Kirjaa: Eurooppalainen viitekehys : kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen euurooppalainen viitekehys, ei löydy ruotsinkielisenä.
Englanninkielinen teos, josta suomenkielinen kirja on käännös, löytyy:
Common European framework of reference for languages: learning, teaching, assessment / Council for Cultural Co-operation, Education Committee, Modern Languages Division, Strasbourg
Cambridge : Cambridge University Press , 2001
Repr. 2002
Repr. 2001, 2002, 2003, 2004
Samoin saksankielinen käännös on olemassa.
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna eikä se ainakaan vielä ole kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Joidenkin yliopistokirjastojen ja esim. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa se jo on. Kysy kirjaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Haluatko tietää jonkin tietyn kirjaston äänikirjavalikoimasta? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana nimittäin hyvin monia kirjastoja.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston äänikirjavalikoimaa pääsee katsomaan osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa pääsivulla kohtaa ”Muut hakutavat”. Valitse pudotusvalikosta ”Valitse hakutapa” sitten hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita hakukenttään ”äänikirjat” (siis ilman lainausmerkkejä). Sitten paina vain hae ja saat pitkän listan äänikirjoista. Tosin mukana ovat vielä kaikenkieliset äänikirjat.
Jos haluat rajata hakua vielä tarkemmin, klikkaa edellä kerrotun jälkeen ylhäällä keskellä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Sieltä voi valita rajauksen...
Todennäköisesti tarkoitat nimenomaan 6-pinnistä liitäntää. Kyseinen liityntäportti löytyy Kohtaamispaikan mediakoneista. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Firewire6-pin.jpg
Varauksen koneille voi tehdä sivulla https://varaus.lib.hel.fi
Kohtaamispaikka, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Kaivattu aforismi vaikuttaisi napakalta kiteytykseltä ranskalaisen taloustieteilijän Boisguilbertin vuonna 1707 julkaistussa teoksessa Dissertation, sur la nature des richesses, de l'argent et des tributs, où l'on découvre la fausse idée qui règne dans le monde à l'égard de ces trois articles esittämistä ajatuksista. Hän näkee rahan "kaiken pyövelinä", joka "julistaa sodan koko ihmiskunnalle".
" -- l'idée et l'usage criminel qu'on s'est fait de l'argent -- est devenu le bourreau de toutes choses, -- " (s. 413)
"Mais il y a de l'argent criminel, -- qui, après avoir déclaré la guerre aux particuliers, ou plutôt à tout le genre humain, -- " (s. 418)
https://fr.wikisource.org/wiki/Dissertation,_sur_la_nature_des_richesses,_de_l%E2%80%...
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Yksityisyydensuojasta voit lukea täältä perustuslain 2. luvun 10 pykälästä. Sananvapaudesta voit lukea perustuslain 2. luvun 12 pykälästä. Perustuslain löydät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Rikoslain 24 luku puolestaan käsittelee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Rikoslakiin voit tutusta täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Voit lukea lisää tietosuojasta esimerkiksi täältä: https://tietosuoja.fi/etusivu
Kirjastokortin saamiseksi sinun pitää käydä kirjastossa. Saat kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen. Sinun pitää myös ilmoittaa osoitteesi Suomessa sekä sitoutua noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen.
Kirjastosi kuuluu Ratamo-kirjastoihin. Voit siis hankkia kortin missä tahansa Ratamo-kirjastojen toimipisteessä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Helmet-haussa voit kirjoittaa hakuun tuon "riennä riemuin eespäin vaan" ja saat listauksen nuottikokoelmista, joista kappale löytyy, ja tilata haluamasi Soukan kirjastoon. Tai Suuri Toivelaulukirja 5 käsikirjastokappaleen pitäisi olla Ison Omenan kirjastossa, jos et ennätä odottaa varauksen saapumista (Espoon sisällä yleensä noin 3 arkipäivää).
Kansalliskirjastossa Etusivu | Kansalliskirjasto löytyy käytetyimpien kotimaisten sanomalehtien numeroita mikrofilmeinä. Ainakin Savon Sanomien 80- ja 90-lukujen numeroita on saatavissa luettavaksi lukusaliin mikrofilmeinä, ks. Savon sanomat | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Tässä lisätietoa Kansalliskirjaston kokoelmien käytöstä Aineiston saatavuus ja käyttö | Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto aukioloajat ks. Aukioloajat | Kansalliskirjasto ja asiakaspalvelun yhteystiedot ks. Neuvonta | Kansalliskirjasto.
Helsingin pääkirjasto säilyttää Kauppalehden vuosikertoja, joten käännypä uutisalueen puoleen ( http://www.lib.hel.fi/pasila/uutisalue/ )
Espoon vastaavat tiedot löydät osoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_taso2_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;14879
Sinulla on myös mahdollisuus rekisteröityä maksutta Kauppalehden verkkoversion lukijaksi, ja sieltä otsikoiden Yritystieto -> Uudet yritykset pääset tekemään hakuja perustetuista yrityksista esim. yrityksen nimen tai rekisteröitymisajankohdan mukaan. Tämä palvelu ulottuu kuitenkin vain 4 kk taaksepäin. Osoite on http://www.kauppalehti.fi
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Lähtökohtaisesti oppikirjan osankin lukeminen ääneen verkon kautta on yleisölle välittämistä ja luvanvaraista (tässä oletuksena, että oppikirja on nykyajalta eli edelleen tekijänoikeuden suojaama).
Ainoa laillinen tapa lukea teoksen osia ääneen ja julkaista lopputulos verkossa on rakentaa esitelmä, jossa käsitellään luettuja kohtia ja luetut osat toimivat sitaatteina. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että sitä omaa tekstiä on selvästi enemmän ja että yhteys oman tekstin ja luettujen sitaattien välillä on välttämätön havainnollistamisen kautta.
Toinen laillinen mahdollisuus on selostaa omin sanoin, mitä oppikirjassa käsitellään. Faktat eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, vain esitystapa ja tyyli. Tässäkään ei riittäisi, että muuttaisi...
Nuorallatanssija -runoja löytyi muutama, mutta missään niistä ei ollut kirjoittamaasi säettä.
Kyseessä ei myöskään ollut Yö-yhtyeen kappale Nuorallatanssija.
Runo on mitallinen ja sana "seppelepäin" viittaisi vanhempaan lyriikkaan.
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa.
Helmet-luettelosta löytyy hakusanoilla identiteetti ja nuortenkirjallisuus useita romaaneja. Olisiko niissä sopivan tuntuista?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28identiteetti%20kaunokir…
Seikkailua on esimerkiksi Veronica Rothin Outolintu trilogiassa, Outolintu, Kapinallinen ja Uskollinen. Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras ja sen jatko-osa Huijarin oppipoika tarjoavat myös vauhdikasta jännitystä.
Kirjastoammattilaisten tekemiä vinkkilistoja löytyy täältä: https://kirjasto.one/kirjalista/index.php
.
Mestaritontun seikkailut (1919) on kirjoittanut Aili Somersalo.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit lukea lisää Mestaritontun seikkailuista ja Aili Somersalosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955886274
Minna Rytisalon vuonna 2018 julkaistu Rouva C. on kyllä julkaistu e-äänikirjana, mutta ainakaan Vaski-kirjastojen tarjoamissa e-äänikirjoissa sitä ei ole lainattavissa.
Kirjan voi hankkia kuunneltavaksi maksullisesta äänikirjapalvelusta.
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
