espanja. Jos hakurajoittimeksi valitaan...
Periaatteessa elokuvatallenteen kansikuvan käyttämiseen tarvittaisiin lupa, mutta vallitseva käytäntö on pitkälle sellainen, että jos kyseessä on ns. laillinen PR-käyttö, kukaan ei erikseen vaivaudu eikä oikeudenhaltija pahastu.
Tapahtumajulisteessa tehdään alkuperäisestä kannesta kopio, joka ei kuulu sinänsä kirjastojen oikeuksiin. Mutta vaikka kyseessä on muodollisesti tekijänoikeusrikkomus, siihen tuskin kukaan puuttuu. Tilanne voisi olla toinen, jos kansikuvaa käytettäisiin esimerkiksi piraattikopioiden mainostamiseen.
Tekijänoikeuslainsäädäntö on ajalta, jolloin nettiä ei ollut edes mielikuvituksessa olemassa. Monet modernin maailman tiedotuskäytännöt edellyttävät lupia, joiden saaminen käytännössä on työlästä kaikille osapuolille....
Suosittelisin 1.-2. luokille hankittavaksi esim. kotimaisen Kirjava Kukko -sarjan kirjoja kuten Kari Levolan Rouslain -sarjaa (Pussauskoppi, Elämä jatkuu Rouslain jne.), Timo Parvelan Ella-kirjoja (Ella ja kiristäjä, Ella luokkaretkellä, Ella ja Pate ym.), Karo Hämäläisen Samuli, Helsingin herra sekä Eppu Nuotion Villilä-sarjaa (Villilän Vauhti, Villilän vauva). Samoin Kirkegaardin Kumi-Tarzan, Jacobssonin Lasse-kirjat, Finnen Kiljuset-sarja, Fogelin Pekka Puupää -kirjat sopivat hitaammille lukijoille ja naurattavat erityisesti poikia. Sinikka Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu-kirjat, Uspenskin Fedja-kirjat ja Roald Dahlin Matilda sopivat myös.
3.-4. luokille: Colemanin Nettietsivät -sarja, Aapelin Vinski-kirjat, Tuula Kallioniemen...
Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-...
