Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Lahden kaupunginmuseolla on kuva-arkisto Päijät-Hämeen seudun kuva-aineistoista. Kuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse: 044 416 2676 tai sähköpostilla: kuva-arkisto(at)lahti.fi
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/kuva-arkisto/
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,...
Torsten Treutigerin suunnittelema pronssinen muistolaatta on vuodelta 1994. Tarkempaa päivämäärää siitä, koska muistolaatta paljastettiin ja liittyikö tapahtumaan juhlallisuuksia, en saanut selvitettyä. Tosin saman vuoden kesäkuussa (17.6.1994) on ainakin muutamassa ruotsalaisessa sanomalehdessä, esim. Svenska Dagbladetissa ollut jotain juttua asiasta, mutta lehtien nettiarkistoja ei pääse vapaasti lukemaan.
Lähteet:
http://www.explore.stockholm.se/default.asp?id=10167&lang=EN
https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Torsten_Treutiger
https://tidningar.kb.se/?q=%22torsten%20treutiger%22%201994
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin...
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Yhteiskunnan muutoksesta puhuvat mm. seuraavat teokset:
- Arvot, moraali ja yhteiskunta: sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen, toim. Anna-Maija Pirttilä-Backman, Gaudeamus, 2005
- Puohiniemi, Martti: Arvot, asenteet ja ajankuva, Limor 2002
Kumpaakaan ei ole saatavissa Loimaan kirjastosta, mutta ne löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, samoin Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Lisää teoksia löytyy Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta hakusanoilla: yhteiskunta and muutos (valitse ”tarkennetttu haku”.) Samoin hakusanalla ”koulukiusaaminen” löytyy useita viitteitä.
Helka-tietokannan www-liittymän osoite on
https://finna.fi . Helka-tietokannan etusivun osoite on http://www.helsinki.fi/helka/ .
Kun...
Tietoja Suomen kaupunkien maanomistuksesta 1600-luvulla saa Suomen kaupunkiliiton v. 1981 julkaisemasta teoksesta Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 : Keskiajalta 1870-luvulle, erityisesti luvusta "Kaupunkien maat". Kaupunkeja perustettaessa hallitsija oli perustamiskirjassa luovuttanut erisuuruisia maa-alueita sekä tonttimaaksi että pelloiksi, niityiksi ja laitumiksi. Nämä olivat lahjoitusmaita, joihin kaupungeilla ei ollut täyttä omistusoikeutta, joten sitä voitiin luovuttaa yksityisille vain hallintaoikeudella. Esimerkkejä lahjoitusmaiden luovuttamista koskevista säännöistä voi lukea verkosta:
http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf (pdf-tiedosto)
http://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat,_valiokunnan_mietint...
Hei!
Reijo Raskin kirjaa Kirje ei valitettavasti löydy kokoelmistamme. Teosta löytyy muutamasta maakuntakirjastosta, joten voitte kaukolainata sen. Kaukopalvelupyynnön voitte lähettää Kuopion kaupunginkirjaston internet-sivujen kautta.
Kotisivun
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1…
kohdasta Lomakkeet löytyy Kaukopalvelu ja sitä klikkaamalla voitte täyttää lomakkeen.
Valitkaa noutopaikka, niin kun teos on noudettavissa, Teille lähetetään siitä ilmoitus.
Vaihtoehtoisesti voitte soittaa Kuopion kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 017-182319 kirjaston aukioloaikoina.
Kaukopalvelumaksu on maakuntakirjastoista 2e/teos.
Kirjastoalan oppisopimuskoulutusta antaa ainakin Keravan ammattiopisto. Lista kirjastoalan koulutusta antavista oppilaitoksista löytyy esim. kirjastot.fi -sivustolta, josta saat muutenkin tietoa alan opinnoista, sekä opetusministeriön sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#muu%…
Tilastotietoa oppisopimuskoulutettavien työllisyystilanteesta ei löytyne helposti, asia on sen verran uusi. Turun kaupunginkirjastossa on vuosittain 1-3 oppisopimusopiskelijaa, jotka valitaan työvoimatoimiston kanssa erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Mikäli olet työtön työnhakija, sinunkin kannattaa tässä asiassa kääntyä työvoimatoimiston puoleen. Heillä voi myös olla...
Boris Akuninin herrasmiesetsivä Erast Fandorinin tutkimuksista kertovan sarjan ensimmäinen osa Azazel (teoksen venäjänkielinen nimi) on käännetty englanniksi nimellä The Winter Queen ja ruotsiksi nimellä Vinterdrottningen, ett fall för Fandorin. Suomeksi teos on ilmestynyt nimellä Asaselin salaliitto. Asaselin salaliitto ilmestyi vuonna 2001 ja sitä on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastossa www.helmet.fi .
Kirjailijasta ja hänen teoksistaan kerrotaan mm. DekkariNetissä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/akunin.htm
sekä Akuninin suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilla
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=8&cat=2
Nimellä "The ultimate guitar collection" on julkaistu tupla-CD sekä siihen jatko-osa "The ultimate guitar collection 2" yhdellä levyllä. Se julkaisu, johon kysymyksessä ilmeisesti viitataan, on kaikki Breamin levytykset kokoava "Julian Bream Edition", johon tosiaan kuuluu 28 albumia. HelMet-kirjaston kokoelmassa on osat 1, 2, 5, 7 ja 28 ja myös nuo The ultimate guitar collection -levyt löytyvät.
Sen sijaan tuota koko 28:n CD:n boksia sellaisenaan ei näyttäisi mikään suomalainen julkinen kirjasto kokoelmiinsa hankkineen. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa näyttäisi olevan yksittäisinä levyjä tästä sarjasta noin 20 erilaista, mutta ei sielläkään ihan kaikkia ole. Kun tuo 28:n albumin kokonaisuus koostuu aiemmin julkaistuista levyistä,...
Oman alueesi kirjastoista lyhentämättömiä englanninkielisiä versioita ei näytä olevan saatavan. Teokset voi tilata lainaan muualta Suomesta.
Little Men sisältyy teokseen The works of Louisa May Alcott (1986), joka on tilattavissa Varastokirjastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1455163
Jo's boys -teoksen lyhentämätön laitos kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.3591469
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Timo Laaksosen, Pekka Laaksosen ja Urpo Vennon teos Jätkät sen kun porskuttaa ilmestyi vuonna 1970 (Weilin + Göös). Kyseessä on siis niin vanha teos, että kirjakaupoista sitä ei voi ostaa. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaattien tarjontaa voi tutkia kätevästi netistä. Teosta näyttää olevan saatavilla joistakin netissäkin palvelevista antikvariaateista, joiden sivuille löydät helposti googlettamalla vaikkapa teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.332958
