Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannassa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ jossa on tietoja käännöksista vuodesta 2000 lähtien, voi hakea kirjallisuuden lajityypin (genren) ja käännöskielen mukaan. Rikoskirjallisuus lajityyppinä ja saksan kieli käännöskielenä tehdyssä haussa löytyy 41 käännöstä http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Aikaisempia käännöksiä voi hakea käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kysymyksen saksannetuista suomalaisista dekkareista on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=20b338a4-a…
Lista oli seuraavan näköinen :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2...
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Kyllä, Lauri Pohjanpään Käräjillä-runossahan se käräjäpaikan pihamaa kilua ja kalua oli täynnä, "meni sisälle toiset synkkinä ja toiset jo oli käynnä".
Käräjillä sisältyy Pohjanpään neljänteen runokokoelmaan Metsän satuja (1924). Se löytyy myös hänen Valituista runoistaan sekä esimerkiksi ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
Mahdatkohan tarkoittaa 10-osaista hollantilaista animaatiosarjaa nimeltä Kook mee met Aart Appel en Krieltje vuodelta 2000, joka on lähetetty Ylen kanavilla nimellä Potis och päron (suomeksi Peruna ja pottu) vuosina 2003-2004? Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Frans Lasés, tuotanto VPRO Villa Achterwerk. Katso linkin takaa, näyttävätkö hahmot tutuilta: http://www.franslases.nl/aartappelkrieltjes.html
Hei!
Kuvauksen perusteella lastenosastomme asiantuntijat päättelivät, että kyse saattaisi olla tästä teoksesta:
Hayes, Barbara & John Atstrop: Nallekarhun iltasatuja (Tammi, 1986).
Kirjan kansi on kirkkaan sininen ja keskellä kuvassa on keltainen nalle lukemassa kirjaa. Kirjassa on satu vuoden jokaiselle päivälle ja siinä on 224 sivua. Kannessa on myös pienempi kuva Prinsessa ja herne -sadun kuvituksesta.
Teos on Porin pääkirjaston kokoelmissa. Tässä vielä linkki kirjaan: https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.90483
Jos varaus on jo noudettavissa, etkä pääse sitä hakemaan, ota yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Jyväskylän pääkirjaston asiakaspalvelun tavoittaa numerosta 014 569 4123 tai sähköpostitse osoitteesta kirjasto.asiakaspalvelu[at]jyvaskyla.fi.
Kovin hyvää ja tuoretta tästä aiheesta tehtyä kirjaa ei löytynyt. Halutessasi voit tutustua alla oleviin vanhempiin teoksiin:
Lauri Kettunen: Suomen murteet : murrealueet, 1930
Lauri Kettunen: Suomen murteet. Murrekartasto, 1981
Lauri Kettunen: Pohjalaismurteet : kielennäytteitä, 1930
Jussi Laurosela: Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1: konsonantit, 1913 ja 2: vokaalit, 1914, sekä Foneettinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1922
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. 1953 (tekstejä eri Etelä-Pohjanmaan murteilla)
Saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta
Lisäksi netistä löytyi seuraavia aihetta sivuavia opinnäytetöitä/artikkeleita:
Pro Gradu IHMISIIN VIITTAAVAT SANAT ETELÄPOHJALAISISSA...
Hei,Ainakin näillä pääsee alkuun. Suomenkieleiset löytyvät yleisisitä kirjastoista, englanninkieliset täytynee kaukolainata.Mäkinen, Virpi, Heikki Pesonen, Risto Uro, ja Alexandra Bergholm. Pyhä, Paha Ruoka: Uskonnon Ja Etiikan Näkökulmia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2023.Lehmijoki-Gardner, Maiju. Askeettien Pidot: Uskonnot Ja Syömisen Etiikka. Helsinki: Kirjapaja, 2009.Albala, Ken. Food in Early Modern Europe. Westport (Conn.): Greenwood Press, 2003.Avieli, Nir& Fran Markowitz. Eating Religiously: Food and Faith in the 21st Century. Abingdon, Oxon: Routledge, 2024.McWilliams, Margaret. Food Around the World: A Cultural Perspective. 3rd ed. Upper Saddle River: Prentice Hall, 2011.
Vastaus riippuu siitä, mitä tarkoitetaan puhtaalla, oikealla tai aidolla.Perinteinen mäntysaippua sisältää vain vettä, lipeää sekä mäntyöljyä.Sen sijaan Mäntysuopa on tällä hetkellä monikansallisen konsernin Henkelin omistama tavaramerkki. Kyseinen Henkelin valmistuttama Havun Mäntysuopa on suora perillinen, toki lukuisten yrityskauppojen ja tytäryhtiöiden kautta, suomalaiselle kaupallistetulle ja massatuotantoon siirtyneelle mäntysuopatuotteelle, jonka kehitti 1910-luvulla Alfons Hellström. Hän keksi, kuinka mäntyöljyä voi tislata sellusta: sekaan lisättiin muun muassa natronlipeää, soodaa ja fosfaatteja, jolloin syntyi tuote nimeltä Mäntysuopa. Henkel kuitenkin ilmoittaa, että nykyään senkin mäntysaippuoihin, joita kaikkia myydään...
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Fakta-lehti tulee Espoossa Kirjasto Omenaan. Voit halutessasi tilata sen omaan kirjastoosi HelMet-palvelun kautta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1608328~S9*fin
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua.
Erilaisia ilmaisia inventaarioapuvälineitä löytyy mm. Download Astron sivuilta. Mikko Laakson opinnäytetyössä on esitelty erikoistyökalujen inventointimalli.
Täysin sellaisenaan toimivaa lomaketta ei varmaankaan ole olemassa, sillä eri ihmisten ja yritysten työkalukokoelmat ovat erilaisia ja eri kokoisia. Ruutupaperi ja/tai Excel auttavat kyllä jäsentämään pieniäkin kokoelmia, mutta em. linkkien takaa löytynee sopivia malleja.
Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Henry Jamesin novellista The beast in the jungle ei valitettavasti ole suomennosta.https://www.finna.fi/https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.kirjasampo.fi/
Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
Kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua 2005-hakemistosta, jossa s. 83-112 Taulut ja reliefit. Muita tuoreita kirjoja en ole onnistunut löytämään.
Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=91c9f50b-24d6-40d0-915e…
Yksittäisten sanojen ja termien kääntäminen riippuu myös asiayhteydestä, jossa sanoja käytetään. Esimerkkikäännöksissä on käytetty useampia sanakirjoja.
informationssystem
tietojärjestelmä
information system
datavärd – tätä ei sanakirjasta löytynyt, mutta esiintyy kyllä tässäkin muodossa.
databasvärd
tietokannan ylläpitäjä, tietokantaisäntä
database management ( tietokannan ylläpito) database administrator (tietokannan valvoja)
återvinning av information ur databaser
tietokantahaku
database search
återvinning av information (informationssökning)
tiedonhaku
information retrieval tai data retrieval (atk)
Käytetyt lähteet:
Suursanakirja Ruotsi-Suomi, WSOY, 2007.
Suursanakirja Suomi-Ruotsi, WSPY, 2004.
ATK-sanakirja 1, tietotekniikan...
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
