Yhtenä vanhimmista säilyneistä baletin koreografioista pidetään tanskalaisen balettimestari August Bournonvillen koreografiaa baletista La Sylphide vuodelta 1836. Bournonvillen teosta on esitetty näihin päiviin asti.
Erilaisia tanssin notaatiojärjestelmiä on kehitetty 1400-luvulta lähtien yli 80. Suurimaksi osaksi, aina 1900-luvulle asti, tanssinotaatiot ovat koskeneet lähinnä seuratansseja ja niiden opettamista, ei tanssitaidetta. Notaatioita ei juurikaan tanssitaiteessa käytetä, vaan koreografian työstäminen perustuu lähinnä muistiin ja muistiin merkitsemiseen. 1980-luvun lopulta lähtien esitysten tallennuksessa on käytetty audiovisuaalista taltiointia.
Lähteet ja lisätietoa:
La Sylphide Wikipediassa
La Sylphiden...
Asiakaskoneiden varaaminen ja vapaiden aikojen katselu onnistuu seuraavissa osoitteissa:
www.varaakone.net - Espoo, Kauniainen ja Vantaa
varaus.lib.hel.fi - Helsinki
Kirjastokorttisi tietoihin pitää olla tallennettuna tunnusluku varaussivustoon kirjautumista varten. Helsingin sivuilla klikkaa tarkennettu haku, jolloin ei heti tarvitse valita kirjastoa.
Entisajan lapsuudesta Helsingissä eri vuosikymmeninä kerrotaan Maija Larmolan kirjoittamassa ja Leena Lumpeen kuvittamassa lasten tietokirjasarjassa Kukkalan kortteli :
Kukkulan kortteli, kaupungin kaksi vuosisataa
Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Irmeli Sandman-Liliuksen lastenkirja Muukalaiskadun satuja sijoittuu 1940-luvun Helsinkiin.Elisabeth Ahon tyttökirjassa Aadan aikaikkuna Aada pääsee 1960-luvulle.
Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki seikkailee Helsingissä ainakin tarinassa Kiljuset Helsingissä. HelMet-kirjastoista löytyy myös dvd:nä 1981 valmistunutta...
Kyseessä on Lauri Jauhiaisen sävellys ja sanoitus "Lumikki ja jätkät" vuodelta 1952. Valitettavasti näyttää kansallisbibliografia Violan perusteella, että laulusta ei ole koskaan julkaistu nuottia, josta ne sanatkin saisi. Myöskään netistä en löytänyt tämän laulun sanoja, joten todennäköisesti ne täytyy kirjoittaa muistiin äänitettä kuunnellen.
Heikki Poroila
Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055
Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä...
Työntutkimusta käsittelevä kirjallisuus on kirjastoissa luokassa 69.15. Voit tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen joko kirjastossa silmäilemällä tämän luokan hyllyjä tai verkkokirjastossa selaamalla viitteitä, joita löydät luokka- tai asiasanahaulla.
Näitä hakuja voit tehdä esim. Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston hakulomakkeella, joka löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116261241
Haut voi tehdä valitsemalla alasvetovalikoista hakuehdoksi Luokka tai Asiasana, sekä kirjoittamalla vastaavalle riville 69.15 (luokkahaku) tai asiasanoiksi esim. työntutkimus tai työn organisointi.
Ilmeisesti tarkoitat ruotsalaista nuortenkirjailija Mats Wahlia. Kymenlaakson kirjastojen yhteisestä Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy kaksi kirjaa, joissa on artikkelit Mats Wahlista. Ne ovat:
-Heilala, Katariina: Prinsessan paino
-Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta (käytettävissä kirjaston asiakastietokoneilta) löytyy mm. seuraava artikkeli:
-Törn-Mangs, Johanna: Ungdomsförfattaren Mats Wahl vill vara politiskt inkorrekt. Hufvudstadsbladet 2002-04-15.
Internetistä löytyy mm. Mats Wahlin kotisivut ruotsiksi (www.storyland.se/). Netistä löytyy myös joitakin koululaisten...
Suomen rintamamiehet -kirjasarjaa on useassa Suomen kirjastossa. Tosin joitain osia voi puuttua.
Kirjoja voisi yrittää tarjota antikvariaatteihin. Kouvolan keskustassa niitä on ainakin kaksi. Sieltä voisi ehkä saada vähän korvaustakin, kun taas kirjastot ottaisivat ne lahjoituksena.
