Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
Hei,
näistä kirjoista voisi olla apua
Heikkilä: Tilastollinen tutkimus, 2014, 978-951-37-6495-1
Tähtinen: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita, 2020, 978-951-29-8090-1
Vehkalahti: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, 2014, 978-951-792-649-2
Vilkka: Tutki ja kehitä, 2021, 978-952-370-154-0
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Vaikuttaa siltä, että kotona tehtäviä harjoituksia ei pidetä yleisesti toimivana napsusormen hoitona. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa ei mainita kotona tehtäviä kuntoutusliikkeitä.Joitain tutkimusartikkeleita fysioterapiasta löytyy, esimerkiksi:The role of physiotherapy in the treatment of chronic trigger finger—a case reportOutcome of corticosteroid injection versus physiotherapy in the treatment of mild trigger fingersPhysical therapies for the conservative treatment of the trigger finger: a narrative reviewPhysiotherapy Intervention for Trigger Finger: A Combination of Ultrasound and Exercise Therapy to Improve Functional ActivitiesMielestäni artikkeleissa ei kuitenkaan käsitellä kuntoutusliikkeitä, vaan fysioterapialla tässä...
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMetistä.
Hei!
Löysin tämän komean venäjänkielisen kirjan esittelyn netistä Google-haulla, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, että kirjaa ei ole Suomen kirjastoissa. Tarkistin senkin, että tekijän sukunimi translitteroidaan suomeksi muotoon Suhanov.
Hain teosta Frank-monihaulla maakuntakirjastojen yhteistietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta Lindasta. Erikseen tarkistin vielä Museoviraston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot.
Edes Suomalaisen ja Akateemisen kirjakaupan nettipalveluista ei kirjaa löytynyt, ei tekijän eikä teoksen nimellä.
Hei!
Olavi Pesosen nuottikokoelma
"Laulava kansa - säestykset ja kuorosovitukset Laulukirjaan"
(Valistus, 441 sivua)
on tällä hetkellä lainassa Turun pääkirjastosta. Eräpäivä on 22.10.2010.
Lisäksi nuottikokoelma "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"
(Tammi, 352 sivua) sisältää kappaleiden Peipon pesä, Oravan pesä ja Pikku juttu (alkusanat: Ol' kerran metsässä mökki) nuotinnokset sointumerkkeineen. Jokaisesta kolmesta laulusta on nuottisivuilla mukana neljä säkeistöä. "Kultaiset koululaulut" nuottikokoelmaa on paikalla useassa Turun kirjastossa, myös lähikirjastoissa.
Kysymäsi kirja on todennäköisesti Zane Greyn Auringonlaskun sola (ilmestynyt suomeksi 1935, WSOY). Se on ollut kirjastossa lainattavana kasettiäänikirjana.
Kirjasammon kuvailutiedot: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3440
Arvostelevan kirjaluettelon aikalaisarvio: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au21c7dfe9-85d1-437f-90ea-2…;
Kysymäsi elokuva on :TEOS Noiduttu / directed by Alfred Hitchcock ; screenplay by Ben Hecht ; based on a novel by Francis Beeding ; music by Miklos RozsaJulkaisutiedot Vantaa : Scanbox Entertainment Finland, [2002]ULKOASU 1 DVD-levy (107 min) : mv.Elokuva on vuodelta 1945. Pääosissa ovat Gregory Peck ja Ingrid Bergman.
Oman oppilaitoksesi kirjastosta on saatavilla kirjallisuutta ainakin Microsoft SMS ja Active Directory -ohjelmistoista, joskin suurin osa kirjallisuudesta on englanninkielistä.
Tietokannasta http://haltia.amkit.fi/ löytyy sanahaulla "Active Directory" mm.:
- Kivimäki, Jyrki (2005). Active Directory. Tehokas hallinta.
- Kouti, Sakari (2004). Inside active directory : a system administrator's guide.
- Lowe-Norris, Alistair G. (2001). Windows 2000 active directory. (Teoksen on suomentanut Pekka Saxberg.)
Sanahaulla "Microsoft Systems Management Server" löytyy mm.:
- Hobbs, Cliff (2005). Microsoft Systems Management Server. The SMS Answer Book.
- Kaczmarek, Steve C. (2004). Microsoft Systems Management Server 2003. Administrator's Companion...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kielikahvilassa on 22.10.2012 klo 18-19.30 yhtenä keskustelukielenä ruotsi. Tilaisuus on Hämeenlinnan pääkirjaston kahvila Novellissa (Lukiokatu 2). Sen järjestävät Hämeenlinnan pääkirjasto, Vanajaveden Opisto ja Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelut. Kielikahvilassa keskustellaan eri kieliryhmissä alkuperäispuhujien johdolla. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa
Ilmeisesti Patricia Smith Churchlandin muita teoksia ei ole suomennettu ei myöskään hänen haastatteluitaan. Terra Cognita -kustantamo, joka julkaisi Neurofilosofia-teoksen, kertoi, että ainakaan heillä ei ole suunnitelmia kirjailijan muiden teosten suomentamiseksi.
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
