Ylen sivuilla on aiheesta uutinen vuodelta 2014. Uutiseen haastateltu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki kertoo, että helteeseen sopeutuminen kestää kymmenestä päivästä kahteen viikkoon. Kuumuuden sietoon vaikuttavat kuitenkin monet seikat, mm. ikä, terveydentila, kunto ja kyky hikoilla. Koko uutinen on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/uutiset/3-7393617
.
Etsinnästä huolimatta kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, vaikka kohtaus sinänsä kuulostaakin tutulta. Voit katsoa, olisiko elokuva jokin näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=gps-tracking tai näistä: https://www.imdb.com/search/keyword/?keywords=tracking-device
Varastokirjaston Vaari-tietokannasta, Helmet-kirjaston hausta ja satunnaisilla nettihauilla löytyy ainoastaan yksi Laurence Binyonin suomennettu runo, John Winter, joka on mukana Yrjö Jylhän suomentamassa brittiläisten runoilijoiden antologiassa Hallitse, Britannia! vuodelta 1929. For the Fallen -runoa ei siten liene suomennettu.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy ainakin seuraavat teokset, joista voisi olla apua velhojuhlien järjestäjälle.
Velhokoulu : loitsuja, temppuja, taruja ja uskomuksia sekä 50 taikuutta tihkuvaa askarteluohjetta, joilla syntyvät kaikki velhoiluun tarvittavat välineet, Hämeenlinna : Karisto, 2002
Perry, Sara: Birthday treats : recipes and crafts for the whole family, San Francisco : Chronicle Books, 2001
Boase, Petra: How to throw the best kid's party ever, London : Lorenz, 1999
Askartelulehti. 2002, 1 : Talvi, Vantaa : Sinooperi-julkaisut, [2002]
Aineiston saatavuutta voit tarkastella osoitteessa:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy äänikirja: Tikka, Eeva: Kirjailijahaastattelu ja ote kirjasta Hiljainen kesä, Suomen kasettikirjatuotanto, 1988.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Eeva Tikan ajatuksia ja haastatteluja hiljaisuuden teemasta löytyy seuraavista lehdistä:
- Suomen kuvalehti, 1993/46, s.52-53
(Carlson, Kristina: Eeva Tikan tekstin hiljainen voima)
- Suomen luonto, 1993/9, s. 29
(Tikka, Eeva: Hiljaisuus)
- Kodin kuvalehti 1994/20, s. 20-23
(Hämäläinen, Helena: Sielun maisema)
- Kotiliesi, 1982/15, s.14-15
(Salokorpi, Sinikka: Eeva Tikka - luonnon ja ihmisen kuvaaja)
Lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan pääkirjaston lehtialueella.
Juuri näillä sanoilla alkaa Margaret Wise Brownin kuvakirja Pupu etsii omaa kotia.
Kirja on Tammen kultainen kirja ja on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Opetusministeriön http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi sivuilta löytyi viime vuoden kirjastotilastoja, joiden mukaan pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 69, kirjastoautoja 172 ja kirjastoveneitä 1.
Kirjan kustantajan eli Tammen sivuilta löytyy tieto, että kirja ilmestyy huhtikuussa 2019. Kirjastoihin se tulee pian ilmestymisen jälkeen. Kirjaa tilataan Helmet-kirjastoihin todennäköisesti tammikuussa 2019, jonka jälkeen siihen voi jo tehdä varauksen.
Tammen sivuilta löytyy lisätietoja kirjasta: https://www.tammi.fi/kirja/ninni-schulman/vastaa-jos-kuulet/97895204012…
Kainet-verkkokirjasto, josta löytyy myös Kajaanin kirjaston kokoelma löytyy osoitteesta: https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mainitsemasi kirja löytyy Kajaanin kirjaston kokoelmasta. Tällä hetkellä sen tilana on ilmoitettu eli siitä on lähtenyt noutoilmoitus teoksen varanneelle henkilölle. Ihan suoraan teosta ei siis saa hyllystä, vaan siihen pitäisi tehdä varaus.
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Kirjojen eräpäiviä on pidennetty koronarajoitusajan yli, tässä tapauksessa yli tammikuun puolivälin. Tarkan eräpäivän saat katsomalla osoitteessa helmet.fi - kirjaudu - kirjastokortin numero ja pin-koodi - omat tiedot - lainat.
Tai voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja kysyä.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita kysymyksiä ja vastauksia koskien Anna-Leena Härköstä. Kirjoita hakukenttään hakusanaksi Anna-Leena Härkönen. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hänen kahdesta avioliitostaan löydät tietoa kirjoittamalla hakukenttään Anna-Leena Härkönen aviomiehet.
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy mm. seuraavista teoksista Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003 sekä Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy myös tietoa kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Uusimmat lehtiartikkelit Härkösestä ovat Anna-lehdessä (2008, nro 1, sivut 22-26) sekä...
Hei!
Valitettavasti saat vastauksen liian myöhään eli vasta tänään maanantaina.
5.11.2010 Lahden kaupunginkirjaston lähikirjastot, kirjasto-auto-osasto ja pääkirjaston muut osastot lukuuun ottamatta lehtilukusalia olivat suljettuina työyhteisön kehittämispäivän vuoksi.
Pääkirjaston lukusali oli avoinna poikkeuksellisesti klo 9-18.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelua nopeammin vastauksen kirjaston aukioloajoista saa vaikkapa kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/aukioloajat.htm
Poikkeukselliset aukioloajat löytyivät 5.11. myös kirjaston etusivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Helmet-kirjastoista ei 1960-luvun Suosikkeja löydy. Voit käydy lukemassa lehteä Kansalliskirjastossa. Voit käydä siellä joko lukemassa lehteä mikrofilmimuodossa tai tilata sen lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston käyntiosoite on nyt poikkeuksellisesti Fabianinkatu 35
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa...
Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ovat kirjoituksessaan Syntyvyys ja vanhemmuuden ajoitus elämänkaaressa käsitelleet tätä asiaa.
Seuraavat tiedot ovat tästä artikkelista
Siittiöiden laatu heikkenee iän myötä ja myös miesten ikääntyminen vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. Isän iän yhteydestä lapsen terveyteen on paljon vähemmän tutkittu kuin äidin iän vaikutuksia, mutta tulokset ovat olleet samansuuntaisia, joskin lievempiä. Isän iän vaikutuksesta syntyvän lapsen terveyteen ei ole suomalaista tutkimusta.
Siittiömutaatioiden lisääntyminen iän myötä voi nostaa muun muassa keskenmenoriskiä, pre-eklampsian ja keisarileikkausten määrää tai syntyneen lapsen riskiä sairastua syöpään....
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