Alla vanhusten hoitoon ja/tai geriatriaan erikoistuneita suomalaisia aikakausjulkaisuja. Suluissa on mainittu lehden julkaisija. Luettelo on koottu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
https://finna.fi
http://finna.fi
Lehdistä Gerontologia lienee ainoa varsinaisesti tieteellinen lehti. Raja puolitieteellisen tai vain aiheesta muuten kirjoittavan lehden välillä ei liene aivan selkeä, joten lista tuskin on täydellinen. Lisäksi julkaistaan paljon mm. hoiva- ja hoitokotien ja säätiöiden vanhustyöhön liittyviä lehtiä.
- Gerontologia (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry)
- Vanhustyö (Vanhustyön keskusliitto) e
- Senioriterveys (Karprint Oy)
- Vanhustenhuollon uudet tuulet (Vanhus- ja...
Meillälehdet ovat mikrofilmattuina ja ne ovat kyllä tulostettavissa. Te voitte varata ajan meidän sukututkimukseen tarkoitetulle tietokoneelle, jossa on yhdistettynä mikrofilmin lukulaite ja siitä saatte lehden tai siitä teille tarpeellisen osan tulostettua. Meillä yksi mustavalkoinen A3-tuloste maksaa euron.
Valitettavasti Suomen Standardisoimisliiton ylläpitämän SFS Online -palvelun käyttömahdollisuus ei kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin palveluihin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
https://sales.sfs.fi/fi/index/online.html.stx
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
Netistä löytyy parturi-kampaamo Jannelan nimellä ainakin kaksi mahdollisesti vanhentunutta osoitetta, Kampaamoverkko.fi kertoo osoitteeksi Mannerheimintie 33 ja Yrityshaku.fi Mannerheimintie 92. Google Maps kuvista (linkit kuviin Mannerheimintie 33 ja Mannerheimintie 92) voi nähdä, että molemmat osoitteet sijaitsevat korttelin keskivaiheilla, eivät päädyissä. Google Mapsin kuvat on otettu elokuussa 2024 eikä kummassakaan paikassa näy kyseistä liikettä.Mannerheimintie 53 kyllä on korttelin päädyssä ja osoitteessa sijaitsee ravintola Mexi.
Tämä olikin mielenkiintoinen. Kirjallisuudesta ei tällaista merkkiä löytynyt. Myöskään Sotamuseon kokoelmista merkkiä ei tähän hätään paikannettu. Sotamuseolla kuitenkin muistettiin, että merkki olisi alan Facebook-ryhmässä tunnistettu Utin reservin harjoituspataljoonan (URHP) merkiksi. Tämä näyttäisikin ihan uskottavalta tulkinnalta. Kouvolan Sanomissa 18.5.1929 kerrotaan tulossa olevista 3. divisioonan reservin kesäharjoituksista, ja mainitaan että "jalkaväkijoukko-osastojen aliupseerit keskitetään osittain Perkjärven, osittain Utin leirille, joihin kumpaankin perustetaan erillinen harjoituspataljoona."Perkjärven reservin harjoituspataljoonan merkistä kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 7.3.2025 ja Perkjärven merkissä on paljon...
Haminan varuskunnasta on olemassa historiateos:
Martti Rela, Hamina varuskuntakaupunki, osa 1 (2003) ja osa 2 (2006). Teos kattaa varuskunnan historian perustamisesta aina 2000-luvulle. Sisältää laajan lähdeluettelon.
Nykyisestä varuskuntakerhosta tietoa löytyy kerhon omalta kotisivulta http://www.haminanvaruskuntakerho.fi/. Yhteydenottoja varten sivulla on palautelomake, myös sähköpostia voi lähettää.
Pirkkolan historiasta kiinnostunut voi tutustua Pirkkolan historiaan kaupunginosat.net -sivustolta, ks. https://www.kaupunginosat.net/pirkkola/historiaa
Pirkkolan asuntokannasta kerrotaan Arkkitehtuurimuseon nettisivulla, https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/. Katso Jälleenrakennus -osiosta.
Pirkkolasta kertovia kirjoja:
- Meurman, Petri (1991): Pirkkola 50 vuotta: Pirkkolan omakotiyhdistyksen historiikki
- Koti Pirkkolassa (2011) toim. Eeva-Liisa Oksanen
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa I. (2003) Sirkka Sädevirta, Riitta Salastie, Maria Karisto : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa II. (2003) Anne Horo, Maria Karisto, Riitta Salatie [sic] : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet...
